Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2024
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Museonjohtajan päiväkirja 2022
Keskiviikko 18.12.
Paljon on tapahtunut. Sunnuntaina 8.12. Koskikirkko sujui vielä suhteellisen leppoisassa kelissä, osallistujia oli monta kymmentä. Maanantaina tulikin ongelma katuvalojen kanssa. Onneksi oli melkein täysikuu ja kirkasta, niin ei ollut aivan pilkkopimeää. Reipas sähköihminen sai katuvalot kuntoon keskiviikkona, mutta osa valaisimista on yhä pimeänä. Ongelma on nyt siinä, että juuri näihin valaisinpylväisiin tarkoitettuja polttimoita ei enää valmisteta, ja uudet vastaavat ovat liian isokokoisia meidän lamppuihimme.
Lauantaina museolla vietettiin ristiäisiä ja häitä, siinä meni aika paljon aikaa, kun piti valmistella tila juhlakuntoon. Maanantaina joulupukki ilahdutti asemanseutulaisia tuvassa. Aamulla laitettiin prasu hellaan ja leivinuuniin. Hella vähän savutti sisälle, ja jouduttiin tuulettamaan aika kauan. Mutta sitten kun pukki ja tonttu saapuivat, oli savun haju jo hälvennyt ja tuvassa oli oikein mukava jouluinen tunnelma.
Koska saimme arkiston hyllyt paikoilleen, niin pystymme taas laittamaan aineistoja paikoilleen. Tänään paperiset joulu- ja pääsisäisliinat pääsivät asiallisesti laatikkoon. Vähän oli taiteilua, kun liinat olivat olleet pitkään rullilla. Asetellessa laitettiin ensin painoja molempiin päihin pitämään liinat suorassa ja lopuksi pahveja ja tukikehikko pitämään liinat paikoillaan.
Torstai 5.12.
Nuohous sujui hyvin ja siististi. Nyt voidaan taas turvallisin mielin pitää hellassa tulta ja lämmittää leivinuunia.
Keskiviikko 4.12.
Loppukuu meni pääosin säilytystilojen järjestämisen merkeissä. Satu teki Annantuvan liiterin ikkunaan jouluisen installaation, joka on mukana Liedon keskusta-alueen jouluikkunakierroksessa. Laitettiin Faceen yksityiskohtia ikkunasta, seuraajat voivat käydä aina katsomassa, löytävätkö kuvan asioita paikan päällä.
Eilen saatiin kuin saatiinkin heinät seipäiltä pois ja poltettua jokirannassa. Juha nosti seipäät ylös ja raahasi heinät lähemmäs nuotiopaikkaa, minä vahdin tulta ja huolehdin loppusammutuksesta. Sillä aikaa kun me olimme jokirannassa, Tiia huolehti elokuvaajista. Ruhjotun miehen yksi kohtaus kuvattiin myllärin saunan edustalla.
Tänään Annantuvan arkistoryhmä valloitti Tiian huoneen vielä kertaalleen ennen joulua. Minulla meni aamupäivä taloushallinnon parissa, iltapäivällä Tiian avustuksella raivattiin myllärintuvan uunin ympäristö huomista nuohousta silmällä pitäen. Patterit laitettiin miedolle lämmölle.
Tiistai 26.11.
Tällaista vesimäärää ei ollakaan nähty vuosikymmeniin. Me museotyöntekijät emme ole nähneet koskaan, vaikka aikamoisia tulvia on vuosien mittaan tullut todistettua. Erik muisteli 1960-luvun tulvaa, jolloin vesi oli yhtä korkealla.
Maanantai 18.11.
Tänään saimme Annantuvan ikkunat telineeseen turvallisesti kiinni ja kuljetettua työpajalle. Viime viikolla säilytystilojen järjestäminen eteni mukavasti. Arkisto saatiin valmiiksi ja aineistot kauniisti takaisin hyllyille. Tyhjennettiin karanteenihuoneen pakastin valmiista esineistä ja laitettiin uusi erä tilalle. Seuraavaksi rakennamme hyllyt myös karanteenitilaan, että saadaan vielä pakastusta odottavat esineet nätisti paikoilleen. Hiukan kuvia piristykseksi...
Maanantai 11.11.
Nuohoojan kanssa katsastettiin myllärintuvan leivinuunin nuohoustarpeet. Ennen kuin mitään voidaan tehdä, pitää asentaa tikkaat sekä seinustalle että katon lappeelle. Sitten lähdimme Annantuvalle tarkoituksena laittaa kuistin ikkunat pakettiauton kyytiin ja viedä Anterolle Ammattiopistosäätiön tiloihin. Mutta eipäs onnistunutkaan, teline oli viisi senttiä liian korkea. Otetaan uusi yritys ensi viikolla.
Eve ja Kirsi digitoivat Anna Heinosen arkistoaineistoa. Eve on ollut harjoittelijana meillä aiemmin, niin oli helppo sujahtaa työhön kiinni.
Perjantai 7.11.
Terhi ja Tiia ovat järjestäneet arkistoaineistoa maanantain museologian opiskelijoita varten. Opiskelijat osallistuvat Annantuvan kehittämishankkeeseen muutaman eri kokoonpanon voimin. Ryhmissä he miettivät esimerkiksi tulevia näyttelytiloja ja näyttelyitä, museopuutarhaa, aluetta, esineitä ja nyt maanantaina museolle tuleva ryhmä tutkii arkistoaineistoa. He järjestävät aineistoa pääryhmien sisällä, digitoivat aineistoa ja mikäli aika riittää, myös luetteloivat sitä.
Eilen tutustutettiin elokuva-alan lopputyön tekijöitä museoalueeseen. Heillä on ajatus kuvata myllärin saunan kohdalla yksi kohtaus. Tänään innokkaita roomalaisia koululaisia tutustui museon näyttelyihin. Käytiin ihailemassa koskea ja kiivettiin Kukkarkosken muinaismuistoalueelle, jossa kerroin jääkaudesta ja maan kohoamisesta myös. Näyttelyiden jälkeen käytiin vielä museon takana olevalla kuppikalliolla.
Aurajoen matkailutien hankkeessa toteutetaan podcasteja ja videoita Vanhan Tampereentien varren kohteista. Ollin kanssa mietittiin, mitkä olisivat sellaisia kohteita, joita kannattaisi nostaa esille. Kukkarkoski ja Aurajokilaakson esihistoria, erityisesti kivikausi on yksi tällainen nosto. Vielä ennen kotiin lähtöä siivottiin ja tiskattiin ja koukittiin välppä. Ai niin, ja aamulla vapaaehtoinen tuli auttamaan, kun piti nostaa yksi painava esine hyllyltä alas. Hyvin selvittiin.
Tiistai 5.11.
Aamulla nostettiin Annantuvan kuistin ikkunat alas ja peitettiin aukot rakennusmuovilla. Ensi viikolla kuskataan ikkunat Turun Ammattiopistosäätiön korjauspajalle. Sitten ryhdyimme säilytystilojen järjestämiseen. Veimme muutamia isoja esineitä auditorioon odottamaan kuljetusta Opintien säilytystiloihin. Ison purettavan hyllykön alatason saimme tyhjennettyä, mutta ylätasolla olevat esineet vaativat kolme ihmistä nostamiseen. Aika paljon eteni kuitenkin.
Perjantai 1.11.
Viime viikolla museologian opiskelijat tutustuivat Nautelankoskella Liedon museon toimintaan teemalla "museo yhteisössään". Se on joka vuosi yhtä mukava aamupäivä - pohditaan aika syvällisesti museon merkitystä eri näkökulmista. Saatiin syötettyä Hyrrään valokuvia ja piirustuksia myllystä, mutta toimenpidelupa ei ehtinyt määräaikaan mennessä. Avustus voidaan kuitenkin myöntää ehdollisena, ja saamme toimittaa puuttuvat asiakirjat myöhemmin.
Siirryimme talviaikaan, ja nyt museota pidetään auki torstaisin. Päivitimme avoinna olot Googleen, Faceen, nettiin ja eri tapahtumakalentereihin. Maanantaina Satu ja Anna osallistuivat Kohtaamispaikan suunnittelukokoukseen, tiistaina Nuoriso- ja vapaa-aikalautakunta kokoustivat museossa. Sain kertoa heille museon toiminnasta perusasioita, siinä vierähtikin yli tunti! Keskiviikkona Turo teki paloilmoittimen määräaikaistarkastuksen. Se pitää tehdä aina viiden vuoden välein, kylläpäs aika kuluu...
Eilen osallistuimme Digital collage workshop Europeana-koulutukseen. Europeana toimii hiukan samalla tavalla kuin Finna, ja ensi vuonna mekin alamme julkaista arkistomateriaalia sekä Ainassa, Finnassa että Europeanassa. Siis mikäli saamme Opetusministeriön avustuksen.
Tänään olikin sitten kuun vaihteen byrokratiaa. Terhi järjesti arkistomateriaalia valmiiksi maanantaita silmällä pitäen ja Tiia maalasi numeroita esineisiin.
Keskiviikko 23.10.
Viime viikolla oli syysloma, mutta oltiin silti paikalla tiiviisti, paitsi Leena, joka oli lomalla. Maanantaina museologian opiskelijoita Annan ja Sadun johdolla oli työskentelemässä Annantuvan aineistojen parissa. Veikko sai kahta lukuun ottamatta ulkovalot toimimaan. Tiistaina Anna toi aineistoja ja Satu tekstiilejä Annantuvalta, keskiviikkona Terhi teki varmuuskopioinnin ja siivosi ja leipoi torstaita varten. Torstaina illalla oli Aurajokisäätiön Aurajokityöpaja, jossa pohdittiin muun muassa jokimuistojen tarinallistamista. Perjantaina kävijätilastot, Hyvättylän puutarhakuvien skannaus ja siivous viikonloppua varten.
Alkuviikko on sujunut tiiviisti Power-Point-esityksen tekemisessä. Aiheena ei sen enempää eikä vähempää kuin Liedon museo - koko kuva. Aloitettiin perusasioista eli rakennuksista ja ympäristöstä, sitten siirryttiin kokoelmiin. Siinä välissä tietysti kaikenlaista muutakin, laskujen maksamista, arkiston järjestämistä ja huoltojen sopimista. Huomenna jatkuu.
Perjantai 11.10.
Juha aloitti korotuksen tekemistä kanavasulkujen nostamista varten. Se on hyvä, ei tarvitse sitten aina häiritä Mattia, kun tarvitsee nostaa tai laskea sulkuja. Viikkosiivo, byrokratia ja paloilmoittimen kuukausikokeilu olivat ohjelmassa arkiston järjestämisen lisäksi. Kiinnostuneelle asiakkaalle lähetin rakennusinventointikortin ja valokuvia. Yksi oikolukupyyntökin tuli, siihen paneuduimme myös hetkiseksi.
Torstai 10.10.
Jatkoimme arkiston järjestämistä, vaikka aina välillä piti tehdä muutakin. Timolla oli viimeinen työpäivä, joimme läksiäiskahvit ja toivotimme toinen toisillemme hyvää syksyä.
Keskiviikko 9.10.
Sulku tuli valmiiksi, päästiin liittämään taas generaattori verkkoon ja laittamaan lämmöt päälle museoon.
Tiistai 8.10.
Aloitettiin arkistotilan uudelleen järjestely. Siinä on aika homma, kun rakennetaan uusia hyllyjä ja vanhoja puretaan alta pois. Koko ruljanssi alkoi silloin vuonna 2015, kun Tarvasjoki liitettiin Lietoon ja jouduimme luopumaan vanhan kunnantalon alakerrassa olevista arkistotiloista. Pikku hiljaa ollaan aina hiukan paranneltu tiloja, mutta se vie aikansa, kun kaikki tilat pitää miettiä ja järjestää uudelleen.
Rakennusten kunnostaminen jatkuu sekä Annantuvalla että Nautelankoskella, kunhan saadaan sulut paikoilleen ja säädettyä.
Maanantai 7.10.
Samalla kun vein materiaalit kirjanpitäjälle, hain lamppuja näyttelytilan valaisimiin. Erikoislamppuja ei ihan joka kaupasta löydy, täytyy ajaa joko Raisioon tai Itäharjulle. Tällä kerralla löytyi Raisiosta.
Annantuvalla liiterin ja kellarivajan sähkötyöt aloitettiin. Ikkuna antaa hienosti valoa sisälle.
Torstai 3.10.
Tuotiin tuvankin pelakuut kahvilaan talvehtimaan, Timo aloitti tuplien laittamisen ikkunoihin. Harjattiin turbiinisäiliö puhtaaksi. Ämpäreiden ja köysisysteemien avulla saatiin homma mukavasti pyörimään. Yksi oli säiliössä täyttämässä sankoja, toinen vesikanavan suulla vetämässä ämpäreitä ylös ja ojentamassa niitä luukusta yläilmoihin. Yksi otti ämpärit vastaan ja tyhjensi sepelin täyttämään kivien välejä. Sitten imuroitiin ja puhdistettiin generaattori ja koukittiin välppä putipuhtaaksi, niin että nyt on vain sulkua vaille valmis. Haravoitiin pohjoisen puoleinen oja lehdistä puhtaaksi. Vielä on lehtiä puissa, mutta suuri osa saatiin vietyä kompostiin. Myllyn katon lupahakemukseen pitää liittää rakennuksen tilavuus ja kerrosala. Kävin kaupungintalolla, Sofia printtasi isot piirustukset pdf:ksi ja mittasi tarvittavat tiedot, että saatiin oikein kaikki laitettua. Kirjanpito jäi odottamaan huomispäivää.
