Liedon museo
Lepakot tieteen ja taiteen siivin
Näyttely oli esillä Nautelankosken museossa 13.6. - 30.9.2019. Vielä pääsee näyttelyyn tutustumaan: se on esillä Turun yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa Ruissalossa ainakin vuoden 2019 loppuun.
​
Nautelankoskella vietettiin lepakoiden yö -tapahtumaa lauantaina 31.8.2019. Katsele tapahtumasta tehtyä videokoostetta!
​
Lepakot ovat tunteita herättäviä eläimiä, jotka yhdistetään usein vampyyreihin, kauhuelokuviin ja tauteihin. Lepakot ovat kuitenkin tärkeitä ja ihmisellekin hyödyllisiä ekosysteemien osia. Ne muun muassa pölyttävät kasveja, levittävät siemeniä ja ravinteita sekä syövät tuhohyönteisiä.
Nautelankosken museon vesimyllyssä on elänyt kesäisin vesisiippayhdyskunta ainakin 1900-luvun alusta alkaen. Mylly on lepakoiden päiväpiilopaikka ja poikasten koti niiden elämän parin ensimmäisen kuukauden ajan. Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanke järjesti elokuun viimeisenä lauantaina Nautelankosken lepakoiden yö -tapahtuman, jossa valotettiin lepakoiden salaperäistä elämää.
Kuva: Jarmo Markkanen
Suomen tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio suojelee Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanketta.
Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto.
​
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -näyttely
13.6. - 30.9.2019 Nautelankosken museossa
​
Lauri Nautelan museon auditoriossa esillä olevassa näyttelyssä kerrotaan Nautelankoskella elävistä vesisiippa-lepakoista, lepakoiden horroksesta, Suomen lepakoiden ravinnosta sekä lepakkoharrastuksesta. Näyttelyssä voi myös katsella valokuvaesitystä lepakoista.
Näyttelyyn liittyy alakouluikäisille suunnattu Lepakoiden lukematon maailma -monilukutaitopaketti, jonka avulla opetellaan tarkastelemaan tekstiä ja kuvaa kriittisesti tutkien. Materiaalia voi tutkia näyttelyn yhteydessä tai ladata monilukutaitopaketin tästä.
​
​
Nautelankosken lepakoiden yö
la 31.8.2019 klo 14 alkaen
museon kahvio ja museopuoti avoinna tapahtuman ajan
​
Esitelmät ja esitykset Lauri Nautelan museossa
​
klo 14: Lepakoiden ja ihmisten yhteiselo
Lepakoiden ja ihmisten yhteiseloa kivikaudelta nykypäivään. Mitä haasteita lepakot kohtaavat ihmisten jatkuvasti muokkaamassa maailmassa?
Esitelmän pitää tietokirjailija ja toimittaja Markku Lappalainen.
klo 14.30: Mitä olemme oppineet Nautelankosken myllyn lepakoilta?
Lepakkotutkimusta Nautelankoskella ja muualla Suomessa, lepakkotutkimuksen uudet suuntaukset. Miten lepakoiden suojeluun voi osallistua?
Esitelmän pitää ekofysiologian dosentti ja Luomuksen nisäkkäiden intendentti Thomas Lilley.
klo 15: Yöllä – en ollutkaan yksin
Kuva–ääniteoksen ensiesitys. Luontoharrastajat Risto Lindstedt ja Jarmo Markkanen.
​
​
Kuva: Jarmo Markkanen
Kuva: Risto Lindstedt
​
Työpajat ja tanssiesitykset piha-alueella ja myllyssä
klo 15–18: Lepakkotietäjän työpaja (non-stop)
Koko perheen työpajassa tutustutaan lepakoiden maailmaan. Saat tehdä oman mielikuvituslepakon ja valmistaa sille aterian sekä kokeilla lepakon korvia. Osallistujat saavat lepakkotietäjän kunniakirjan.
Työpaja pidetään lepakoiden naapurissa vanhan myllyn edustalla. Tule sellaisena kuin olet. Alle 7-vuotiaat aikuisten seurassa.
