Liedon museo
Museonjohtajan päiväkirja 2021
On mukava lukea jälkeenpäin, mitä kaikkea sitä on tullut tehdyksi. Sitä usein myös kysytään minulta: mitä te teette kun museo on kiinni? Suurin osa museotyöstä tapahtuu näkymättömissä, kulissien takana. Lopputulokset näkyvät näyttelyissä ja nykyään yhä useammin erilaisten sähköisten palvelujen kautta. Nämä pienet päiväkohtaiset muistiinpanot toivottavasti avaavat museotyön monipuolisuutta.
​
Museonjohtajan päiväkirja 2023
Perjantai 31.12.
​
Pieni katsaus kuluneeseen vuoteen, kun muun muassa luetteloitiin kokoelmia, tehtiin uusia haastatteluja ja litteroitiin vanhoja, luotiin kotiseutuportaalisivusto, asennettiin koskilivekamera, aurinkopaneelit ja sähköautojen latauspiste sekä uusi paloilmoitinkeskus, kunnostettiin myllärin saunan ikkunat, luiskan lattialaatat ja vesikanavan välppä, uudistettiin näyttelyitä, järjestettiin tapahtumia ja pidettiin museot avoinna niin Tarvasjoella kuin Nautelankoskellakin, leivottiin ja siivottiin, purettiin puhdetyönäyttely ja aloitettiin Laurin keräilystä ja elämästä kertovan näyttelyn kokoaminen, säilytettiin kirkon kattokruunuja ja osallistuttiin Jokipolun suunnitteluun.
Torstai 23.12.
​
Tero huolsi vielä vesivoimalan ennen joulutaukoa ja Johanna luetteloi ahkerasti Laurin postikortteja, numeroissa mennään jo pitkälti yli tuhannen. Laitoin kauralyhteen myllärintuvan pihalle, on sitten pikkulinnuillakin joulu.
Keskiviikko 22.12.
​
Jonna ryhtyi luetteloimaan Laurin esineitä. Museolla on pari isoa kaappia täynnä luetteloimattomia Laurin tavaroita Taimelan vanhassa rakennuksessa olevien lisäksi. Pari asiakastakin poikkesi kahvilla ja katsomassa rakenteilla olevaa näyttelyä. Päästin heidät vielä sisään, pystyimme pitämään turvavälit, kun ei ollut muita paikalla.
Tiistai 21.12.
​
Museo suljettiin yleisöltä vakavan koronatilanteen vuoksi. Suurin osa työntekijöistäkin jää jo pikkuhiljaa joululomalle.
Maanantai 20.12.
​
Pidettiin rääppiäiset omalle väelle Myllärintuvassa. Läsnä olivat: Anita, Eeva, Erja, Irmeli, Johanna, Jonna, Lea, Reko, Satu, Taina, Tarja, Tero, Terhi, Timo ja minä. Martti ei halunnut syödä jouluruokia ennen joulua, niin hän ei sitten osallistunut ollenkaan. Ennen ruokailua laulettiin "Joulu on taas...". Sitten kaikkien piti vuorollaan kertoa, mikä kuluneessa vuodessa on ollut mukavaa tai mieleenpainuvaa. Juotiin vielä kahvit joulutortun kera ennen kuin lähdettiin kukin tahoillemme, osa kotiin, osa jatkamaan töitä. Kaikki auttoivat pöydän korjaamisessa, Lea ja Irmeli vielä tiskasivatkin.
Perjantai 17.12.
​
Pienimuotoinen joulujuhla sujui hyvin. Lea tuli auttamaan, niin meitä oli sitten kolme valmistelemassa. Tarjosimme vieraille: rosollia ja kermavaahtoa, kananmunanpuolikkaita, joissa oli persiljaa päällä, suutarinlohta, peruna-, porkkana- ja lanttulaatikkoa, kinkkua, herneitä ja luumuja, joulumakkaraa ja sinappia, vihreätä salaattia, jossa oli viinirypäleitä ja miniluumutomaatteja, kahta lajia leipää sekä juomaksi vettä tai punaviinimarjamehua. Kahvin kanssa oli joulutorttuja. Muuta ei sitten ehditty päivän aikana tehdä, paitsi Anita, joka aloitti uuden valokuvakokonaisuuden luetteloinnin.