Keskiviikko 2.10.
Aloitin kirjanpitoa ynnä muita byrokratia-asioita, jatkuu huomenna. Veimme turbiinisäiliöön valmiiksi harjan, sihvelin ja ämpäreitä huomista varten.
Tiistai 1.10.
Iloksemme havaitsimme, että katuvalojen sulake ei ollut palanut yön aikana, joten todennäköisesti lamput siis toimivat ja iltakulkijoiden on turvallista liikkua. Siivouskomeron patterin korjaajat tulivat ja reippaasti vaihtoivat uuden patterin vuotavan tilalle. Satu toi Annantuvalta aineistoja, samalla käytiin hiukan suunnitelmia läpi. Museologian opiskelijat ovat olleet tutustumassa tupaan, liiteriin, vajaan ja ulkoalueisiin ja Satu on ollut palaveeraamassa yliopistolla heidän kanssaan. Maija laittoi viestin, että hirrenpätkät ovat nyt Juhalla arkeologian laitoksella, sieltä hoituvat sitten dendrokronologiseen määritykseen. Vielä pieniä viilauksia, sitten saimme OKM:n avustushakemuksen lähetettyä. Otettiin muutama kuva myllystä niin että katto näkyy molemmilta suunnilta ja vielä yksityiskohta vaurioista, liitettiin ne sekä kaikki muukin vaadittu toimenpidelupahakemukseen.
Maanantai 30.9.
Lisättiin Hyrrään niitä pyydettyjä täydennyksiä, jotka pystyimme. Vielä pitää toimenpidelupa hakea, ryhdyimme lupahakemuksen täyttämiseen. OKM:n hankesuunnitelma lähetettiin vielä hallituksen jäsenille kommentoitavaksi. Katuvalot laitettiin päälle, huominen näyttää, onko sulake taas palanut.
Perjantai 27.9.
Myllyn katon korjauksen hankesuunnitelma saatiin valmiiksi ja syötettiin Hyrrään. OKM:n digitointihankesuunnitelman tekeminen jatkuu ensi viikolla.
Torstai 26.9.
T&T saivat turbiinin huollon valmiiksi. Ensi kesänä täytyy ottaa läppien säätöakseli työn alle, mutta nyt läpät liikkuvat sutjakkaasti ja muutenkin koko turbiini on huollettu ja rasvattu läpikotaisin.
Halikoiraryhmän vierailun jälkeen keskityimme hankehakemuksiin ja illan tapahtumaan. Tehtiin Power-Point-esitys Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kunnostuksesta. Kauhean paljon ei ihmisiä ollut liikkeellä, mutta sitäkin kiinnostuneempia. Illalla kun yritettiin laittaa katuvalot päälle, eivät syttyneet. Huomattiin, että jossain on oikosulku. Sulake sen kertoi.
Keskiviikko 25.9.
Edistettiin digitointihankehakemusta, otettiin muun muassa yhteyttä eri yhteistyötahoihin ja pohdittiin, miten eri alojen tutkijat voivat hyötyä aineistojen julkaisemisesta. Halikoiraryhmän vierailun jälkeen jatkettiin. Tiia osallistui arkistoaineiston luettelointikoulutukseen. Luetteloitaessa aineistoja museoiden yhteiseen tietokantaan on tärkeää tuntea tietokannan ja luetteloinnin yhteismitalliset pelisäännöt, silloin myös käyttäjät hyötyvät tietopankeista parhaalla mahdollisella tavalla.
Tiistai 24.9.
Aamulla leivottiin kaksi omenapiirakkaa iltapäivän ryhmää varten, vielä oli hyviä omenoita myllärin emännän omenapuussa. Sitten hiukan laskujen maksamista ja muuta byrokratiaa sekä OKM:n avustushakemuksen pohdintaa. Iltapäivällä ryhmä tuli tutustumaan sekä näyttelyihin että museon tarjoamaan kotiseututietoon tarinoiden ja valokuvien kautta. Katsottiin hiukan Kotiseutuportaalia ja muutakin kaikkea, mitä museon nettisivuilta löytyy.
Maanantai 23.9.
Emma huolehti museon avoinnapidosta sunnuntaina, niin Terhi ja minä saimme taas hiukan hengähtää. Tänään turbiininhuoltohenkilöt T&T&M saivat vedenvirtausläppien säätömekanismin ruosteet pois ja rasvaa tilalle, niin liikkuvat taas. Pystyakseli jumittaa vielä, sen laakeri pitää vielä huoltaa. Tiia huolehti päiväkotiryhmästä tuvassa samaan aikaan kun reipas kävelijäjoukko tutustui Lauri Nautelan museon näyttelyihin. Iltapäivällä Teamsissä keskusteltiin Anna-Marian kanssa digitointihankkeesta ja kattoasioista. Museologian opiskelijat tutustuivat Annantuvan projektiin. Heidän on tarkoitus suunnitella ja osin toteuttaakin näyttely kellarivajaan ja miettiä ja ehkä testata monikäyttötilan toimivuutta.
Perjantai 20.9.
Konsta pääsi vielä viimeisenä päivänä - kun oli hieno ilma - täyttämään Nautelankoskentien kuoppia. Ensin laitettiin sepeliä kuoppa täyteen ja sitten paikkausasfalttia ohuehko kerros päälle. Kestävät taas vuoden - pari. Pelkkä hiekka kuluu pois muutamassa viikossa, kun on paljon liikennettä. Luontopolulla on vähän riehuttu. Sofia korjasi talteen jokeen heitetyn luontopolkutaulun ja Timo naulasi pikkusillan kaiteen takaisin paikoilleen. Toinen T&T ähräsivät turbiinin parissa. Soitettiin aamulla Simpaselle ja saatiin hyviä ohjeita, kyllä se siitä sitten... Juha laittoi jo sulkuun ensimmäiset lankut paikoilleen, sekin homma etenee. Pelargonit hoidettiin, näyttelytila harjattiin ja matot imuroitiin.
Torstai 19.9.
Juha tervasi määrämittaan sahatut sulun ponttilaudat, ensi viikolla tai jopa ehkä jo viikonloppuna ruvetaan asettelemaan niitä paikoilleen. Timo ja Konsta leikkasivat nurmikoita. Taloushallinto vei oman aikansa aamupäivällä. Terhi keskittyi OKM:n avustushakemuksen laatimiseen. Lähetin Saralle vielä Nautelan myllyn vuoden 1807 palovakuutusasiakirjan, jossa todetaan, että myllyssä on kaksinkertainen mäntylautakatto.
Keskiviikko 18.9.
Terhi aloitti digitointihankkeen suunnitelman tekemistä sillä aikaa, kun minä olin Annantuvalla. Hysy järjesti lahoaidan tekotalkoot. Tulikin hieno aita, joka mukavasti rajaa puutarhan ja vajan välissä alueita. Veikko tuli katsastamaan liiterin, vajan ja kellarin sähkötyötarpeet. Myllyn kattohankettakin edistettiin hiukan, lähetettiin hankesuunnitelma Niklakselle kommentoitavaksi ja pyydettiin Museokeskuksen rakennustutkijalta lausunto. Skannasin Reilanderin vuonna 1987 tekemän kunnostussuunnitelman ja Sjöbergin työselityksen toteutuneista kunnostuksista ja lähetin hallituksen jäsenille.
Tiistai 17.9.
T&T&M uurastivat aamupäivän turbiinin kimpussa. Sieltä pitää irrottaa pyörivän lapojenkääntölevyn ja turbiinin välistä sinne vuosien saatossa kertynyt aika piukkaan jymähtänyt ruoste, joka estää levyn pyörimisen. Turbiinin sisältäkin he koukkivat puunpalasia ynnä muuta sinne kuulumatonta tavaraa pois, kuten aurauskepin. Jenny tuli ottamaan maanäytteitä perennamaasta ja pihalta eri paikoista, Konsta sai olla mukana.
Tarja toi 1960-luvun koulumuistoja museon kokoelmiin liitettäväksi. Hänellä oli mukana myös 1900-luvun alussa Turussa käytössä ollut matto, jossa oli käytetty muun muassa intarsia-tekniikkaa. Otimme siitä kuvan ja lupasimme kysyä, jos Turun museokeskus olisi kiinnostunut liittämään sen kokoelmiinsa. Iltapäivällä olikin sitten hallituksen hybridikokous, jossa päätettiin myllyn katon hankehakemuksesta.
Maanantai 16.9.
Konsta oli jo viime keväänä tutustumassa työelämään museossa. Tänään hän aloitti viikon mittaisen toisen tutustumisjaksonsa haravoimalla ja viemällä risuja lahoaitaan.
Perjantai 13.9.
Ilmeni, että turbiini tarvitseekin pikkuisen enemmän huoltoa kuin pelkkä rasvaus. Toni tuli katsastamaan tilanteen. Jenny tekee agrologiopintoihinsa liittyvän lopputyönsä perinnepuutarhoista. Nautelankosken perennat ja pihapiiri ovat hänellä työssä esimerkkinä. Tänään suunniteltiin, mitä kaikkea työhön voi ja kannattaa sisällyttää.
Torstai 12.9.
Nousiaisten Valpperin koulun retkipäivän yksi etappi oli Nautelankoskella. Ruokailun jälkeen oppilaat jaettiin kahteen ryhmään. Sillä aikaa kun toinen ryhmä vieraili myllyssä, toiselle ryhmälle kerrottiin kivikaudesta. Ennen oppilaiden saapumista vaihdettiin dioraaman lamppuja, kun olivat etuosasta kaikki sammuneet. Aika työlästä, kun piti ensin irrottaa huoltoluukku ja sitten vielä ruuvata koko valaisin irti paikoiltaan, että pääsi vaihtamaan polttimot. Eikä tietenkään ollut riittävästi niitäkään, niin piti äkkiä käydä ostamassa lisää Nyt on, kun taas jossakin kohtaa tule tarve.
Keskiviikko 11.9.
Saatiin myllyn korjauksen hankesuunnitelma valmiiksi. Lähetin sen museokeskuksen rakennustutkijalle kommentoitavaksi. Matti teki yksikköperusteisen kustannusarvion katosta, lattia ja portaat täytyy vielä miettiä. Lähetin kokouskutsun hallitukselle, tein paloilmoittimen kuukausikokeilun ja sitten keskityin kirjanpitoon. Juha etenee sulun kunnostamisessa, tänään hän laittoi turbiinin nippoihin rasvaa, niin on sitten käyttövalmis heti kun sulku saadaan alas.
Tiistai 10.9.
Palaveerattiin Teamsin kautta tietokoneasioista Avokin Samin kanssa, palautettiin Rasekon työpaikkakysely, täydennettiin myllyn katon investointihankehakemusta ja sen semmoista. Iltapäivällä kerroin Liedon Eläkkeensaajille Liedon kylistä ja niiden muotoutumisesta isojaon jälkeen, esimerkkikylänä Hyvättylä. Sovittiin seuraava tapaaminen tänne Nautelankoskelle, voidaan sitten tutkia hiukan enemmän valokuvakokoelmia ynnä muuta sellaista, jota ei netin kautta pysty.
Lauantai 7.9.
Riston kirjan julkaisutilaisuus oli Liedon kirkossa. Terhi edusti.
Perjantai 6.9.
Tyhy-ryhmä valloitti museon piha-alueen, Terhi kertoi heille hiukan museosta ja alueesta. Viikkosiivous ja sopivasti maton vaihtopäivä.
Torstai 5.9.
Satu toi Annantuvalta esineitä luettelointiin, muun muassa kirjoja. Siinä on Pertille urakka valmiina!
Keskiviikko 4.9.
Jarkko tuli paikan päälle katsastamaan myllyn kattoa ja muitakin vaurioita. Pystymme sitten taas viemään hankehakemusta hiukan eteen päin. Meillä on nyt kiva pikkunäyttely auditorion hyllyllä.
Tiistai 3.9.
On ollut niin paljon kaikkea, ettei olla taaskaan ehditty kirjoittaa päiväkirjaa. Mutta täydennetään sitten pikku hiljaa kertomuksia luonnonvärjäyksestä ja käsityöpäivästä sekä Tarvasjoella (jonne tupsahti yllättäen arvovieraita) että Nautelankoskella ynnä muusta kaikesta.
Tänään purettiin Evan ja Eijan taidenäyttely. Näyttelyjalustat vietiin kaupungintalolle, Matti ystävällisenä ihmisenä auttoi kantamaan isoimpia jalustoja autosta aulaan. Sitten jatkoimme Turkuun ja haimme Martilta loput Aurajokikirjalaatikot Nautelankoskelle. Juha oli sillä aikaa rakentanut tellingit sivusulun kohdalle, niin hän pääsee kunnostustyön kimppuun. Loppupäivän keskityimme hankehakemuksen laatimiseen. Havaitsimme eilen kauhuksemme, että myllyn katto vuotaa useasta kohtaa ja alakerran tukitun oven kohdalta pääsee myös vettä sisälle. Vauriot on pakko korjata, ettei vesi tuhoa rakenteita ja aiheuta vielä suurempia ongelmia.
Torstai 22.8.
Annantuvalla vaja alkaa olla aika mallillaan, liiteri vielä vaatii toimenpiteitä. Illan yhteislaulutilaisuuteen osallistui yli 60 henkilöä, Juha laulatti ja säesti hanurilla. Laulut olivat suurimmalle osalle tuttuja, ainakin Mistä tunnet sä ystävän ja Aavan meren tuolla puolen kajahtivat komeasti kesäillan hämyssä. Lieto-Seura tarjosi kahvit 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Keskiviikko 21.8.