Työpajan vetävät sanataideohjaaja Veera Vähämaa, lepakkotutkija Anna Blomberg ja tutkija, tietokirjailija ja runoilija Mia Rönkä.
klo 15–18: Minä, lepakko
Nautelankosken mylly näyttäytyy lepakoille varmasti erilaisena kuin meille ihmisille. Entä jos havainnoisimmekin tilaa lepakon tavoin? Onko meidän mahdollista ymmärtää lepakon kokemusta ja kokea samaistumista?
Performanssitaiteilija Leena Kelan teos kutsuu kahdeksanvuotiaita ja sitä vanhempia osallistujia vesimyllyyn lähelle lepakkoa, kohti samaistumista ja empatian heräämistä.
Osallistava performanssi Leena Kela, äänisuunnittelu Marko Hietala, kaikuluotauslaite Roope Pellinen ja Matti Husu, lepakoiden äänet Harry Lehto.
klo 16: Yöllä me tanssimme
Tanssikoulu Tanssitiimin nykytanssia museon piha-alueella, esityksen kesto noin 20 min.
Koreografi Anna Lemberg ja säveltäjä Markus Rantala. Teosta tukee Läntinen tanssin aluekeskus ja Tanssikoulu Tanssitiimi.
​
klo 18: Yöllä me tanssimme
Tanssikoulu Tanssitiimin nykytanssia museon piha-alueella, esityksen kesto noin 20 min.
Koreografi Anna Lemberg ja säveltäjä Markus Rantala. Teosta tukee Läntinen tanssin aluekeskus ja Tanssikoulu Tanssitiimi.
Näyttelyt
klo 15–18: Myllärintuvassa avoimet ovet
Myllärintuvan kamjossa Jaana Aarikan keramiikkanäyttely Ruukullinen elämää. Taiteilija paikalla esittelemässä näyttelyään. Tuvassa museon opas.
​
klo 15–22 Lepakko-näyttely ja Yöllä – en ollutkaan yksin -kuva-ääniteos
Tutustuttavissa Lauri Nautelan museossa auditoriossa.
​
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -näyttelyyn liittyy monilukutaitopaketti, joka johdattaa eri-ikäisiä lapsia ja nuoria pohtimaan, tulkitsemaan ja kyseenalaistamaan lepakoista kertovien tekstien ja kuvien sisältöä. Paketin tehtäviä voi tehdä näyttelyn yhteydessä, ja niitä voi myös käyttää jatkotehtävinä myöhemmässä työskentelyssä.
Monilukutaitopaketin tekijät: sanataideohjaaja Veera Vähämaa sekä tutkija, tietokirjailija, tiedetoimittaja ja runoilija Mia Rönkä
​
Lepakoiden yö
klo 21–22 Lepakkoretket
Opastetut retket Nautelankosken jokivarressa. Kokoontuminen Lauri Nautelan museon edessä.
Oppaana lepakkotutkijat Anna Blomberg ja Thomas Lilley.
​
​
Valokuvaaja Vesa-Matti Väärä kuvaa Nautelankosken lepakoiden yö -tapahtuman ja tekee siitä videokoosteen. Tapahtumaa tukee Suomen lepakkotieteellinen yhdistys.
Kuva: Risto Lindstedt
Lepakoiden yö -tapahtuman järjestävät
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hankkeen työryhmä, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikkö ja Liedon museo.
Paikka: Nautelankosken museo, Nautelankoskentie 40, 21360 Lieto As.
Museon alueella on rajoitetusti pysäköintitilaa, autojen paikoitus on järjestetty läheisen Pahkamäen koulun pihalle
(Vanha Tampereentie 1605), josta on kävelymatka museolle.
Lepakot tieteen ja taiteen siivin: tutkimusta ja sen popularisointia
kirjallisuuden, taiteen ja yleisötyön keinoin -hanke
​
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanke tuottaa lepakoista sekä tieteellistä että taiteellista näkemystä monialaisesti ja välittää tätä näkemystä niin lapsille kuin aikuisille, tutkijoille ja suurelle yleisölle.