Torstai 16.12.
​​
Marjaana kävi hakemassa Annantuvan vajan avaimen. Tänä vuonna jouluvalot ovat hiukan maltillisemmat kuin viimeksi, vain tämä päivä ja lyhtyjä hiukan valaisemassa glögitarjoilua. Erja aloitti lehtileikkeiden luetteloinnin Dorikseen, se on tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa puuhaa asiasanoituksineen päivineen.
Keskiviikko 15.12.
​
Perjantaina on tulossa ryhmä viettämään pienimuotoista joulujuhlaa. Tämä päivä kului laatikoiden ja makkaroiden teossa. Yöksi laitoin vielä kinkunkin uuniin.
Tiistai 14.12.
​
Johannan postikorttiurakka etenee, nyt ollaan jo numerossa 955. Joukossa on myös ihan tähän aikaan sopivia kortteja.
Maanantai 13.12.
​
Irmeli sai Maailma-lehtien viimeisetkin irtolehdet sijoitettua paikoilleen. Siirryttiin urheilulehtiin. Urheilun kuva-aittojen vuosikertoja on Laurin kokoelmissa vuodesta 1950 vuoteen 1968, aika hauskoja.
Perjantai 10.12.
​
Tein kesäoppaiden työtodistukset ja lähetin heille tarkistettavaksi. Terhi huolehti lahjoittajista ja sopi heidän kanssaan jatkotoimenpiteistä valokuvien suhteen. Usein lahjoitusten yhteydessä haastatellaan lahjoittajia useaan otteeseen, ja valokuvien kohdalla lahjoittajat itse myös haastattelevat iäkkäämpiä sukulaisiaan tai muita henkilöitä, jotka voivat muistaa valokuviin liittyviä asioita. Henkilöiden ja paikkojen tunnistamisen lisäksi on tärkeää saada tarinat myös talteen - esimerkiksi kuvan henkilöön liittyvät elämänvaiheet ja paikkoihin liittyvät tapahtumat ja uskomukset.
Torstai 9.12.
​
Kaksi saksalaisturistia poikkesi museossa. He olivat tulleet laivalla Ruotsista aamulla, ja sattumalta olikin meillä ulko-ovi auki. Niinpä vierailijat tutustuivat näyttelyyn saksalaisella perinpohjaisuudella ja joivat vielä kahvit omenapiirakan kera. Virkistyneinä lähtivät sitten jatkamaan kohti Loimaata. Pääsin harjoittelemaan vuorovaikutteista opastamista heidän kanssaan. Pidän saksan kielestä hyvin paljon, ja koska vieraamme olivat kotoisin samalta seudulta kuin minun saksalaiset ystäväni, oli minun ehkä tavallista helpompi keskustella heidän kanssaan. Joka tapauksessa hiukan rupeaa hahmottumaan se, mitä olen opastamisen yhteydessä pohtinut jo pitkään, ja mikä myös Emman harjoitteluraportissa tuli esiin. Olen nimittäin lopen kyllästynyt perinteiseen opastamistyyliin, jossa opas puhua pälpättää ja ryhmä kuuntelee, ehkä esittää jonkin tarkentavan kysymyksen väliin. Sama konsepti pätee rooliopastuksiin, jossa kuulija mahdollisesti vielä enemmän kokee ulkopuolisuutta. Nyt tästä subjekti-objekti -systeemistä pitäisi päästä subjekti-subjekti -systeemiin. Saksalaisten (ja kokemukseni mukaan myös italialaisten) museovieraiden kanssa tämä jostakin syystä onnistuu helpommin.
Keskiviikko 8.12.
​
Nyt on aika taas yrittää saada joitakin kokonaisuuksia valmiiksi. Terhi on järjestänyt ja tarkistanut palautettavien valokuvalahjoitusten kokonaisuuksia, nyt vielä tehtiin heiluriskannerilla albumeista sellaiset versiot, joista voi nettiin laittaa selattavan issuealbumin. Kävin pikapikaa tilitoimistossa viemässä viime kuun kirjanpitomapin ja poikkesin myös Halisissa Myllärintalolla - siellä oli ehkä vielä kylmempi kuin meillä täällä Nautelankoskella. Irmeli oli sillä aikaa koristellut kahvion joulukuusenhakureissuilla, se oli kiva yllätys!