Byrokratian hoitaminen on jäänyt vallan viime viikkojen aikana, joten tänään oli aika kiriminen kaiken paperityön kanssa. Ina lähetti tekemänsä artikkelin kommentoitavaksi. Kommentoin kovasti, mutta lähetin kommentit eri sähköpostiosoitteeseen kuin mistä hän oli minulle pyynnön lähettänyt. Niinpä Ina ei huomannut korjauksia ajoissa. Juttu oli muuten ihan mukava. Laitan korjatun tekstin tähän, niin säilyy sitten jossakin.
"Ihmisiä tulee ja menee, mutta rakennukset säilyvät"
Annantuvan alueen rakennuksia kunnostetaan kulttuurikäyttöön
Lieto
Ina Virtanen
Annantupa on Liedon keskustan alueen vanhin maallinen puurakennus. Tänä vuonna se on seisonut paikallaan 150 vuotta. Tiistaina tuvan pihapiirissä liikkui paljon väkeä, moottorisaha ja sirkkeli jylläsivät ja pöly lenteli, kun rakennuksia korjausrakennettiin perinteisin menetelmin, vanhaa kunnioittaen.
Liedon museolla on käynnissä päällekkäin useampia eri hankkeita. Liedon Säästöpankkisäätiö avustaa kellarivajan sekä liiterin kunnostusta. Lisäksi kaksi eri Leader-hanketta (Vanhassa vara parempi ja Vanhaa vaalien, uutta luoden) kohdistuvat Annantuvan ja Kyöstilän rakennusperinnön säilyttämiseen. Samaisena iltapäivänä Turun museokeskuksen perinnerakentamisen hankkeen (Perinnerakentamisen taidot talteen ja käyttöön) avulla ihmiset pääsivät konkreettisesti toimiin pihapiirissä. Näiden lisäksi paikan päällä kerättiin ihmisten perinnerakentamisen muistoja prikka.fi -palvelun kautta.
Liedon museon kehityshankkeen hankevetäjä ja tutkija Satu Närhi sekä Turun museokeskuksen projektikoordinaattori Harri Likki kertoivat, että päivän työpajoihin oli osallistunut mukavasti aktiivista väkeä. Työpajaan osallistujia oli noin kahdeksan henkeä ja muita osallistujia runsaat parisenkymmentä.
Työpajoja ohjasi kaksi kirvesmiestä. Juho Veijula ja Mika Kokko olivatkin jakautuneet eri kohteisiin. Veijula opasti perinnerakentamista liiterillä, Kokko kellarivajan luona.
—Alkuperäinen hirsiseinä osoittautui niin lahoksi, että se päätettiin poistaa ja korvata pystyrungolla, niin kuin liiterin toinenkin pää on aikoinaan tehty. Tulevaisuudessa liiteristä tulee monikäyttötila, Harri Likki kertoo, samalla kun Juho Veijula irrottaa taustalla liiterin hirsiseinää moottorisahan avulla. Kellarivajan sammaloituneet kattotiilet puolestaan puhdistettiin ja ladottiin uudestaan.
Tulevassa monikäyttötilassa voidaan esimerkiksi askarrella lasten kanssa luonnonmateriaaleista ja yhdessä yhdistysten kanssa järjestää työpajoja ja näyttelyitä.
Satu Närhin mukaan ensi kesänä kunnostettavan Annantuvan yksi ongelmakohta on painunut kuisti.
—Perinnerakentamiseen kuuluu tietty innovointi ja joustavuus. Vaikka uusia materiaaleja tulee, on vanhoja ja hyväksi todettuja materiaaleja hyvä käyttää. Vanhaa voidaan korjata ja paikata vuosisadasta toiseen, Harri Likki tiivistää.
Likkin kaulassa roikkui järjestelmäkamera. Pitkin päivää hän oli tallettanut päivän kulkua, ottanut kuvaa, videota ja tehnyt haastatteluja. Lopulta aineisto päätyy sekä Liedon museon että Turun museokeskuksen sähköiseen arkistoon.
—Ihmisiä tulee ja menee, mutta rakennukset säilyvät. Jos jollain on vielä tiedossa kohde, jota voisi työpajatyyppisesti korjata, voi minuun olla yhteydessä, Likki päättää.
Entisten omistajien tytär mukana kunnostustapahtumassa
Annantupa sijaitsee keskiaikaisella kylätontilla, jolla oli neljä lähekkäin sijaitsevaa kantatilaa: Kyöstilä, Mikola, Junnila ja Jokila. Nykyisin alue on suojeltu muinaismuistolailla ja Annantupa rakennussuojelulailla.
—Torppari Otto Mattila rakensi nykyisen Annantuvan talon perheelleen vuonna 1874. Hänen vaimonsa sisko kuoli, ja tämän Anna-vauva jäi edesmenneen äitinsä sisaren kasvatiksi. Anna oli minun isoäitini serkku, Annantuvan viimeisten omistajien tytär Anna Vienonen kertoo.
—Annantupa päätyi kaupungin haltuun, kun isäni ja äitini olivat jo vanhoja, eikä minulla, veljelläni ja perheellä ollut sille käyttöä. Halusimme, että Annantuvan tarina jatkuu, Vienonen jatkaa.
Kaupat Liedon silloisen kunnan kanssa tehtiin sillä ehdolla, että rakennus päätyy Liedon museolle.
—Tahtotila oli hyvä. Esko Poikela ja Ari Blomroos kunnalta olivat mukana asiaa edistämässä ja samaan aikaan vahvistui ajatus jokipolusta. Haluttiin avata Aurajokilaakson kansallismaisemaa kaupunkilaisille ja samalla säilyttää alueen historia elävänä, Liedon museonjohtaja Leena Viskari kertoo.
Tiistai 20.8.
Aamulla lastasin tiilet pakettiautoon ja kuljetin Annantuvalle. Juho ja Mika valmistautuivat perinnerakentamistyöpajaan, Mika vajan katon kunnostamisessa ja Juho liiterin seinien. Tiilet loppuivat kesken, mutta onneksi Marian kanalassa oli sen verran lapetiiliä, että saatiin katto valmiiksi. Osa tiilistä oli vihreitä, niistä tuli aika hieno efekti katonharjalle.
Maanantai 19.8.
Terhi keskittyi hautausmaakierroksiin, aamulla kirkkomaa ja kirkko, illalla Viinamäki. Henna ja Ari tulivat auttamaan Annantuvalle. Huomiseksi pitää saada kaikki siihen kuntoon, että perinnerakentamispäivä saadaan sujumaan sutjakkaasti. Saatiin kuin saatiinkin kaikki putu ja sen seassa olevat kummallisuudet pois ja hirsiseinät kaikkien vaurioidensa kanssa esille alas saakka. Annan kanssa sovittiin huomisesta kahvituksesta, Martat leipovat omenapiirakkaa ja keittävät kahvia. Vajan katolle ladottiin ensimmäiset tiilet.
Sunnuntai 18.8.
Emma ja Arttu huolehtivat museosta Nautelankoskella, Marita ja Saga Tarvasjoella, niin Terhi ja minä saimme hiukan hengähtää. Illalla oli kirkkomaalla ja kirkossa hautausmaakierros. Yli kolmekymmentä kiinnostunutta osallistui opastukseen, lopuksi vielä saatiin kuulla iltasoitto uruilla.
Lauantai 17.8.
Harrastetraktoripäivä kerää joka vuosi paljon kiinnostuneita paikalle, tänä vuonna lähemmäs 900 vierailijaa. Ilman vapaaehtoisia tapahtuman järjestäminen ei olisi mahdollista. Reijo huolehtii traktoreitten sijoittamisesta pihalle, ja ylipäätään on koko tapahtuman primus motor. Terttu ja Laura vuorottelivat Nautelankosken päässä liikenteenohjauksessa. Timo ja Arttu ohjasivat autoilijoita Pahkamäen parkkialueella. Leena ja Hannele laskivat kävijöitä, Lea oli tupavahtina. Terhi ja Emma opastivat vuorotellen myllyssä, Tiia oli kassalla ja Kaisla hoiti keittiön. Pirkko ja Irmeli huolehtivat traktorimiesten ja -naisten ulkokahvituksesta. Minä olin kahviossa pitämässä huolen, että kaikki sujui mallikkaasti ja välillä ulkona, kun invaparkkipaikat meinasivat piha-alueellakin loppua tykkänään. Dokumentointi on tärkeää, Laura, Emma ja Tiia valokuvasivat minkä ehtivät.
Perjantai 16.8.
Terhikin ehti hetkeksi tyhjennystalkoisiin, vaikka huominen harrastetraktoripäivä Nautelankoskella vaatii omat toimenpiteensä leipomisineen ynnä muine organisoimisineen. Henna oli koko päivän apuna. Lava tuli melko täyteen, ja se saatiin pois ennen kuin esiintymislavalla ja Jokipolun varrella alkoi taiteiden yö. Pakettiauto täytettiin erilaisilla jätesäkeillä, jotka lajiteltiin Topinojalla kukin omaan paikkaansa. Juho ja Mika saivat rimoituksen vajassa siihen hanttiin, että voidaan maanantaina alkaa latoa tiiliä paikoilleen.
Torstai 15.8.
Eilisen toivottomuuden jälkeen alkoi päivä taas paistaa risukasaan. Rantalalta saatiin nopealla varoitusajalla lava liiterin eteen. siihen voidaan lastata kaikki puutavara, ja se kuljetetaan Topinojalle asianmukaiseen paikkaan. Henna tuli auttamaan liiterin tyhjentämisessä ja Sakari isojen esineiden siirtämisessä. Aiheeseen sopiva Säästöpankin mainosplakaatti löytyi vajan esineiden seasta vielä. Kai me tästäkin selviämme...
Keskiviikko 14.8.
Urakkamme Annantuvalla rupeaa suoraan sanoen näyttämään toivottomalta. Liiterin lattian möhnän seasta nousee koko ajan kaikkea kummallista jätettä, jota sinne on vuosikymmenien saatossa hautautunut. Pattereita, pulloja, lasinsirpaleita, muovia, kaikenlaista kummallista metallia...
Tiistai 13.8.
Tiilien pesu vaatikin hiukan jämerämmät työkalut. Juhon painepesurilla saatiin 180 baaria painetta, sillä rupesivat puhdistumaan. 770 lapetiiltä ja harjatiilet päälle, siinä oli urakkaa.
Maanantai 12.8.
Vajan kunnostustyöt aloitettiin. Tellingit rakennettiin, ja sitten päästiin ottamaan tiilet katolta alas. Ne vietiin odottelemaan pesua. Reijo ja Pirkko tulivat auttamaan siirrossa pakettiauton kanssa. Kellarin ovikin saatiin auki, ja päästiin näkemään sisälle. Vettä virtaa taas sen verran mukavasti, että yhdistettiin vesivoimala verkkoon.
Perjantai 9.8.
Kellarivajan seinustat pitää raivata taimikosta ennen kuin vajan ympärille voidaan rakentaa tellingit ja kunnostustyöt aloittaa. Heikki tuli auttamaan raivaussahan kanssa. Vajan joenpuoleiselta seinustalta tai oikeastaan kivijalasta ja sen alta löytyi herhiläispesä, joka pitää poistaa ennen kuin tellinkejä voidaan paikalle rakentaa. Reijo tuli auttamaan. Terhi tiedotti perinteisen korjausrakentamisen päivästä.
Torstai 8.8.
Vietiin Topinojan lajittelukeskukseen jätekuorma: muoviputkia, lannoitesäkkejä, kartonkia (joka tosin oli niin huonokuntoista, että laitettiin sekajätteeseen) sekä iso määrä puutavaraa. Ihmeteltiin aikamme isojen metalliesineiden äärellä, kunnes välähti: paikallinen metallinkierrätysfirma hakee mielellään isoimmat metalliesineet kuorma-autolla.
Keskiviikko 7.8.
Jatkettiin kellarivajan tyhjennystä. Konttiin turvaan vietiin rekiä, kärryt, päästävedettävä sänky, piironkisänky, kelkka, tynnyrikiuas, silppuri ynnä muuta. Täyteen tuli.
Tiistai 6.8.
Kellarivajan raivaus aloitettiin kierittämällä tynnyrit ja muuta metalliromua kontin viereen. siitä metalliromun kerääjä saa helposti tavarat kyytiin. Konttiin vietiin perunalaatikot ja muuta pienempää, mitä jaksettiin kantaa.
Maanantai 5.8.
Laura aloitti kuukauden mittaisen matkailualan opintoihin liittyvän työharjoittelunsa Nautelankoskella. Emma opasti avaamis- ja sulkemisasiat, kassan käytön ja asiakaspalvelun. Mustikkamuffinejakin ehdittiin leipoa. Terhi näytti WC:n pesusysteemin.
Annantuvalla palaveerattiin ensin puolenpäivän aikaan Tarjan ja Maijan kanssa puutarha-asioista ja loppuiltapäivästä Juhon kanssa hirsitöistä.
Harri ja Anna-Maria lähettivät tiedotteita koskien 20.8. toteutettavaa perinteisen korjausrakentamisen työpajaa Annantuvalla. Niistä muokattiin sekä museon nettisivuille että medialle lähetettävää tiedotetta.
Alkuillasta saapui kontti Annantuvan pihaan, saadaan sinne esineitä turvaan korjaamisen ajaksi.
Sunnuntai 4.8.
Mustikat ovat parhaimmillaan. Poimittiin niin paljon, että Emma sai leivottua kaksi mustikkapiirakkaa.