​
Lepakot ovat ainoita lentäviä nisäkkäitä ja biologisesti hyvin mielenkiintoisia. Lepakot hahmottavat ympäristöään kaikuluotaamalla eli lähettämällä korkeita ääniä ja aistimalla, miten äänet kimpoavat takaisin törmättyään esteisiin. Lepakot ovat kokoonsa nähden erityisen pitkäikäisiä; vanhin Siperiasta löydetty isoviiksisiippa oli rengastettu 41 vuotta aiemmin poikasena. Suomessa lepakot saattavat horrostaa jopa yhdeksän kuukautta vuodessa, kun niiden ravintoa, hyönteisiä, ei ole talvisin saatavissa. Horros saattaa osittain selittää lepakoiden pitkäikäisyyttä, mutta on mahdollista, että horrostaminen vaikuttaa myös lepakoiden kykyyn vastustaa syöpää. Kaikki Suomessa luonnonvaraisesti tavattavat lepakkolajit ovat olleet luonnonsuojelulailla rauhoitettuja vuodesta 1923. Myös niiden levähdys- ja lisääntymispaikat, kuten horrospaikat, ovat suojeltuja.
​
​Aurajoen rannalla, Nautelankosken museon kivisessä vesimyllyssä asuu lepakoita. Myllyssä asustaa vesisiippayhdyskunta, josta on mainintoja jo 1900-luvun alusta. Vesisiipat käyttävät myllyä päiväpiilopaikkanaan. Naaraat synnyttävät myllyssä juhannuksen tienoilla, ja mylly on poikasten koti niiden ensimmäisten elinkuukausien aikana. Vesisiipat saalistavat ravintonsa veden pinnalta, enimmäkseen ne pyydystävät surviaissääskiä. Myllystä onkin helppo pääsy Aurajoelle, jonka yllä yhdyskunta ruokailee öisin. Syksyllä vesisiipat jättävät myllyn ja hakeutuvat talvehtimaan luoliin, kallionkoloihin ja kellareihin.
Kuva: Risto Lindstedt
Lepakot ovat maamme heikoimmin tunnettu nisäkäsryhmä, vaikkakin tietoa kertyy jatkuvasti tutkimuksen edetessä. Nautelankosken vesisiippayhdyskunnan merkitys suomalaiselle lepakkotieteelle on kiistaton. Myllyn lepakoiden avulla on tutkittu niin vesisiippapopulaation geneettistä rakennetta ja ravinnonkäyttöä kuin ympäristömyrkkyjen vaikutuksia lepakoiden hyvinvointiin. Tutkimuksen tuloksena on valmistunut kaksi väitöskirjaa ja useita pro gradu -tutkielmia. Nautelankosken vesisiippayhdyskuntaa on tutkittu yli kymmenen vuoden ajan. Ihmisten asenteet ja ennakkoluulot lepakoita kohtaan eivät ole tänä aikana juurikaan muuttuneet.
​
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanke jatkaa lepakoiden tutkimista uusia keinoja käyttäen. Hankkeessa yhdistetään kerättyä tietoa erilaisiin tiedollisiin ja taiteellisiin kokonaisuuksiin, joihin pääsee tutustumaan ja osallistumaan Nautelankosken museossa järjestettävässä tapahtumassa Euroopan Lepakoiden yönä elokuun viimeisenä lauantaina 2019. Tapahtumassa ensiesityksensä saava kuva-ääniteos Nautelankosken vesisiipoista jää museolle tutustuttavaksi vielä syyskuun ajaksi. Lokakuussa teos siirtyy Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan.
​
Tapahtuma toteutetaan pienimuotoisempana myös muissa tilaisuuksissa, esimerkiksi Loimaalla ja Salossa yhteistyössä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin kanssa syksyllä 2019. Tanssiteos ja kuva-ääniteos esitetään myös Turussa vuonna 2020 järjestettävässä European Bat Research Symposium -konferenssissa.
​
Vuonna 2020 hankkeessa valmistuu lasten tarinallinen tietokirja, jonka tekijöinä ovat Mia Rönkä, Thomas Lilley sekä kuvittaja Nadja Sarell. Tarinaa ja tietosisältöjä yhdistävä kirja on tarkoitettu esi- ja alakouluikäisille mutta soveltuu myös sitä nuoremmille ja vanhemmille. Kirjan kustantaa Kustannusosakeyhtiö Sammakko.
​​
​
Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hanketta rahoittaa Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. Varsinais-Suomen rahasto myönsi vuonna 2018 FT Thomas Lilleyn johtamalle hankkeelle maakunnan kärkihanke -apurahan, 40 000 euroa.
​
Kuva: Jarmo Markkanen