Tiistai 7.12.
​
Kirjoitin harjoittelutodistuksia, joihin laitoin aika yksityiskohtaisestikin työtehtäviä, joita harjoittelijat pääsivät tekemään. Kolmeen kuukauteen saa mahtumaan aika paljon, ja kun tehtävät on kirjattu, voi työnhaussa käyttää todistusta cv:n ohella kertomaan osaamisesta.
Maanantai 6.12.
Itsenäisyyspäivä on yleinen vapaapäivä, mutta osallistuin aamupäivällä seurakunnan ja kunnan järjestämään itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukseen. Laskin seppeleen vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle.
Sunnuntai 5.12.
Koskikirkko järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti vasta nyt toisena adventtina. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina oli seurakunnan työntekijöillä kädet täynnä työtä, kun kirkko jälleen avautui pitkän kunnostusoperaation jälkeen. Kylmästä ilmasta huolimatta Koskikirkkoon osallistui kuusitoista seurakuntalaista. Kirkkokahvit tarjottiin sisällä.
Perjantai 3.12.
Martti on tarkastanut öljylyhdyt sunnuntain koskikirkkoa silmällä pitäen, muutenkin taas siistittiin yläkerran näyttelytiloja viikonloppua varten. Jean tuli käymään, keskustelimme tasa-arvosta ja toisten ihmisten kunnioittamisesta sekä siitä, mitä keinoja meillä on käytettävissä edistääksemme keskinäistä hyväksyntää ja arvonantoa.
Torstai 2.12.
Jokipolun esiintymislava oli tapetilla aamupäivällä. Samalla kun kunnantalolla olin, niin palautin Lieto-Opistolle vanhan kunnantalon työhuoneen avaimet. Tosin lukot ja ehkä ovetkin on taidettu vaihtaa jo moneen kertaan sen jälkeen, kun vuonna 2015 jouduimme tiloista luopumaan, mutta periaatteessa...
​
Iltapäivä kuluikin sitten taas kirjanpidon ja muun byrokratian parissa. Taina ryhtyi kirjaamaan Dorikseen lusikoiden tietoja. Samalla hän tarkistaa kuvien laadun ja tarvittaessa ottaa uuden kuvan. Paikkatieto merkitään myös tarkkaan ja tieto siitä, onko esine väliaikaisesti esimerkiksi näyttelyssä.
Keskiviikko 1.12.
Kerrankin oli sellainen hetki, että pystyimme osallistumaan käytännön koulutustapahtumaan. Varsinais-Suomen museot ry järjesti Kuralan Kylämäen kokeiluverstaassa kynttilöidentekotyöpajan. Museolle tuomisiksi saatiin enemmän tai vähemmän käsityön näköisiä kolmi- ja nelihaaraisia kynttilöitä.
Tiistai 30.11.
Ollaan museotyön ytimessä, kun Anita luetteloi valokuvia, Johanna postikortteja ja minä esineitä. Terhi tarkistaa aiemmin luetteloitujen tietoja, muuttaa tiff-muodossa skannattuja valokuvia jpg:ksi sekä siirtää isot tiffit varmuuskopioina kovalevyille pitkäaikaissäilytykseen. Näyttely saa nyt hetken odottaa, asioiden täytyy välillä antaa myös rauhassa kypsyä.
​
Illalla saimme kunnian osallistua Liedon kirkon kutsuvierasiltaan. Kattokruunut olivat museon auditoriossa säilytyksessä kunnostustöiden ajan, nekin tulivat hienosti esiin kaikessa loistossaan valoisassa kirkkotilassa.
Maanantai 29.11.
Laurin vuonna 1990 luetteloidut arkeologiset kokoelmat ovat olleet Turun museokeskuksessa säilytyksessä. Nyt heillä(kin) on menossa myllerrys ja mahdollinen muutto edessä, niinpä nämä itse asiassa alun perinkin vain väliaikaiseksi tarkoitetussa säilytyksessä olleet löydyt tuotiin Nautelankoskelle.