Perjantai 2.8.
Jenna ja Satu toivat laatikoihin pakattuja esineitä odottamaan luettelointia. Sain kirjanpidon valmiiksi kirjanpitäjää varten. Suljin vesivoimalan, kun vesi on taas laskenut joessa niin paljon, ettei tuotantoa ole.
Torstai 1.8.
Jenna aloitti kahden kuukauden työrupeamansa Annantuvalla. Jatkossa tutuksi tulee esineiden valitsemisen ja pakkaamisen lisäksi puhdistaminen ja luettelointi. Aloitin viime kuun kirjanpidon järjestämistä, siinä ohessa sovin telineistä Juhon ja kaupungin kiinteistömestarin kanssa, kyl se siit sit...
Keskiviikko 31.7.
Jaahans, mitäs kaikkea nyt onkaan tapahtunut... Minä olin muutaman päivän lomalla ja Terhi pitää nyt pari vapaapäivää. No, viime torstaina Härkätie-päivänä pidettiin Tarvasjoen kotiseutumuseota avoinna, Marita ja Sanni huolehtivat kaikesta. Paljon on kävijöitä, melkein joka päivä on leivottu: mustikkapiirakkaa, mustikkamuffineja, suklaakakkua, sitruunakakkua, raparperi-kirsikkapiirakkaa ja punaviinimarjapiirakkaa. Kaikki ovat hyviä. Jäätelöitä on tilattu lisää, kaupassakin täytyy aina välillä käydä täydentämässä leipomistarvikkeita. Eilen Kalervo kävi tuomassa täydennyksiä Tarvasjoen kaupoista kertovaan näyttelyyn. Tänään Satu ja Anna toivat pahvilaatikoihin pakkaamiaan Kuisman esineitä, sijoitimme ne kamjoon odottamaan jatkotoimenpiteitä eli puhdistamista, pakastamista, luettelointia ja säilytystiloihin sijoittamista. Pelargonit hoidettiin ja saivat lannoitettakin.
Vettä virtaa joessa taas niin runsaasti, että käynnistimme vesivoimalan perjantaina. Apua taljan kiinnittämisessä korkeimpien sulkujen nostoa varten saimme ystävälliseltä, pitkältä museovierailijalta.
Keskiviikko 24.7.
Vaihdettiin yhden kivikausivitriinin vilkkuva loisteputki. Tehtiin vierailevalle ryhmälle kasvissosekeittoa, Terhi kävi aamulla kaupassa. Sofia leipoi saaristolaisleipää, Tiia haki yrttimaalta lipstikkaa ja ruohosipulia. Lisäksi leivottiin suklaakakkua ja raparperipiirakkaa, Arttu palautti mieleensä raparperien kuorimisen ja leikkaamisen. Tiia ohjeisti. Tilattiin nekkutäydennys.
Tiistai 23.7.
Satu haki laatikoita Annantuvalle. Samalla kun esineitä valitaan ja pakataan, otetaan myös tieto talteen. Anna kertoo nauhalle esineiden historiaa, nopeuttaa hiukan prosessia, kun ei tarvitse kirjoittaa samalla kun pakkaa.
Maanantai 22.7.
Loppuviikko meni vanhoila rutiineilla, Arttu, Embla ja Mariel pitivät huolta museo- ja kahvilavieraista. Myllyn lattialta löytyi lepakko, joka oli valitettavasti menehtynyt. Otimme yhteyttä Thomakseen, joka aikanaan sitten lepakon tutkii. Terhi kävi kaupassa ja muokkasi Tarvasjoen hautausmaakierroksen tekstiä. Mariel ehti leipoa mustikkapiirakan.
Torstai 18.7.
Vieraileva ryhmä halusi ammatillisen opastuksen, mutta kevytversiona, jolloin sen hinta on edullisempi. Toteutimme sen niin, että kaikesta kerroimme, mutta hiukan vähemmän. Kesto oli tietysti myös lyhyempi.
Keskiviikko 17.7.
Tiedotettu tulevat tapahtumat paikallislehden tapahtumapalstalle.
Tiistai 16.7.
Jäätelötäydennys vastaanotettu ja Mobile Pay testattu - toimii!
Maanantai 15.7.
Paloilmoittimen kuukausikokeilu tehty, ulkotaulu päivitetty ja myyntikirjahyllyn hinnat tarkistettu.
Lauantai 13.7.
Olipa tänään aikamoinen hörinäpäivä. Ensin oli vuorossa Peugeut-kerho, jonka kesätapaamisen lähtöpaikaksi oli valittu Nautelankosken museo. Kerholaisilla oli ensi kahvitus ja sen jälkeen opastettu kierros museossa. Peugeut-kerholaisten valmistautuessa lähtöön kohti varsinaista tapaamispaikkaansa, alkoi museon pihalla vanhojen kaksipyöräisten päivä. Ensimmäiset kaksipyöräiset saapuivat paikalle jo ennen puoltapäivää, ja puolestapäivästä eteenpäin kaksipyöräisiä ajokkeja saapui museolle välillä jonona. Museon pihalla nähtiin kaikkiaan 45 vanhaa moottoripyörää ja mopoa sekä yksi polkupyörä. Tuvassa ja myllyssä oli tapahtuman ajan avoimet ovet ja molemmissa non-stop-opastus. Lauri Nautelan museon näyttelyt olivat avoinna ja kahvila palveli. Vanhoilla kaksipyöräisillä saapuneille oli järjestetty kahvipöytä pihalle pystytettyyn katokseen. Museon työntekijöiden lisäksi paikalla hääri päivän aikana useita vapaaehtoisia, joita ilman tapahtumaa ei olisi voitu järjestää. Vapaaehtoistyöntekijät ovatkin museolle kullan arvoisia.
Torstai 11.7.
Olisi kauhean mukavaa, jos museoalueella vierailijat kaikki käyttäytyisivät kauniisti. On niin ikävää, kun suurella vaivalla tekemämme pienen ryytimaan pienen pieniä taimia tallotaan ja perennapenkkiin istutettuja perinnekukkia kaivetaan ylös.
Pitäisi varmaan lisätä runoon johonkin kohtaan säe "Älä tallo ryytimaata, älä kaiva perennoja." tai jotakin vastaavaa.
Keskiviikko 10.7.
Vesi on niin matalalla, että katsoimme parhaaksi nostaa sivusulut ylös ja laskea kanavasulut alas sekä irrottaa generaattorin verkosta. Sulkuja pitää tänä kesänä kunnostaa hiukan enemmän, sivusulkujen alaosa on kokonaan rikkoutunut ja keskelläkin näkyy jo lahoa. Turbiinin nippoja vaihdettiin viime vuonna, että sille riittää varmaankin pelkkä rasvaus tänä kesänä.
Lauantai 6.7.
Mariel aloitti kesätyönsä ja sai heti tulikasteen asiakaspalveluun, kun Nautelankosken museossa vietettiin Karjalaisen käsityön päivää. Tiia oli yleisvastuussa tapahtumasta ja hoiteli Marielin kanssa kahvilaa, Emma opasti kävijöitä myllyssä. Liedon Karjalaseurasta tapahtumaa järjestämässä olivat Arja ja Marjatta, he hoitivat tuvan kävijöiden laskemisen. Turun Karjalaseuran Käspaikkakerhon Tuula ja Helena tekivät ja esittelivät karjalaisia käsitöitä. Tuula teki ristikkorevinnäistä ja Helena nypläsi nyytinkejä. Lisäksi heillä oli mukana etupistokirjonta- ja kinnasneulatyöt, sillä nämä tekniikat aina kävijöitä kiinnostavat ja niitä kysellään. Myllärintuvassa oli esillä paljon erilaisia käsitöitä ja niihin liittyvää kirjallisuutta. Harvinaisin näytille tuotu karjalainen käsityö oli Laatokan Valamon luostarista (vanha Valamo) ostettu käspaikka, jonka kummassakin päässä oli leveät revinnäiskoristeet.
Perjantai 5.7.
Perjantaihin mahtui monenlaista. Iidalla oli viimeinen työpäivä. Hän palveli asiakkaita kahviossa, harjasi lattiat ja opasti museokävijöitä. Emma leipoi kaksi raparperipiirakkaa ja kuorrutti sitruunakakut viikonloppua varten. Tiia ja Terhi tiedottivat tulevista tapahtumista, Tiia edisti taas hiukan museon kokoelmien hoitoa, ja Terhi teki karkkitötteröitä, kun sekalaiset olivat päässeet loppumaan.
Lauri kävi tervehtimässä ja kertoi käyvänsä tällä hetkellä usein luontopolulla ja siivoavansa samalla luonnonsuojelualuetta. Sovittiin, että hän voi jättää keräämänsä roskat pussissa museon molokin viereen. Museolaiset hoitavat sitten asian siitä eteenpäin. Jani kävi korjaamassa Koskiliveä. Yksi osa oli hieman vioittunut, joten se vaihdettiin uuteen. Nyt pitäisi signaalit jälleen välittyä kunnolla ja Koskilive-kuvan korjaantua.
Torstai 4.7.
Aamulla saatiin taas täydennystä jäätelöaltaaseen. Kahvilan asiakaspalvelun ohella Emma ehti leipoa kaksi sitruunakakkua, ja Iida pääsi opastamaan museokävijöitä tupaan ja myllyyn.
Keskiviikko 3.7.
Vietiin jo hyvissä ajoin aamupäivällä heinäseipäitä ja rautakanki rantaniitylle valmiiksi illan niittotalkoita varten. Leivottiin raparperipiirakka talkooväelle, keitettiin kahvit ja teet ja laitettiin mehua ja vettä kanistereihin. Museon sulkeutumisen aikoihin tuotiin haravat, hangot ja viikatteet etupihalle ja pakattiin tarjottavat koreihin. Talkooväki kerääntyi museon pihalle puoli kuuden maissa. Jokainen sai mukaansa kannettavaa ja sitten kuljettiin peräkanaa niittopaikalle. Kun kaikki olivat järjestäytyneet jonkinmoisesti kuuloetäisyydelle, selostettiin tehtävät ja aikataulut. Kokeneemmat niittäjät opastivat ensikertalaisia ja auttoivat työn alkuun. Lea näytti kuvia varjeltavasta sikoangervosta ja esitteli poistettavat vieraslajit jättipalsamin ja rohtoraunioyrtin. Puolivälissä urakkaa pidettiin kahvitauko. Raparperipiirakan lisäksi oli Anitan tekemiä metvursti-juustosämpylöitä. Niittourakan jälkeen saunottiin ja uitiin Korsutuvalla, se teki varmasti kaikille hyvää!
Tiistai 2.7.
Vanhalinnassa avautui uusi näyttely Suomen linnavuorista. Sen on tehnyt meillä harjoittelijana kunnostautunut Pinja. Ja jonkinmoinen pieni ihme oli, että ehdimme osallistua avajaisiin! Sitten pitikin tulla aika nopsakkaan takaisin Nautelankoskelle, kun oli sovittuja, aikataulutettuja tapaamisia koko iltapäivä.
Maanantai 1.7.
Jenna tuli esittäytymään. Hänellä on tiedossa mukava kolmen kuukauden työkokeilusessio, jonka hän toivoi saavansa tehdä Annantuvan projektissa. Ja kyllähän se meille sopii! Muuten päivä meni pitkälti byrokratian parissa - oppaiden tunnit lähetettiin palkanlaskijalle, kesäkuun kirjanpito laitettiin mappiin, tilattiin lisää jäätelöitä, ilmoitettiin reistailevasta koskilivekamerasta, ynnä muuta pientä ja keskisuurta asiaa.
Sunnuntai 30.6.
Tulin minä vuorostani oppaiden avuksi. Sunnuntait ovat yleensä niitä vilkkaimpia päiviä, että on hyvä olla kolme ihmistä valmiusasemissa. Kun yksi lähtee opastamaan myllärintupaan ja myllyyn, siinä voi helposti vierähtää tuntikin. Yksin ei oikein ehdi tekemään kahviossa kaikkea, kun pitää tiskata ja keittää kahvia ja laittaa tarjottavaa esille kasvotusten palvelun lisäksi.
Lauantai 29.6.
Hiukan piti tehdä byrokratia-asioita, vaikka lauantai olikin. Terhi jäi vielä oppaiden tueksi ja teki samalla tiedotusta tulevista tapahtumista ja hiukan kohensi puodin ulkoasua.
Perjantai 28.6.
Palautettavat juomatölkit ja -pullot vietiin kauppaan ja ostettiin lisää leipomistarvikkeita aamulla haettujen kananmunien lisäksi.
Iida ja Amanda kastelivat ja nyppivät pelargonit, siivosivat myllyn ja tekivät lisää ruusu- ja orvokkikaramellitötteröitä. Terhi tiedotti karjalaisen käsityön päivästä. Thomas lähetti museon kokoelmiin liitettäväksi ihania kuvia Nautelankosken Nestorista. Nestori rengastettiin vuonna 2008 ja on nyt arviolta ainakin 20-vuotias.
Torstai 27.6.
Aamu alkoi kokousryhmän kahvituksella ja jatkui kasvissosekeiton keittämisellä. Ryhmän lähdettyä järjestettiin taidenäyttelyä uudestaan. Eva oli tuonut vielä yhden kissan lisää, ja Timo saanut saukon liimattua niin, että se saatiin takaisin näyttelyyn.
