Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2025
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä, nettisivuilla, tapahtumina ja kulttuuriympäristössä vanhoina ja vähän uudempinakin rakennuksina ja rakenteina. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
Museonjohtajan päiväkirja 2024
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Museonjohtajan päiväkirja 2022
Museonjohtajan päiväkirja 2021
Perjantai 28.3.
Maaliskuu on perinteisesti tilastoinnin ja tilinpäätöksen aikaa. Museotyön monipuolisuus näyttäytyy erityisesti toimintakertomuksissa. Ei sitä aina arjessa huomaa, miten paljon kaikkea vuoden mittaan tehdään, kun päivä, viikko ja kuukausi kerrallaan puurretaan eteen päin. Tänään saatiin museotilastokin valmiiksi, aika hieno juttu sekin.
Lauantai 22.3.
Oli taas aika putsata välppä. Nyt virtaa vesi esteettä.
Perjantai 21.3.
Tet-viikon päätteeksi kävelimme länsirannan luontopolun. Keräsimme roskat polun varrelta ja nautimme ihanasta kevätsäästä. Aika hauskan kepeistä tehdyn "Jatulintarhan" jätimme paikoilleen.
Tiistai 18.3.
Aika on mennyt tiiviisti toimintakertomuksen, tilinpäätöksen, tilastojen ynnä muun byrokratian parissa, myös kokoelmia on luetteloitu ja ryhmävierailijoita palveltu. Päiväkotilaisetkin piipahtivat. Ensi kesän oppaat haastateltiin ja valittiin ja palotarkastajan ohjeiden mukaan parannettiin turvallisuutta museossa.
Yksi mahdollinen lahjoitus käytiin katsastamassa, olikin mielenkiintoiset hankiluistimet joukossa. Anna Heinosesta kirjoitettiin artikkeli Juhalle. Satu teki hyvän pohjatyön, johon lisättiin hiukan kontekstia ja liitettiin valokuvia mukaan.
Tällä viikolla on yläasteen työelämään tutustumisviikko. Samuel aloitti maanantaina reippaasti. Ensin hän auttoi kahvilassa ja keittiössä ryhmävieraiden kahvituksen ja ruokailun kanssa, iltapäivällä aloitettiin luetteloinnin opettelu.
Tänään Eija tuli avuksemme Annantuvan asioissa. Katsottiin muutamia ongelmakohtia, ja saimme hyviä neuvoja, miten jatkaa eteen päin. Viime kesän kunnostuksessa ei ikkuna-asiaa ehditty ajatella loppuun asti. Nyt liiterissä on metalliraaminen näyteikkuna, joka siis täytyy vaihtaa ensi kesänä. Kyl se siit sit...
Sen verran on jo päivä pidentynyt, että laitettiin katuvalot aamulla kokonaan pois päältä, illalla toimivat klo 19 - 23.
Tiistai 25.2.
Tänään oli valokuvientunnistuspäivä. Arja ja Pekka tunnistivat Sadun johdolla Annantupaan ja Kyöstilään liittyviä kuvia, Tiia toimi kirjurina. Mikko tunnisti Rähälän kylän vanhoja valokuvia ja toi kokoelmiin liitettäväksi 1960- ja 70-luvun dioja.
Eilen Reijo toi yhden Saara Anttilan Lappi-aiheisen taulun. Se saatiin heti luetteloitua ja lisättyä Saaran tauluista kertovaan nettinäyttelyyn.
Lisäsimme etusivulle yhteydenotto-ohjeet kokoelmiin ja tietopalveluun liittyvissä asioissa, etteivät ihmiset joudu pettymään sunnuntaisin, kun museon avoinna olon aikaan ei olekaan tutkijoita paikalla.
Torstai 20.2.
Kokoelmia luetteloidessa vastaan tulee todellisia helmiä. Kuten vaikkapa valokuva Kaurinkosken vastavalmistuneesta kansakoulusta tai tyrvääläisistä, jotka ovat tulleet kyläilemään Lietoon.
Tiistai 28.1.