​
Johanna opetteli luetteloimaan esineitä, arkistoon meneviä kortteja hän onkin jo skannannut ja luetteloinut ansiokkaasti. Taina ryhtyi järjestämään lusikoita. Operaatio työhuoneen siivous eteni taas yhdellä kirjoituspöydän laatikolla.
Perjantai 26.11.
Irmeli tuli laittamaan loput Maailma-lehdet järjestykseen. Niitä olikin hiukan enemmän kuin luultiinkaan, mutta kyllä siitä selvittiin. Aikamoista salapoliisityötä taas, kun irtolehdet yritetään sijoittaa paikoilleen oikean lehden väliin.
Sain tikkuaskien kansien vitriinin kuvaan luettelointinumerot paikoilleen. Terhi opasti Anitan yhden ison valokuvakokonaisuuden luettelointiin ja sen jälkeen järjesti "hiukan" kesken jääneitä kotiseutuportaaliaineistoja.
Torstai 25.11.
Aamulla lähikoulun toinen ryhmä eskarilaisia ja viskarilaisia tuli tutustumaan museoon. Pienoismallin äärellä pohdittiin kivikauden ihmisten elämää. Lauri Nautelan kokoelmista kertovassa näyttelyssä ihasteltiin erityisesti postikortteja. Jokidioraama oli niin jännittävä, että siellä piti käydä monta kertaa. Lauri Nautelan museon näyttelyiden lisäksi käytiin myllyssä etsimässä myllärinemännän kadonneita pikkupossuja. Kosken kuohut tietysti tarkastettiin myös.
​
Timo ja Taina tekivät huoltotöitä sisätiloissa. Tarkastettiin näyttelytilojen valaistus ja vaihdettiin palaneiden polttimoiden tilalle uudet, harjattiin lattiat ja muutenkin katsottiin, että kaikki on kunnossa ja museo siisti sunnuntain avoinnaoloa varten. Satu toi ison valokuvalahjoituksen skannaukseen, Terhi ottaa vastuun siitä projektista. Valokuvia on paljon odottamassa tietokantaan luetteloimista. Anita ryhtyy siihen kulttuuriympäristön dokumentoinnin ohella.
Keskiviikko 24.11.
Päivä aloitettiin Jokipolkupalaverilla. Pääsimme samalla kurkistamaan kirkkoon sisälle. Remontti alkaa olkaa olla viimeistä silausta vaille valmis. Sattumalta saimme nauttia myös minikonsertista, kun Seppo soitti koemielessä pari kappaletta trumpetillaan. Kirkkosali valoisuudellaan teki meihin syvän vaikutuksen, hartaina istuimme hetken aikaa ihailemassa pieteetillä tehtyä työtä. Leipähuoneen perustuksia aletaan pikku hiljaa tehdä, tapasimme myös Museoviraston arkeologiryhmän, joka tarkastaa paikan ennen kuin siihen rakennetaan mitään.
Tiistai 23.11.
Aamulla lähikoulun eskarilaiset tulivat tutustumaan museoon. Lauri Nautelan museon näyttelyiden lisäksi käytiin myllyssä etsimässä myllärinemännän kadonneita pikkupossuja. Artikkelin oikolukemisen jälkeen pitikin valmistautua illan kokouksiin. Ensin kello 14 kokoontui hallitus hybridikokoukseen, sitten klo 16 jatkettiin edustajiston kokouksella.
Maanantai 22.11.
Nyt ryhdytään järjestämään kokoelmia paikoilleen. Johanna ottaa vastuun postikorteista, Terhi valokuvista, Erja lehtileikkeistä, Taina ruokailuvälineistä, Satu tekstiileistä, Pertti kirjoista ja Irmeli lehdistä. Anita skannaa ja etsii valokuvapareja, minä ryhdyn pikku hiljaa työstämään Kotiseutuportaalisivustoa.
Lauantai 20.11.
Seppo piti esitelmän näytelmän kirjoittamisen prosessista. Otsikkona oli Lauri Nautelan kertomusta etsimässä. Esitelmä oli syvällinen ja ajatuksia herättävä.
​
Mitä vanha esine, lehtileike, muistikirja, taideteos, valokuva, kartta voi kertoa?
Mikä on yksittäisen esineen tai kokoelman todistusvoima?