Iltapäivällä oli sen verran rauhallista, että Amanda ja Iida ehtivät leipoa puolukkapiirakkaa, jonka päälle tuli kauramurukuorrutus, kaurakeksejä ja kuorruttaa suklaakakun. Keittiön lattia oli niin likainen, että se myös pestiin. Erja toi kaksi Saara Anttilan taulua museolle, toisen digitoitavaksi, toisen lahjoitettavaksi. Terhi skannasi Astan aineistot loppuun ja teki korjaukset Lieto-viikon ohjelmaan.
Keskiviikko 26.6.
Haettiin tukusta täydennystä leipomistarvikkeisiin ja myyntituotteisiin. Emilia ja Iida leipoivat suklaakakkuja ja raparperipiirakkaa, Tiia teki vegaanisia viipalepipareita.
Thomas, Tanya ja Melissa tulivat tutkimaan myllyn lepakoita. Vanha herra Nestorikin ilmestyi paikalle. Terhi tiedotti niittotalkoista ja muista lähiajan tapahtumista sekä ilmoitti Ilpolle digitoiduista kuvista ja aloitti Astan aineistojen skannaamisen.
Tiistai 25.6.
Matkailualan opiskelija Laura tuli esittäytymään. Hänen harjoittelujaksonsa sopii hyvin juuri elokuulle ja nimenomaan Lieto-viikon ajankohtaan, jolloin sekä Nautelankoskella että Tarvasjoella on paljon tapahtumia. Myös hautausmaakierrokset osuvat kivasti jaksolle.
Ryhmävierailun jälkeen Raili tuli hakemaan karttojen ja lehtien kaksoiskappaleet, samalla hän lahjoitti vielä Karjala-aineistoon tätinsä partiopuvun.
Maanantai 24.6.
Leivottiin paljon kinkkupiirakoita huomista ryhmää varten. Yksi gluteeniton pellillinen laitettiin foliolla kahteen osaan: toisen puolen täyte tehtiin kaurakermaviiliin ja toinen puoli soijajugurttiin. Kuumalla ilmalla kahvin kanssa maistuu suolainen kahvileipä!
Sunnuntai 23.6.
Meillä oli aikoinaan kahviossa lehtiteline, jossa oli kaikenlaisia esitteitä vapaasti ihmisten ottaa. Kun paperiset esitteet vähenivät, siirsimme telineen pois kahviosta. Sille ei oikein löytynyt paikkaa, ja se onkin ollut tyhjänpanttina ja hiukan jopa tiellä yläkerran toimistohuoneessa. Lauri Nautelan kokoelmissa on paljon vanhoja lehtiä ja niillä kaksoiskappaleita. Näyttelytilassa kirjahyllyjen välissä nurkassa olikin telineelle oiva tila, ja näin saatiin Laurin kokoelmista myös vanhoja lehtiä esille, näppärää!
Lauantai 22.6.
Perennamaakin saatiin aika hyvään hanttiin, välillä mentiin Iidan ja Amandan avuksi kun oli ruuhkaa, yli sata museovierasta palveltiin päivän aikana. Kasveista kiinnostunut museovieras etsi timjamia yrttimaasta, mutta sitä ei löytynyt. Ehkä sekin nousee taas, kun tukahduttavat rikkaruohot on saatu pois.
Torstai 20.6.
Kyllä me siitä kasvi- ja yrttimaa saatiin kaivettua esille. Kadonneiksi luulemamme iisoppi ja karjalanminttu löytyivät kuin löytyivätkin rikkaruohojen keskeltä. Uudisraivaukselle kylvimme lisää iisoppia, mäkimeiramia, salviaa, persiljaa, kehäkukkiä, tilliä ja salaattia.
Keskiviikko 19.6.
Siivottu, järjestetty, tiedotettu ja leivottu gluteenitonta raparperipiirakkaa.
Tiistai 18.6.
Anna oli aamupäivällä avaamassa Annantuvan liiterin oven, niin Juho pääsi tarkastamaan seinähirsien kunnon ja korjaustarpeet. Annan kirkkosilkin ja huivin hän lähetti museolle pakastettavaksi ja luetteloitavaksi.
Vietiin Rauhakylän makasiiniin aikoinaan Evakon tie -näyttelyssä ollut sahran terä. Samalla järjestettiin hiukan esineitä, laitettiin esimerkiksi kaikki tukkireet ja kelkat rinnakkain. Kaikkia painavia esineitä ei kahdestaan jaksa nostella, aurat jäivät odottelemaan lisäkäsiä.
Iida ja Emilia pärjäsivät hyvin museolla. Asiakaspalvelun lisäksi Iida ehti silittää pyyheliinat ja Emilia taitella niitä laatikkoon. Sitten vielä istutettiin myskikurpitsat ja persilja ja kasteltiin tuvan pelargonit. Pelargonien ystävä toi taimia meille, joukossa oli muutama sellainen, joita meillä ei ennestään ollut - ainakin Askola ja Prinsessa Philippa. Tuomaskin ehti jossain välissä käydä vaihtamassa yhden kiukuttelevan savuilmaisimen myllyssä.
Maanantai 17.6.
Timo järjesti myllyn alakerrassa laudat taapeliin. Kalervo kävi tuomassa uusia Tarvas-lehtiä. Iida ja Emilia tekivät karkkitötteröitä ja opastivat museokävijöitä. Sain vihdoin otettua Pertin keväällä luetteloimista lopuista kirjoista kansikuvat , liitettyä ne tietokantaan saatetietojen yhteyteen ja laitettua kirjat hyllyyn paikoilleen.
Sunnuntai 16.6.
Oli hiukan eilistä rauhallisempi päivä. Amanda ja Emilia opettelivat karkkitötteröiden tekemisen ja tekivät niitä paljon. Sitten he pyyhkivät pölyt ikkunalaudoilta, pesivät tuulikaapin oven lasit ja järjestivät myyntikirjahyllyn, lakaisivat näyttelytilan, auditorion ja kahvilan lattian. Terhi ehti tehdä tiedottamista ja minä käydä kaupassa.
Lauantai 15.6.
Aamulla leivottiin vielä yksi mustikkapiirakka. Terttu, Irmeli, Timo ja Emilia huolehtivat liikenteenohjauksesta. Terttu seisoi Nautelankoskentien risteyksessä ja ohjasi ihmiset ajamaan Pahkamäen pysäköintialueelle. Irmeli seisoi risteyksessä ja neuvoi ajamaan eteen päin, Timo ohjeisti pienemmät autot jääkiekkokaukaloon ja isommat varsinaisille pysäköintialueelle. Lea opasti tuvassa, Terhi ja Emma vuorotellen myllyssä. Leena ja Hannele laskivat kävijät ja vanhat autot. Kaisla huolehti keittiössä kahvinkeitosta, tiskeistä ja tarjolle asetettavista piirakoista ja kakuista. Tiia oli kassalla ja Leena palveli asiakkaita kahviossa. Pirkko ja Marjo tarjoilivat näytteilleasettajille ulkona kahvia ja raparperipiirakkaa ja Reijo tietysti huolehti kaikkein tärkeimmästä eli vanhojen autojen pysäköinnistä toimintapihalla ja koordinoi ylipäätään koko tapahtuman.
Perjantai 14.6.
Leivottiin vielä kolme raparperipiirakkaa ja kuorrutettiin eilen leivotut suklaakakut huomista varten. Taidenäyttelyä täydennettiin Älä koske -kylteillä. Eva toi yhden kissan lisää näytille ja liimaa saukkoa varten. Mylly siivottiin ja vietiin sinne laminoituja tekstejä sähköntuotannista ja generaattorin toiminnasta, kuvia myllystä, vanhasta sahasta ja koskesta silloin kun ei vielä siltaa ollut vaan joki ylitettiin rappua pitkin. Pysäköintikyltti vietiin Pahkamäen risteykseen.
Torstai 13.6.
Aamupäivällä kerroimme Liedon kohtaamispaikassa Annantuvasta ja veimme innostuneen kuulijajoukon kävelemään alueelle. Osallistujat saivat myös kurkistaa sisälle liiteriin ja tupaan. Opintieltä haettiin Liedon historia -teoksia museolle, samalla ovenavauksella Marjaana toi kaksi taideteosta säilytystiloihin. PRH:lle lähtevät vuosiselvitysasiakirjat pantiin postiin, sitten tultiin kaupan kautta museolle leipomaan. Leivottiin kolme suklaakakkua ja yksi raparperipiirakka. Tuvan pelargonit saivat lannoitetta, katoksen pystyttämistäkin ehdittiin harjoitella. Meitä oli kolme pystyttämässä, kyllä se niinkin onnistui, mutta neljä olisi parempi.
Keskiviikko 12.6.
Paloilmoittimen kuukausitestin jälkeen leivottiin piirakoita. Iida leipoi mustikkapiirakkaa ja Amanda omena-punaherukkapiirakkaa. Molemmat onnistuivat erinomaisesti.
Tiistai 11.6.
Vietiin myllyssä laudat yläkerrasta alakertaan odottelemaan timpureita. Muutama pitkä lauta sahattiin puoliksi, niin on helpompi käsitellä. Seitsemän uutisten sääkuvana oli video tutusta paikasta. Liisa sanoi: "Ja näin komeasti virtaa vesi Nautelankoskessa." Sillä lailla!
Maanantai 10.6.
LähiTapiolan vuosittainen alkusammutusvälineistön tarkastuspäivä oli aamupäivällä Liedon keskustassa. Tänä vuonna oli kaikkien sammuttimien vuoro, ensi vuonna riittää pelkkien kylmissä tiloissa olevien tarkastus. Terhi skannasi Riston kirjaa varten sellaisen kirkon kuvan, jossa ei ole vielä aspista rakennettu. Ulla toi rakennusmestari Onni Tourusta tekemänsä gradun lainaksi. Ihanalla heiluriskannerilla sain tutkielman skannatuksi ja lisäsin sen tutkimuksia Liedosta -sivulle.
Sunnuntai 9.6.
Kuurottainen rankkasade siirsi Kansanlaulukirkon sisätiloihin. Marita oli leiponut gluteenitonta, laktoositonta ja munatonta raparperipiirakkaa. Terhillä oli iltaan asti museolla töitä, kun sähköpiikki irroitti generaattorin verkosta. Manööverien jälkeen loput tiedot saatiin syötettyä Lieto-viikon tapahtumista - juuri ennen dedlainia!
Lauantai 8.6.
Avoimet kylät -tapahtuma toi sekä Tarvasjoelle että Nautelankoskelle kiinnostuneita museovieraita, vaikka ilma ei niin suosiollinen ollutkaan. Tiia opasti Sagaa ensimmäisenä työpäivänä. Helga oli leiponut gluteenittomia tattarikeksejä sekä Tarvasjoelle että Nautelankoskelle. Emma leipoi sitruunakakkua suklaakakun rinnalle.
Perjantai 7.6.
Nousiaisten lukion historian kesäkurssilaiset vierailivat aamupäivällä museossa. Emma tuli leipomaan raparperipiirakoita sunnuntain Tarvasjoen kansanlaulukirkkoa ja museon avaamista varten. Amanda ja Iida kertasivat eilen opeteltuja asioita, Iida lisäksi silitti opaspukunsa esiliinan. Opastuskierroksiakin päästiin jo harjoittelemaan. Kotiin he saivat mukaansa Nautelankosken museo -kirjan, jota voi sitten omaan tahtiin opiskella. Emma leipoi kolme raparperipiirakkaa sunnuntain Kansanlaulukirkkoa varten.
Torstai 6.6.
Tiia meni vielä Tarvasjoelle tekemään loppuun eilen aloitettua kesäkunnostusta. Ilahduttavasti Tarvasjoen historiaa sekä On isät täällä taistelleet ja Härkätiellä -teoksia tarvittiin lisää! Kalervon uusinta runokirjaa vietiin myös myyntiin. Amanda ja Iida aloittivat kesätyörupeamansa opettelemalla museon avaamisen ja sulkemisen, kahvin keiton ja tiskaamisen, kassakoneen käytön ja asiakaspalvelun, raparperien pilkkomisen ja piirakan leipomisen sekä vessojen siivoamisen.
Timo on järjestänyt aina sadepäivinä häkkiä, aurinkoisella ilmalla riittää nurmikon leikkuuta ja muuta kunnostyötä ulkoalueilla ja luontopolulla.
Keskiviikko 5.6.
Terhi ja Tiia laittoivat aamupäivällä Tarvasjoen kotiseutumuseon kesäkuntoon. Kassakone pitää päivittää, myyntituotteet tarkistaa ja asetella paikoilleen. Avoinnaolotiedote sekä ständiin että ulko-oveen pitää päivittää ja katsoa ylipäätään, että kaikki on siinä kunnossa, että lauantaina voidaan museo avata Avoimien kylien päivänä.
Kesätyöntekijöiden perehdytyspäivä pidettiin iltapäivällä. Allekirjoitettiin työsopimukset ja kerrottiin työn tekemisen perusperiaatteet. Käytännön työ opitaan sitten työtä tekemällä.
Tiistai 4.6.
Pelargonit tuvan ikkunoilla saivat vettä, otimme samalla muutaman Viipurin evakon oksan juurtumaan. Asiakkaiden palvelun ohessa huolsimme Jokidioraaman valoja. Lisäsimme vettä säiliöön, josta poreilun, peilien ja valojen avulla veden pintaan saadaan välkehtivä efekti. Se on aikamoinen operaatio, ensin täytyy siirtää kallio pois huoltoluukun edestä ja sitten varovasti kaataa vettä ensin kanisterista pulloon ja sitten pullosta säiliöön.
Tiedotusta ja taloushallintoa edistettiin pienet alkumetrit. Terhi otti vielä lähtiessään mukaan piirakkaa ja mehua Tarvasjoen kotiseutumuseon avajaisia varten.