Paljon ehtii yhden päivän aikana. Pertti sai Annan kirjat valmiiksi viime viikolla, ja nyt hän ryhtyi Laurin vanhojen kirjojen kokoelman luettelointiin. Aamupäivän Teamsin (ATK-laitteet ja niiden päivitys) jälkeen olikin työterveyssuunnitelman laatimisen vuoro. Käytiin läpi kaikki mahdollinen turvallisuuden, riskienhallinnan ja yleisesti työhyvinvoinnin kannalta oleelliset asiat. Jussi poikkesi kyselemään kuulumiset ja saatiin seuraavan hallituksen päivämääräkin lyötyä lukkoon. Ehdittiin myös luetteloida, järjestää ja pakata esineitäkin, kuten kaksi kirkkosilkkiä, jotka pääsivät turvallisesti rullalle silkkipapereiden väliin.
Keskiviikko 22.1.
Museon kokoelmiin kuuluu esineiden ja valokuvien lisäksi myös arkistoaineistoa, joka pitää tallentaa yksilöllisesti. Vanhaa vaalien, uutta luoden -hankkeessa on viime vuoden lopulla tehty haastatteluja eli museon arkistoaineisto on kasvanut omakeruun myötä. Haastattelut on tallennettu digitaalisena, mutta niiden mukana on tullut myös fyysistä arkistoaineistoa, kun haastattelun aikana on esimerkiksi merkitty kartalle puheena olleita paikkoja tai tehty selventävä piirustus. Nämä aineistot luetteloidaan haastattelun yhteyteen, mutta omiksi arkistoyksiköikseen.
Osa hankkeen aikana haastatelluista oli sellaisia, joita on ennenkin haastateltu tai he ovat aiemmin lahjoittaneet museoon arkistoaineistoa. Uudet fyysiset dokumentit tuli siis liittää aiemmin tallennetun yhteyteen samaan arkistomappiin. Samalla heräsi ajatus, että mappiin voisi tehdä tarkan listan sisällöstä, ei vain aineiston päänumeroista ja aineiston luovuttajista, vaan yksilölliset numerot ja niitä vastaavat arkistoyksiköt. Ja kun hommaan kerran ryhdyttiin, päätettiin tarkistaa jokainen arkistoyksikkö: oliko se luetteloitu ja digitoitu, ja kaipasiko jotain lisätietoja. Niin tuli sitten käytyä kaikki arkistomapin aineistot läpi, skannattua digitoimattomat, luetteloitua luetteloimattomat sekä korjattua ja täydennettyä tarvittaessa tietoja. Ja lopuksi sitten se yksilöity lista sisällöstä mappiin päällimmäiseksi. Olipas kiva juttu!
Keskiviikko 15.1.
Otamme hyvin valikoiden esineitä vastaan, mutta heti näin alkuvuodesta liitimme kokoelmiin yhden tupakkapöydän Saukonojalta sekä lietolaisen sotaveteraanin sotarepun ja muutakin aineistoa, jota korsutuvalla ei enää pystytä säilyttämään. Olemme pystyneet keskittymään kokoelmatyöhön kiitettävästi. Ilmari Vesterisen lämpöteoria todellistui tänään, kun kunnalliskodista aikoinaan (varmaan jo 1970-luvulla) museoon tuodut silmälasit saivat kaikki oman yksilöllisen numeronsa, valokuvatunnisteen ja luettelointikortin. Olipa siellä joukossa herra Plözin aurinkolasitkin!
Ja teoriasta kiinnostuneille: Vesterisen mukaan esineillä on lämpöä sen mukaan, miten merkityksellisiä ne ovat. Kun esine on uusi ja tarpeellinen, se on lämmin. Tarpeettomaksi käynyt esine, nurkkaan unohdettu tai pois heitetty kylmenee. Kylmennyt esine saa uuden lämmön esimerkiksi keräilijän kokoelmissa tai osana museokokoelmia. Nyt ovat silmälasitkin taas lämpöisiä.
Perjantai 10.1.
Sepon, Annan ja Sadun kanssa pidettiin palaveria Annantuvan asioista. Seppo on kunnostanut vanhat puiset kottikärryt, seuraavaksi hän laittaa vanhan potkukelkan kuntoon.
Perjantai 3.1.
Kokoelmien järjestämistä, parranajovälineet pääsivät kauniisti laatikoihin ja hyllylle säilytystiloihin. Muutama esimerkki:
Torstai 2.1.
Tuttuun tapaan alkuvuosi kuluu byrokratian parissa. Emma tuli avoinnapitoon, niin pystyin hyvin keskittymään kirjanpitoon.