Missä tässä aineistossa on henkilön kertomus?
Millainen kertomus se on?
Perjantai 19.11.
​
On uskomatonta, minkälaisiin suorituksiin pystytään, kun kaikki ovat sitoutuneita ja tekevät keskittyneesti työtä aikamoisenkin paineen alla. Näyttely saatiin huomista varten erinomaiseen kuntoon. Taina kirjasi kirjastonurkan kirjojen numerot ylös, jotta pystyttiin ottamaan muiden kuin Laurin lahjoittamat kirjat pois. Vietiin tilalle Laurin kirjoja, niin ettei hylly näytä tyhjältä. Rahavitriini täydennettiin antiikin kolikoilla, ei ole tyhjiä tasoja siinäkään vitriinissä. Mutta sen se aiheutti, että kukaan meistä ei enää mahdu työhuoneeseensa ja kaikki pöydät ovat kadonneet tavararöykkiöiden alle...
​
Kuvat ovat vähän tylsiä, mutta oikeasti näyttelystä tulee (tai tuli, on se jo aika pitkällä) hieno.
Torstai 18.11.
​
Sähkökatkot aiheuttivat pientä säätöä. Turbiini pitää katkon jälkeen yhdistää verkkoon, ja se on aikamoinen manööveri. Sähkön puuttuminen ei kuitenkaan hidastanut työntekoa, ja niinpä saatiin kolmiovitriineihin lasit päälle. Johanna ja Terhi valitsivat postimerkkejä, kirjekuoria, lehtileikkeitä ja vihkosia postimerkkien keräilystä kertovaan vitriiniin, ja siitä tulikin hauskan runsas. Taina aloitti kirjahyllyn parissa, mutta rahavitriini jää kyllä huomiselle kokonaan. Tarja kävi tapaamassa Timoa ja Tainaa. Kerran kuussa pidetään aina niin sanottu kolmikantapalaveri, jossa vähän katsotaan menneeseen ja suunnitellaan tulevaa, pidetään huolta toisistamme.
Keskiviikko 17.11.
Kyllä kyllä... On se...
Tiistai 16.11.
​
Työterveystoimintasuunnitelman päivitys pitää tehdä aina säännöllisin väliajoin, vähintään kolmen vuoden välein. Työterveyshoitajan kanssa Teamsin avulla käytiin läpi kaikki sopimuskohdat ja tarkennettiin muutamia asioita.
Päivityspalaverin jälkeen ryhdyimme taas näyttelyn kokoamiseen. Johanna sai postikorttivitriinin kolmea korttia vaille valmiiksi, kellot löysivät paikkansa ja ruokailuvälineistäkin jo osa. Astiavitriiniin lisättiin mortteli, kivivati ja kaksi paistinpannua sekä kolmijalka.
Maanantai 15.11.
​
Laitetaan välillä vähän kuvia taas piristämään sivua. Näyttely yritetään saada siihen hanttiin, että torstaina voidaan sulkea kolmiovitriinit. Lauantaina on Sepon esitelmä, silloin olisi hyvä olla näyttelyn esineet paikoillaan.
Sunnuntai 14.11.
​
Karita ei päässyt paikalle, niin tulin sitten pitämään museota avoinna. Vierailijoita kävi jonkin verran, mutta ei ruuhkaksi asti. Leivoin raparperipiirakan, ja siitä jäi hiukan pakastettavaksikin. Maailman suloisin pikkupoika maistoi ensimmäisen kerran elämässään punaviinimarjamehua ja piti siitä niin paljon, että vanhempien pitää nyt hommata mehumaija.
Perjantai 12.11.
​
Lauri Nautelan posliiniesineistä on tietokantaan luetteloitu 1615 kappaletta, ja osa on vielä luetteloimatta. Näistä valittiin nyt alustavasti näyttelyyn muutama esine: lautasia, kuppeja, kannuja, kulhoja ja kaksi patsasta. Vitriineihin asettelu on oma haasteensa, kokeiltiin nyt alustavasti väriteemaa. Ajatus on myös se, että eri tehtaiden ja aikakausien esineitä tulisi mahdollisimman kattavasti esille. Heikki käväisi kysymässä Maamiesseuran juhlaa silmällä pitäen isojakokarttoja. Sepon esitelmän tiedotus saatiin kuvaa vaille valmiiksi, siivotakin piti sunnuntaita varten.