Maanantai 3.6.
Ehdittiin iltapäivällä muutamaksi tunniksi Annantuvalle. Liiterin tyhjennys etenee, tänään veimme kierrätykseen lasia, metallia ja muovia. Seppo haki kottikärryt kunnostettavaksi.
Tiia siivosi Tarvasjoella, laittoi pakastimen ja jääkaapin kylmenemään ja vei myyntituotteita ja kahvilatarvikkeita valmiiksi.
Lauantaina museolla oli yksityistilaisuus. Ennustetut rankkasateet onneksi eivät osuneet tänne juuri juhlien aikaan. Yöllä ukkosti ja satoi kovasti, niin että myllyn palohälyttimet hiukan reistailivat aamulla. Emma selvisi kuittauksesta kunnialla, ja saatiin hälytykset taas toimimaan.
Muutama kuva Annantuvalta kierrätykseen lähtevistä sekä säilytettävistä esineistä. Tällä kerralla otimme talteen: maitopussin, Fanta-, Six- ja Wichypullon sekä vanhoja saranoita ja muuta tilpehööriä.
Perjantai 31.5.
Eilen huomattiin, että yhdessä vessassa vetämisen jälkeen veden pinta ei laskenut lainkaan. Akuutti tilanne saatiin korjattua karhupumpulla ja isolla pulloharjalla. Vielä tänäänkin viemärit vetivät hiukan huonosti, niinpä ryhdyimme kaikenlaisiin toimiin. Ensin katsoimme tietysti, että sulake ei ole palanut. Ei ollut. Sitten avasimme ulkoviemärin kannen ensin ulkokannen vasaran sorkkapäällä ja sisäkannen isolla ruuvilla. Sitten heiluteltiin antureita. Joskus ne kietoutuvat toisiinsa niin, että eivät kerro todellista veden korkeutta viemärissä. Heiluttelu auttoi ja viemäriin kertynyt jätevesi lähti putkia pitkin eteen päin puhdistamolle. Tällä kertaa selvisimme omin voimin.
Koululais- ja ryhmävierailut tarjoiluineen ovat vieneet lähes kaiken ajan, Terhi on myös tiedottanut kesän tapahtumista ja taidenäyttelystä. Perennojenvaihtopäivä oli lauantaina ja linturetki sunnuntaina.
Tiistai 21.5.
Aamupäivällä olimme Euran koulun 5-luokkalaisten kanssa Tarvasjoella, aiheena esihistoria. Näyttelyssä katsoimme Tarvasjoelta löytyneitä keihäänkärkeä, kirveitä, talttoja, tuuraa ja verkonpainokiveä. Niiden kautta pohdimme yhdessä kivikauden ajan ihmisten elämää Tarvasjoen alueella, kun koulunmäki oli suojainen saari meren lahden pohjukassa. Muinaistekniikkaosiossa tehtiin pajuniinestä nyöriä ja yritettiin sytyttää tulta jousiporalla. Kulttuurimaiseman muutoksestakin ehdittiin puhua hieman, oppilaita kiinnosti erityisesti kartan yhteyteen liitetyt kuvaparit ennen - nyt.
Illalla hallituksen kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti Annantuvan liiterin korjaamisesta. Turvekatto herätti mielenkiintoa, mutta vaatii tarkempaa selvitystä sekä rakenteiden että kustannusten osalta. Päätettävien asioiden lisäksi kiitettiin Annea hänen pyyteettömästä työstään Liedon museon hyväksi tehdystä työstä hallituksen jäsenenä.
Maanantai 20.5.
Aamupäivällä Paraisten koulun oppilaita tutustui museon näyttelyihin. Iltapäivällä tyhjennettiin taas liiteriä Annantuvalla ja vietiin jo viides kuorma jätettä Topinojan lajitteluasemalle. Tällä kerralla puutavaraa, metallia, tekstiilejä, keräysmuovia ja kartonkia sekä muutama jätesäkillinen sekajätettä. Nyt rupeaa jo hiukan työn jälki näkymäänkin. Anna ja Satu lajittelivat tuvan esineistöä, kun Terhi ja Leena keskittyivät liiteriin. Kaija osui sattumalta paikalle, sovimme hänen kanssaan haastattelusta ja valokuvien etsimisestä.
Sunnuntai 19.5.
Alkuviikolla oltiin Annantuvalla liiteriä tyhjentämässä. Tiistaina Turun museokeskuksen perinnerakentamisprojektin vetäjä Harri oli tutustumassa projektiimme ja perjantaina hirsitöihin erikoistunut Juho. Tiistaina illalla Leena kertoi Marttayhdistyksen kokousväelle Hyvättylän kylän historiasta. Keskiviikkona vietiin stipendikirjat Juhalle Ilmaristen kouluun. Torstai-iltana Turun Metsänkävijät tutustuivat Nautelankosken museoon. Lauantaina oli Kansainvälinen museopäivä ja samaan aikaan perhokalastuksen Suomen mestaruuskisojen osakilpailu Nautelankoskella. Sunnuntaina olikin sitten pihakirkon vuoro. Työntäyteinen viikko kului hujauksessa.
Perjantai 10.5.
Viikolla on ollut paljon ryhmiä, koululaisia ja muitakin. Yksittäiskävijöille pidämme museota avoinna joka päivä klo 12 - 15, aika mukavasti väkeä on liikkeellä. Keskiviikon pihatalkoisiin tuli yksi reipas vapaaehtoinen. Haravointi jää ensi viikkoon, koska akuutimpi asia oli hoitaa luontopolun infotauluja kuntoon. Arimmat alueet suljettiin köydellä ja kiinnitettiin luonnonsuojelualueesta kertova lappu köyteen. Ihastelimme sammakonkutua ja nuijapäitä, kukkivia kiurunkannuksia, valkovuokkoja ja mukulaleinikkejä. Roskia emme ihastelleet, ne poimimme roskapussiin. Tänään koukittiin taas välppä puhtaaksi, leivottiin ja tiedotettiin tulevasta. Kirjanpitoasioita ja muutakin byrokratiaa edistettiin sen verran kuin ehdittiin.
Perjantai 3.5.
Keskiviikkona (vapunpäivänä) pidettiin museota avoinna, oli paljon museovieraita. Torstaina aloitimme ja tänään saimme valmiiksi Eijan PApeRIkengät -näyttelyn ja Evan keramiikkanäyttelyn auditorioon. Tulikin mahdottoman kiva. Haettiin Puuilosta asfaltinpaikkausmassaa ja täytettiin tien kuoppia. Tuomon ja Valtterin kanssa katsastettiin pyöräilyreitin kyltille sopiva paikka. Tiia ja Terhi suunnittelivat lapsiryhmille osallistavan museokierroksen myllyssä ja Laurin näyttelyssä. Paljon ei jäänyt aikaa häkkivaraston järjestämiseen, mutta sekin edistyi hiukan.
Tiistai 30.4.
Terhi leipoi suklaakakkuja eilen ja minä aloitin häkkivaraston siivoamisen. Tänään laajensimme siivousurakkaamme kellariin. Täytettiin pakettiauto ja vietiin lajittelujätettä Topinojalle. Sitten oltiinkin aika puhki.
Perjantai 26.4.
Haettiin kaupungintalolta kesän taidenäyttelyä varten jalustoja. Niitä on 28 kappaletta, mutta sisäkkäin kun laitettiin, niin mahtuivat yhteen pakettiautokuormaan. Eilen vietiin taas Annantuvan liiteristä Topinojalle yksi jätekuorma. Tiistaina kokoontui hallitus, suurin osa etänä, koska oli yllättäen niin paljon lunta ja monilla jo kesärenkaat autossa. Maanantaina Terhi ja Tiia osallistuivat Turun museokeskuksen järjestämään koulutukseen otsikolla Museo-oppimista monitieteisesti.
Perjantai 19.4.
Callanetics ja Topinojan lajittelukeskus, aikas tehokas päivä.
Torstai 18.4.
Vos-tilaston jälkeen mentiin taas Annantuvan liiteriä tyhjentämään. Saatiin hiukan selkeyttä siihen, miten hommaa jatketaan.
Keskiviikko 17.4.
Teimme vierailevalle ryhmälle kasvissosekeittoa, kahvin kanssa mustikka-vadelmapiirakkaa. Sitten vähän byrokratiaa ja tietysti vessojen, keittiön ja kahvion siivous.
Tiistai 16.4.
Annantuvalla aloitettiin liiterin tyhjennystä. Elisa ja Mika tulivat peräkärryn kanssa, saatiin paljon kaatopaikalle menevää tavaraa kyytiin. Anna tuli dokumentoimaan. Kohtaamispaikkatiimsissä sovittiin tilastoinnista ja paloilmoittimen kuukausikokeilukin saatiin tehtyä
Maanantai 15.4.
Jussi ehti vihdoin tulla katsomaan Nautelankoskentien ja -polun kuntoa. Sovittiin, että hän huolehtii tien alkupäähän kuopista varoittavan liikennemerkin näin aluksi ja hoitaa myös rikkoutuneen tienviitan tilalle uuden. 4H-asioissa kokoonnuttiin kaupungintalolla, hain sitten samalla Kohtaamispaikan avaimen. Marjo luetteloi arkistoaineistoa ja Tiia tarkisti tet-harjoittelijan luetteloimat aineistot.
Perjantai 12.4.
Konserniohjeiden päivityksestä tuli lausuntopyyntö. Tein pdf-tiedostoista wordit, on helpompi vertailla asiakirjoja keskenään. Yritimme kovasti, mutta emme onnistuneet, skannata lasinegatiiveista digitaaliset kuvat valokuva-arkistoon. Otin ihanalla heiluriskannerilla Pertin luetteloimista kirjoista kansikuvat ja liitin ne saatetietojen yhteyteen. Järjestin kirjahyllyä niin että sain taas kirjat mahtumaan oikeisiin paikkoihin.
Torstai 11.4.
Haravalla harattiin myllylammen pinnasta veden tuomat kasvinosat ja laudankappaleet pois, ennen kuin ajautuvat välppään asti. Välppä puhdistettiin siihen takertuneista roskista ja saatiin taas virtaus vapaaksi turbiinisäiliöön. Terhi esitteli tet-harjoittelijalle myllyä, olikin oiva hetki, koska vesisiippa oli jo saapunut kuorimakoneen kohdalle vakkaripaikalleen. Terhi ilmoitti heti asiasta lepakkotutkijalle, joka hämmästeli aikaista ajankohtaa. Jatkoimme tien kuoppien täyttämistä vielä.
Keskiviikko 10.4.
Tet-harjoittelija aloitti maanantaina museotyöhön tutustumisviikkonsa. Hän on skannannut valokuvia ja opetellut Photoshopin käyttöä. Muutama esinekin on jo puhdistettu ja luetteloitu. Hänellä on kiva pieni kulkupeli, jossa on lava. Nautelankoskentie on kovin kuoppainen, ja kuoppiin pitää laittaa soraa. Yleensä ollaan kottikärryillä viety ja täytetty kuoppia, se on kovin hidasta ja raskasta työtä. Nyt laitoimmekin soraa ämpäreihin ja ämpärit lavalle, saatiin ennätysvauhtia kuopat täytettyä. Tosin ei se kauan auta, tiellä ajetaan niin lujaa.
Marjo toi pikkuleipiä ja Terttu istutti pelargoneja. Into leikkasi eilen omenapuun, sitäkin tet-harjoittelija pääsi kokeilemaan. Kallion likat tulivat tunnistamaan valokuvia, muutama kuva sai taas paikkatiedon. Kohtaamispaikan avajaisetkin olivat eilen iltapäivällä, Terhi leipoi sitä varten vegaanisia suklaakakkuja. Vuoroteltiin hiukan, kun ei ehditty molemmat olemaan koko aikaa paikalla. Terhi meni heti alkuun ja minä jossain vaiheessa, sitten piti minun lähteä ja Terhi tuli jatkamaan. Pitkälti toistasataa kiinnostunutta kävi tutustumassa toimintaan. Välppäkin koukittiin puhtaaksi maanantaina, mutta ohivirtaussulkua ei saatu ihan kiinni vielä, sen verran on jäätä reunoilla.
Torstai 4.4.
Tiia jatkoi Joukon valokuvakokoelman tallennusta, ja Terhi tyhjensi ulkoista kovalevyä varmuuskopiota varten.
Lisäksi suunniteltiin ja valmisteltiin ensi viikon TET-harjoittelijan tulevia työtehtäviä sekä putsattiin myllylampea sinne taas kertyneistä joentuomista ruo'oista, oksista, heinistä ja muusta sellaisesta. Eilen leivottu suklaakakku sai kuorrutteen ja pääsi pakkaseen. Auditorio harjattiin ja kahvilan tuolit kannettiin auditorioon, niin huomenna pääsee heti aamusta siivoamaan kahvilaa ja näyttelytilaa.
Satu toi Tarvasjoen kauppoihin liittyvää aineistoa. Ilpo kävi hakemassa taulunsa. Taulu on valokuvattu, ja nyt Ilpo lupasi avata sen varovasti, jotta saadaan taulun taustapahvi irrotettua ja kuvat skannattua ilman taulun lasia. Taulu on mielenkiintoinen, siinä on kaksi vanhaa kuvaa Liedon kirkosta, toinen sisältä ja toinen ulkoa, lisäksi kahden seurakunnan papin kuvat (K. O. Mannström ja Emil Söderman, myöh. Sarparanta). Kirkon kuvat näyttävät, miltä Liedon kirkko näytti ennen kuin sen itäpäätyyn vuonna 1902 rakennettiin tiilinen kuori. Kuvien tarkkaa ottamisajankohtaa ei tiedetä, mutta ulkokuva voidaan ajoittaa melko tarkasti. Kuva on otettu kevään 1896 ja kevään 1902 välisenä aikana, sillä kirkon katolla näkyy kesällä 1895 asennettu kamiinatorvi, mutta itäpäädyn kuoria ei ole vielä rakennettu. (Kuvan ajoitus: Liedon historia 2.)
Keskiviikko 3.4.
Aika paljon on tapahtunut taas parin viime viikon aikana - itse asiassa niin paljon ja tiiviisti koko ajan, ettei olla ehditty lainkaan kirjoittaa päiväkirjaa. Iso asia on aina tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tekeminen ja hallituksen kokous, jossa niistä päätetään. Toinen enemmän aikaa vievä asia on kesäoppaiksi hakeneiden haastattelu ja oppaiden valinta sekä Nautelankoskelle että Tarvasjoelle. Näiden lisäksi kirjoitimme yhdessä Vanhalinnan museon ja Zoolandian kanssa kaupunginhallitukselle vetoomuksen, jossa perustelimme kesäoppaiden palkkaukseen saadun kaupungin avustuksen merkitystä Liedon matkailulle.
Varsin Hyvän hallitus kokoontui ja puolsi Annantuvan kehittämishanketta, ja siitä tiedotettiin heti. Investointihankkeeseen piti tehdä vielä pariinkin otteeseen täydennyksiä. Sitten vielä osallistuttiin Kohtaamispaikkapalaveriin, tunnistettiin Pekan kanssa valokuvia, pidettiin museota pääsiäisenä avoinna, koukittiin välppää puhtaaksi useampana päivänä, vaihdettiin loisteputkia, vastaanotettiin uusia myyntituotteita, täytettiin museotilasto ja suunniteltiin yhdessä museologian opettajien kanssa tulevaa näyttelyntekemiskurssia osana Annantuvan kehittämishanketta. Terttu kävi hoitamassa pelargonioita ja reippaat työihmiset pikkuapulaisen kanssa korjasivat auditorion liukuoven ja kiinnittivät kirjahyllyn takaisin seinään.
Onneksi eilen samaan aikaan kun olimme Annantuvalla katsastamassa paikkoja, esiteltiin Liedon kirkossa uusia urkuja. Hetkeksi pääsimme hengähtämään kirkkomusiikin pariin. Annantuvalla kellarivajaan oli murtauduttu ja lukitussysteemi rikottu kokonaan, illalla kävin kiinnittämässä oven eteen laudan, joka toimii väliaikaisesti ihan hyvin lukkona.
Perjantai 15.3.
Viikko meni hujahtamalla, "tavallisten" töiden lisäksi tiistaina oli rakennusmestari Onni Tourun suunnittelemista rakennuksista tapahtuma. Touru vaikutti 1900-luvun alun Lounais-Suomessa, jonne hän suunnitteli satoja maatiloja, kouluja ja muita rakennuksia. Ne muodostavat edelleen tärkeän osan varsinaissuomalaista rakennusperintöä. Tapahtumassa Touruja tunnistettiin yhdessä, joillakin osallistujilla oli mukana valokuvia ja piirustuksia kodeistaan.
Alla Onni Tourun suunnittelemia lietolaisia kouluja. Vasemmalta: Kaurinkosken koulu, Päivästön koulu ja Laakkarin koulu.
Maanantai 11.3.
Emmalla oli ollut vilkas sunnuntai museon aukiolossa, asiakkaita oli yli 70. Ja kyllä se näkyikin: kahvion lattialle oli kävijöiden kengistä jäänyt aikamoiset määrät hiekkaa. Niinpä puhdistuspartio Marjo, Tiia & Terhi piti kunnon siivouspäivän tiistain Touru-tapahtumaa silmällä pitäen. Aluksi tyhjennettiin auditorio. Auditorion oven korjaamista varten oli näyttelytilan kirjastonurkan kirjahylly tyhjennetty, ja kirjat ja hylly laitettu väliaikaissäilytykseen auditorioon. Hylly siirrettiin näyttelytilan puolelle seinän viereen turvallisesti tuettuna, ja kirjat kannettiin yläkerran toimistoon sekä alakertaan. Sitten imuroitiin sekä auditorion että kahvilan lattiat, näyttelytilan siivoukseksi riitti harjaus. Pelargonit nypittiin ja kasteltiin, ja kahvilassa kaikki pinnat pyyhittiin pölystä. Kahvilan lattia ja vessat pestiin. Ja kyllä tulikin ihan eri näköistä!
Suurin osa päivästä kului siivoamisessa, mutta loppuiltapäivästä ehdittiin hiukan aloittaa arkistoaineiston luetteloimiseen perehtyminen. Työn alle otetaan nyt Timon Tarvasradiota varten kuvaamat videot.
Perjantai 8.3.
Tiia jatkoi Marjatan tekstiilien parissa ja tarkisti myös joitakin Laurin kokoelman esineitä sekä kokoelmienhoitohuoneen pöydältä löytyneitä esinelappuja. Eila varmisti perennojenvaihtopäiväksi toukokuun viimeisen lauantain.
Torstai 7.3.
Marjo kävi hakemassa lisää videoita pöytäkirjoja varten. Samalla suunniteltiin kevään töitä ja arkistomateriaalien luettelointia. Päivän aiheena olivat myös kesätyöntekijät ja heidän valintansa, hiukan muokattiin hakijoille lähetettäviä ennakkokysymyksiä. Talkootilasto ja toimintakertomus etenivät nekin hieman. Pertti pääsi taas luetteloimaan kirjoja. Tiia jatkoi työtä Joukon valokuvien parissa ja aloitteli myös Marjatan tekstiilien läpikäymistä ja luettelointinumerolappujen ompelemista jo luetteloituihin tekstiileihin. Terhi sai vihdoin liitettyä Dorikseen Satun valokuvaamia Laurin tekstiilejä. Myös Timon videoille tuli nyt tehtyä 0-kortti, jotta ensi viikolla voitaisiin aloittaa videoiden luettelointi.
Keskiviikko 6.3.
Tänään on pähkitty monenlaista ja oltu eri ihmisiin yhteydessä useista asioista. Mietittävänä siis museokokoelmien nimeäminen, luettelointi (erityisesti arkistoaineiston), tapahtumat, näyttelyt, tiedottaminen, tilastointi ja kesätyöntekijät. Timo piipahti iltapäivällä tervehtimässä.
Tiistai 5.3.
Tilastointia, tilastointia.
Maanantai 4.3.
Tiia ja Terhi kävivät läpi tulevan kevään ja kesän tapahtumia. Tiia kirjoitti torstain arkistokoulutuksen muistiinpanot puhtaaksi ja jatkoi sitten työskentelyä Joukon valokuvalahjoituksen parissa. Terhi siivoili museolla ja iltapäivällä osallistui seurakuntatalolla Riston kirjan palaveriin.
Perjantai 1.3.
Jatkoin yläkerran toimistohuoneen järjestämistä. Kun on taas monta aikaa vaan laitettu tavaroita pois käsistä, niin järjestäminen vie oman aikansa.
Torstai 29.2.
Koottiin sähköpöytä auditorioon. Pertti järjesti Laurin luetteloimattomat kirjat laatikoihin, on sitten taas mukava edetä luetteloinnissa. Tiia osallistui Turun museokeskuksen järjestämään arkistokoulutukseen. Sakari tuli katsastamaan liukuoven korjaamistilanteen. Hänellä oli pikkuapulainen mukana.
Keskiviikko 28.2.
Kohtaamispaikkapalaverissa kohtasimme sekä kaupungin että yhdistysten edustajia, kun suunnittelimme kohtaamispaikan tulevia toimintoja. Pilottivaiheessa paikka on vanha Säästöpankin talo Liedon keskustassa. Siitä sitten enemmän, kun hanke etenee.
Tiistai 27.2.
Irrotettiin kirjahylly seinäkiinnikkeistä ja siirrettin pois huoltoluukun edestä. Kaltereiden kiinnikkeet vielä näyttävät olevan tiellä, mutta eiköhän niistä selvitä.
Maanantai 26.2.
Tyhjennettiin näyttelytilan kirjahylly, että Sakari pääsee huoltoluukun kautta korjaamaan kiinnikkeistään tipahtaneen liukuoven. Otin kuvan kirjahyllystä ja sitten laitoin kirjat laatikoihin niin, että ne on hyllyittäin helppo laittaa takaisin. Syötettiin Hyrrään täydennykset hankevetäjän työnkuvasta ja tarkistettiin, että hankkeen nimi on joka kohdassa oikein.
Soitettiin Vesalle turbiinin ja generaattorin rasvauksesta. Saimme uudet ohjeet, ettei tarvitse niin usein rasvata, mitä olemme tähän asti tehneet. Terhi rasvasi tänään kaikki nipat. Seuraavan kerran rasvataan sitten ensi viikon alussa. Kerran kuukaudessa rasvataan generaattorin nipat. Se riittää.
Sunnuntai 25.2.
Oli mukava päivä avoinnapidossa, kaikki museokävijät olivat hyvin kiinnostuneita näyttelyistä ja viipyivätkin kauan lukemassa tekstejä ja ihailemassa vitriineissä esillä olevia esineitä.
Perjantai 23.2.
Sähkökatko aamulla aiheutti taas manööverit. Nyt kun on paljon vettä, niin generaattorin pyörimisnopeutta ei saa alle 450, vaikka kiertää turbiinin vedenmenoaukot aivan kiinni. Niillä kierroksilla kun yhdistää generaattorin verkkoon, tulee aikamoinen sähköpiikki. Kaikki herkät laitteet pitää ennen yhdistämistä sulkea ja mielellään irrottaa verkosta kokonaan. Jäätilanne on aivan katastrofaalinen. Lumi sulaa ja vettä sataa, sitten taas kaikki jäätyy. Myllyn alakerran ikkuna-aukkojen kohdalle on muodostunut paksu jääkerros, joka sulaessaan tunkee sisälle myllyyn. Nyt emme asialle mitään mahda, mutta kesällä täytyy miettiä, miten tämän tilanteen saa estettyä. Polkua pitää myös hiekoittaa koko ajan, hiekat painuvat jään sisään, kun pinta sulaa. Sitten on taas pinta liukas ja hiekat jään sisällä.
Torstai 22.2.
Askartelin uudet kannet näyttelytilan ja kahvion maitotonkkiin. Tein prototyypit harmaasta vahvasta paperista, onnistuivat kohtalaisesti. Sitten täytyy miettiä, mikä olisi se vahvempi metriaali, josta kannet voisi tehdä... hmmm... hmmm... hmmm... Emma puhdisti jäätelöaltaan ja muutenkin siivosi kahviossa ja keittiössä. Hiljaista oli.
Keskiviikko 21.2.
Byrokratia vie aina aikansa, tänään hoidin kirjanpitoasioita. Toimintakertomus saa nyt odottaa hetken. Pelakuut saivat kevään ensimmäisen lannoituksen.
Tiistai 20.2.
Lähetin Juvan kartanosta ja ylipäätään Tarvasjoen historiasta kiinnostuneelle sukutukijalle aloittamamme Tarvas-lehtien sisällysluettelon. Se tosin ei ole vielä täydellinen, kaikkien 1990- ja 2000-lukujen lehtien artikkelien otsikot puuttuvat vielä. Jatkoin toimintakertomusta ja saikin lähes kaikki yleisöpalvelutoiminnat kirjattua ennen Hysyn illan kokousta. Lounais-Suomen jätehuollosta oli asiantuntija paikalla alustamassa ajankohtaisista jätelakiin ja kierrätykseen liittyvistä asioista. Siinä vierähti yhtäkkiä tunnin verran ennen varsinaista kokousta, oli mielenkiintoista ja tärkeää asiaa, kuulijoilla oli myös paljon kysyttävää ja kerrottavaakin.
Maanantai 19.2.
Vielä tuli tarkennuspyyntö Annantuvan ja Kyöstilän alueen kehittämishankkeeseen liittyen ennen arviointityöryhmän kokousta. Emma tuli avoinnapitoon, niin pystyin keskittymään työpöytäni äärellä.
Perjantai 16.2.
Aloitettiin viime vuoden toimintakertomuksen laatimista. Käytiin läpi muutama pahvilaatikollinen vanhoja atk-laitteisiin ja nettiyhteyksiin liittyviä tavaroita. Suurin osa päätyi poistoon.
Torstai 15.2.
Aurajokisäätiön uusi toiminnanjohtaja Eelin tuli tutustumaan Nautelankoskelle. Paljon ehdittiin jutella puolin ja toisin, seuraavaksi palaveriksi sovittiin toukokuun se päivä, jolloin keltavuokot kukkivat.
Keskiviikko 14.2.
Intensiivisten työviikkojen jälkeen voimme pienen aikaa yrittää pitää viime vuoden lomia ennen uuden lomakauden alkua. Toki jonkun pitää joka päivä käydä huoltamassa vesivoimala ja muutenkin katsomassa, että kaikki on kunnossa. Mutta noin niinkun periaatteessa...
Tiistai 13.2.
Syötettiin Hyrrään vielä talkootyösuunnitelma aikatauluineen ja pöytäkirjanote eilisestä päätöksestä. Sitten oli enää allekirjoitukset, joiden jälkeen Jussi painoi lähetä-nappia ja nyt on sitten hankehakemus vireillä.
Maanantai 12.2.