Torstai 11.11.
​
Johanna siirsi postimerkkivitriinin suunnittelun kokonaan alakertaan, lähelle postikortteja. Pöydälle voi konkreettisesti laittaa kortit samaan järjestykseen kuin ne vitriiniin asetellaan. Ei tule edestakaisin juoksentelua niin paljon. Marjaana on aloittanut kunnan kulttuuritoimessa Artun ja Suvin työn jatkajana. Kokoonnuimme kunnantalolla (Vanhalinnan Lauri, Lieto-Opiston Heli, kirjaston Taija, kunnasta Marjaanan lisäksi Helinä ja museosta minä) katsastamaan, mitä kulttuurille kuuluu nyt. Esille nousi myös ensi kesän Lieto-viikko, jota voisi hiukan jäntevöittää. Paljon ei näyttelyn eteen ehditty tehdä, Terhi teki tiedotusta Sepon esitelmästä ja minä etsiskelin sopivia kahvipannuja ja kattiloita esille.
Keskiviikko 10.11.
​
Martti, Tero ja Reko Timon johdolla laittoivat tuplat tuvan ikkunoihin. Meidän muiden aika kului näyttelyn kokoamisessa. Leluvitriini täydentyi puuhevosella ja postimerkkivitriiniäkin vähän päästiin ainakin suunnittelemaan. Kyl se siit sit...
Tiistai 9.11.
​
Byrokratia vaatii aikansa. Sain kokouskutsut sekä hallitukselle että edustajistolle lähetettyä. Melkein kaikilla on sähköposti, mutta kyllä vielä kirjepostiakin täytyy lähettää. Onneksi on menoa kirkolle, niin saan vietyä postiin samalla.
Maanantai 8.11.
​
Jouko kävi leimaamassa viestikortit. Niitä tehdään aina radioamatööripäivän jokaisesta yhteydenotosta, tänä vuonna kertyi nelisenkymmentä leimausta. Anita tallensi jo ottamiaan valokuvia, mutta kun aurinko rupesi paistamaan, hän lähtikin kuvaamaan lisää. Taina hoitaa pelakuita ja Johannan työ postikorttivitriinin kanssa edistyy mukavasti. Irmeli tuli luetteloimaan Maailma-lehtiä, joita löydettiinkin yksi laatikollinen lisää. Martti, Reko ja Tero pitävät huolta pihasta. Tero otti vastuulleen myös myllyn turbiinin rasvauksen ja muutenkin vesitilanteen tarkkailun. Aloitin lasi- ja posliinivitriinien esineiden valitsemisen, Terhi keskittyy Laurin henkilökohtaiseen elämään.
Sunnuntai 7.11.
​
Karita ei päässyt avoinnapitoon, mutta onneksi olin varautunut tulemaan joka tapauksessa. Kylmä tuuli pelotti vissiin, vierailijoita oli harvakseltaan. Mutta hyvä niin, ehdin jutella Karjalasta evakkona Lietoon muuttaneen museovieraan kanssa hänen lapsuudenkokemuksistaan.
Perjantai 5.11.
​
Kohta en enää mahdu huoneeseeni, mutta tänäänkään ei ollut aikaa raivata tilaa. Tein lainapyynnön museovirastolle niistä rautamiekoista, jotka haluaisimme tuoda näyttelyssä esille. Liisa käväisi tuomassa luonnonsuojelualueen hoitamiseen liittyviä asiapapereita, joista pitää nyt Tuomon poismenon jälkeen ruveta jonkun toisen huolehtimaan. Alustavasti sain tehtyä edustajiston vuosikokouksen asialistan. Sunnuntaita varten piti vielä siivota näyttelytilasta kaikki ylimääräinen pois.
Torstai 4.11.