Tehtiin paloilmoittimen kuukausitesti ja lähetettiin Turun Tienoon tapahtumakalenteriin maaliskuun tiedot. Illalla hallituksen kokouksessa päätettiin Annantuvan ja Kyöstilän alueen kehittämishankkeesta. Nimi muutettiin niin päin, että ensin on vanha ja sitten uusi, eli Vanhaa vaalien, uutta luoden on nyt hankkeemme nimi.
Sunnuntai 11.2.
Koska Emmalla ja Leenalla oli muita velvollisuuksia, tuli Terhi avoinnapitoon. Hän toteutti heti kulttuurihyvinvoinnin periaatteita erityisesti yhden vakioasiakkaan kanssa. Koska samaan aikaan ei ollut muita palveltavia asiakkaita, Terhi pystyi keskittymään ja keskustelemaan melko pitkäänkin asiakasta askarruttavista asioista.
Perjantai 9.2.
Saimme kehittämishankkeen aikatulun talkootyösuunnitelmineen valmiiksi. Muuta ei oikein ehditty, Terhi rasvasi myllyssä turbiinin ja generaattorin nipat. Generaattorin nipat rasvataan kerran viikossa. Tuntuu, että se on hiukan liikaa - rasvaa pursuilee vaan yli, kun sitä yrittää prässillä tunkea nippoihin. Päätettiin muuttaa rasvausväli neljäksi viikoksi.
Torstai 8.2.
Raision Harkossa tavattiin muita Varsinais-Suomen museoita koulutuksen merkeissä. Aiheena oli Museot kulttuurihyvinvoinnin toimijoina. Työpajoineen koulutus oli oikein hyvä, saimme ohjeita, neuvoja ja esimerkkejä, miten museot voivat sanoittaa sitä kylttuurihyvinvointityötä, jota arjessa teemme.
Keskiviikko 7.2.
Meistä on kehittynyt aivan mestarillisia rasvatuubin vaihtajia. Vaikka hiukan pursuili vanhaa rasvaa hahlosta, niin saimme uuden rasvatuubin näppärästi paikoilleen ja mäntäkin pysyi ulos vedettynä niin kauan, että saimme hahlon pohjan kierrettyä kunnolla paikoilleen. Terttu tuli tekemään pelargonien keväthuollon. Tarkasti laitettiin lasipurkkien kylkeen nimi, että tiedämme perennanvaihtopäivässä sitten, mikä juurtunut oksa on minkäkin pelakuun poikanen. Marjo toi leipomansa ihanat lusikkaleivät, on sitten taas sunnuntaina valikoimaa kahvilassa. Seppälän kylässä on 31 kiinteistöä, Irmeli sai ne kaikki kirjattua, seuraavaksi on vuorossa hiukan pienempi 7 kiinteistön Suitsula. Paljon emme ehtineet hankesuunnitelmaa täydentää, talous- ja sääntöliitteet kuitenkin.
Tiistai 6.2.
Juha poikkesi aamupäivällä Podcastin merkeissä. Nauhoituksen jälkeen keskityimme hankesuunnitelman täydentämiseen ja tiivistelmän tekemiseen. Kokouskutsukin hallitukselle lähetettiin. Marjo haki leipomistarvikkeita ja Terhi rasvasi turbiinin nipat. Hiukan taas hiekotettiinkin.
Maanantai 5.2.
Suuntasimme energiamme illan kokoukseen. Edustajiston kanssa käytiin läpi Annantuvan kehittämishanketta yhdistysten näkökulmasta. Mitä yhdistykset ovat valmiita tekemään ja toisaalta mitä toiveita yhdistyksillä on tulevan toiminnan suhteen. Kahvila nousi ykkösasiaksi, vessasta ja vesijohdoistakin keskusteltiin. Ne eivät varsinaisesti kehittämishankkeen asioita ole, joten ohitettiin ne ja päätettiin palata sitten kahvila- ja vessa-asioihin, kun rakennusten kunnostamiseen anottu avustus selviää. Kehittämishankkeen aikana tapahtuvaan sekä tutkimus-, kokoelma-, näyttely-, ympäristö- ja yleisötyöhön löytyi innostusta ja sitoutumista. Museokummi on jo aiemmin sitoutunut tiedottamiseen ja hankeaikaiseen dokumentointiin.
Annan nimestä keskusteltiin myös. Anna oli sukunimeltään Heinonen, mutta koska tupaa kutsutaan joko Mattilan mökiksi tai Annantuvaksi, on myös ruvettu Heinosen Annaa kutsumaan Mattilan Annaksi. Ajatukseksi muodostui, että kutsutaankin Heinosen Annaa jatkossa Annantuvan Annaksi. Siitä syntyy miellyttäviä konnotaatioita.
Perjantai 2.2.
Loppuviikko meni tiiviisti hankehakemuksen parissa. Liukkauden takia piti välillä hiekoittaa ja Pertti kyllä ehti luetteloida parikymmentä Laurin kirjaa. Myös yksi urakka tuli välietappiin, kun Tiia sai kaikki Rönnemaan kuvat skannattua.
Tiistai 30.1.
Eilinen päivä meni tämänpäiväisen valmistelussa. Isohko ryhmä piti koulutuspäivän museossa. Aluksi oli aamukahvi, sitten lounas ja iltapäiväkahvit. Siivoamisen jälkeen kello olikin jo kotiinlähdön aika.
Perjantai 26.1.
Eevalta saimme hyviä neuvoja hankehakemuksen täyttämiseen. Hakijan esittely ja hankkeen resurssit tuli jo melkein valmiiksi. Mietimme ensi viikon ruokailevan ryhmän erityisruokavaliot kohdilleen, että kaikki osallistuvat saavat suht saman palvelun. Kokousasiat ja muu byrokratia vaativat myös oman huomionsa.
Torstai 25.1.
Ryhdyimme syöttämään Hyrrään eilisen aivoriihen tuloksia. Muutama sellainen kysymys nousi esille, joihin emme ohjeista löytäneet oikein yksiselitteistä vastausta. Keräsimme kysymykset nippuun ja huomenna kysymme Eevalta neuvoa kaikkiin kerralla. Irmeli tuli jatkamaan Mäentaan kylän inventoitujen rakennusten kirjaamista luettelointitietokantaan, sitten olikin äkkiä vuorossa Seppälä!
Keskiviikko 24.1.
Pertti luetteloi kolmisenkymmentä Laurin kirjaa. Tarkensimme ensi viikon ruokailevan ryhmän menuta ja mietimme raaka-aineita. Kehittämishanke on niin moniulotteinen, että kaivoimme vanhan kunnon fläppitaulun esille - saimmekin jonkinlaisen järjestyksen ainakin omasta mielestämme aikaan. Vettä on satanut ja vesi jäätynyt poluille, niinpä hiekoitimme Nautelankoskenpolun ja myllylle kulkureitin ennen kotiin lähtöä.
Tiistai 23.1.
Irmeli kirjasi Tarvasjoen kortteja jo Mäentaan kylästä. Terhi työsti kehittämishankkeen tavoitteita, tiedotusta, tuloksia ja yleistä viitekehystä, kun minä jouduin lähtemään muille asioille.
Maanantai 22.1.
Ilmasto on kovin häilyväinen, kun viime viikolla oli pakkasta ja lunta, niin nyt on plussaa ja vettä. Ja jäätä. Vähän vaati toimenpiteitä sekä poluilla että vesivoimalassa. Muuten jatkoimme kehittämishankkeen työstämistä.
Perjantai 19.1.
Kun eilen arvioin, että lunta oli tullut 10 cm, niin kyllä sitä oli paljon enemmän. Ja tänään vielä enemmän. Eilisillan ja yön lumisateen jälkeen oli semmoiset vähintään puolimetriset kinokset. Tehtiin polut myllyyn ja myllärintupaan sekä sillan yli ja toisella puolella kaksi kulkureittiä Vintalantielle. Haettiin tuvan ikkunoilta kyntteliköt pois, Annantuvalla saavat olla helmikuun loppuun, jollei Anna niitä sieltä ennen käy sammuttamassa.
Aloitettiin museotilaston täyttämistä ja saatiinkin kokoelmia ja taloutta vaille valmiiksi.
Torstai 18.1.
Lunta oli yön aikana satanut varmaan ainakin 10 cm:n kerros, niinpä Terhi ja Tiia reippaina kolasivat ensitöikseen polun sillan yli ja myllyyn. Arkisto ja esineet olivat muuten päivän teema, hiukan edistettiin hankesuunnitelmaakin.
Keskiviikko 17.1.
Esineiden ja arkistomateriaalin järjestäminen jatkuu. Ja jatkuu varmaan vielä monta päivää. Annantuvan alueen kehittämishankkeen luonnostelu aloitettiin. Satu on kirjannut tarpeita ylös, niiden pohjalta on hyvä lähteä liikkeelle. Tiia luetteloi Rönnemaan valokuvien ohella myös esineitä. Irmeli on päässyt Tarvasjoen rakennusinventointilomakkeiden kirjaamisessa jo Liedonperään.
Tiistai 16.1.
Ryhdyimme laittamaan pakastuksessa olleita esineitä paikoilleen. Osa on jo luetteloitu, niiden kohdalla asia eteni nopeasti. Osa on puhdistamatta ja luetteloimatta, niiden kanssa menee kauemmin. Aloitimme myös Annantuvan kehittämishanketta, luonnollisestikin talousarviosta.
Maanantai 15.1.
Mietimme Teilipolun, -tuvan ja -sillan nimiasiaa eteen päin. Ahvenanmaan saaristossa on merenselkä, jonka nimi on Teili. Se on ruotsiksi Delet. Teilituvan alue keskellä Hyvättylän kylää kuuluu Nuolemon kylään, eli on osa eli ruotsiksi delet Nuolemoa keskellä Hyvättylää. Hypoteesi: Delet -sanasta on voinut suomentua Teili. Samalla rupesi kiinnostamaan, mitä teilipyörä on ruotsiksi. Koska netin kääntäjät ja sanakirjat olivat neuvottomia asian edessä, otimme yhteyttä Klasiin. Hän meille heti kertoikin, että teilaus on ruotsiksi rådbråkning. Tulee saksalaisista sanoista Rad (pyörä) ja brechen (murtaa). Itse teilipyörälle ei ehkä ole termiä ollenkaan. Termiä ”Katarina-hjul” on käytetty, sillä Katariina Aleksandrialainen tuomittiin tällä tavalla marttyyrikuolemaan noin vuonna 305.
Perjantai 12.1.
Vesikanavan välpänpuoleisen sulun alaosaan on ilmestynyt reikä. Nyt kun on jäässä kaikki paikat, ei voida sulkua nostaa ylös paikattavaksi. Ujutimme lautoja sulun sisäpuolelle tueksi, saimmekin sillä tavalla väliaikaisen paikan aikaiseksi. Pestiin lattiat auditoriossa ja kahvilassa sekä puunattiin keittiö, Emman on sitten mukava tulla sunnuntaina avoinnapitoon.
Teilisillan nimi on herättänyt kiinnostusta: Olisiko siinä ollut mestauspaikka aikoinaan? Mutta ei ole. Yhdessä Liedon isojakokartassa on piirretty mestauspaikkaa merkitsemään hirsipuu ja viereen kirjoitettu Galge (=Golgata), mutta se ei ole Teilisillan kohdalla.
Torstai 11.1.
Saimme hakemuksen Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kunnostuksen rahoituksesta valmiiksi. Seuraava hankeponnistus onkin sitten kehittämishanke Annantuvalle. Pertti tuli taas reippaana vapaaehtoistutkijana luetteloimaan Laurin kirjoja. Illalla Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys eli tuttavallisesti HYSY kokousti museolla.
Keskiviikko 10.1.
Tehtiin Annantuvan liiterin ja Kyöstilän kellarivajan kunnostuksen hankesuunnitelmaan vielä muutamia lisäyksiä ja lähetettiin kommenttikierrokselle. Kaikki muut liitteet ovatkin jo paikoillaan. Irmeli tuli kirjaamaan Tarvasjoen rakennusinventointikortteja luettelointitietokantaan, nyt mennään jo Juvan kylän taloissa.
Tiistai 9.1.
Lea, Leena ja Hannele tulivat tunnistamaan valokuvia. Se on niin kätevää, kun voi heijastaa kuvat isolle scriinille ja niitä pääsee läheltä tutkimaan. Erkki Paakin valokuvakokoelmassa on 1970-luvulla otettuja valokuvia rakennuksista ja kulttuurimaisemasta. Kirkonkylässä monet asuinalueet ovat täysin erinäköisiä kuin 1970-luvulla, niin paljon on rakennuksia purettu ja uusia rakennettu tilalle. Tietoja kirjattiin ylös niin rakennusten sijainnista kuin niiden asukkaistakin. Meille selvisi muun muassa, miksi Ajurintien nimi on Ajurintie.
Maanantai 8.1.
Auditorion ja näyttelytilan välinen liukuovi on tipahtanut takimmaisista kiinnikkeistään. Emme siis saa sitä sen paremmin auki kuin kiinnikään. Koska on kovin kylmä, ja illalla hallitus kokoontuu auditoriossa, laitoimme kalterioven kiinni ja ripustimme huopia ja räsymattoja molemmin puolin ovea ja vielä isoja sohvatyynyjäkin sen verran kuin pystyi. Sitten laitoimme patterit isommalle ja saimmekin lämpötilan nousemaan jonkin verran.
Perjantai 5.1.
Vuoden ensimmäinen viikko kului byrokratian parissa, tänään vein mapit tilitoimistoon.