​
Taina puhdisti ja silitti kolmiovitriineihin tulevat aluskankaat. Aseteltiin varovasti lasi tulitikkurasiavitriinin päälle ja Timo ruuvasi reunalistat paikoilleen. Pikkuapulainen tuli asiantuntijana paikalle työstämään leikkikaluvitriiniä. Näyttelyitä tehdessä on hyvä ottaa yhteys kohderyhmään jo suunnitteluvaiheessa. Me teimme nyt niin, että vitriiniin tulevat esineet otettiin valmiiksi esille ja nuori asiantuntija ryhmitteli ja asetteli ne sopivalle korkeudelle vitriiniin. Jaane kunnantalolta otti yhteyttä kirja- ja postikorttiasioissa. Kuljetettavia laatikoita oli niin paljon, etteivät mahtuneet yhteen eivätkä kahteenkaan pikkuautoon. Sain vapaaehtoisen pakettiautoilijan kiinni ja hänen kanssaan noudettiin laatikot museolle.
Keskiviikko 3.11.
​
Johanna aloitti postikorttien valitsemisen näyttelyyn. Luetteloimattomia postikortteja on vielä kansio- ja laatikkokaupalla, joten siinäkin menee aikaa paljon, ennen kuin kaikki ovat järjestyksessä. Saatiin tulitikkurasioiden kannet järjestykseen, niin että sen vitriinin voi sulkea. Terhi on koostanut seksologisen aineiston vitriiniä. Leivottiin iltaryhmää varten vielä omenapiirakkaa.
Tiistai 2.11.
​
Vanhalinnan Lauri ja Brysselin Susanna tulivat aamupäiväksi museolle. Palaverin aiheena heidän kanssaan oli museoiden ja muidenkin nähtävyyksien esille tuominen virtuaalisesti. Vein kirjanpitomapit tilitoimistoon ja iltapäivällä pyysin vielä Markkua käymään: hänen asiantuntemuksellaan saatiin armeija-aiheiset tikkuaskien kannet järjestykseen. Järjestimme kannet aselajeittain allekkain ja sitten jokaisen aselajin sisällä korkea-arvoisimmasta alkaen vasemmalta oikealle. Ylimmässä rivissä ovat yliesikuntaupseerit, toiseksi ylimmässä merivoimat, sitten maavoimat, joiden alla ilmavoimat, rajavartiolaitos ja kadetit. Rauhanturvaajat Suezilla ruskeissa puvuissaan sijoitettiin vähän erilleen.
Maanantai 1.11.
​
Kirjanpitoa ja tulitikkulaatikkovitriinin tekoa, valokuvakokoelmien luettelointinumerointien tarkistamista ja työntekijöiden neuvomista uusissa työtehtävissä. Kirsti ja Markkukin poikkesivat, palaveerattiin veteraanitoimikunnan nettisivuista.
Perjantai 29.10.
​
Viimeisenä työpäivänään Emma ja Eve järjestivät kokoelmienhoitohuoneessa vielä pakkaamista odottavat esineet laatikoihin ja etsivät niille säilytystiloista paikat. Kaikki viimeistelyä vaille valmiit työt tehtiin iloisin mielin mutta hiukan surullisissakin tunnelmissa loppuun. Eve sai pelit ja leikit -vitriinin valmiiksi ja piirrettyä esinekartat, Emman ikonit tulivat valmiiksi jo aiemmin. Leivoin viikonloppua varten omenapiirakan ja aloitin tikkuaskivitriiniä, mutta totesin sen niin aikaa vieväksi, että en saa missään tapauksessa kantta kiinni sunnuntaiksi. Jääpi sitten ensi viikkoon.
Torstai 28.10.
​
Emma ja Eve pääsivät vielä toiseksi viimeisenä työpäivänä kulttuuriympäristön dokumentointitöihin, kun Juhan projekti myllärin saunan ikkunoiden parissa tuli valmiiksi. Dokumentoinnissa edetään usein yleisestä yksityiskohtiin. Ensin sijoitetaan dokumentoitava kohde maisemaan, sitten yleiskuva ja sitten yksityiskohdat. Onpas hyvä, kun on taas ehjät ikkunat somassa saunakeittolassa. Taina imuroi koko yläkerran, huomenna voi mopata viikonloppua varten. Anita luetteloi valokuvia, Terhi opasti häntä photoshopin käytössä.
Keskiviikko 27.10.
​
Emma ja Eve käärivät kirkkosilkit kahden silkkipaperin välissä rullan ympärille. Veimme ne heti Opintien tekstiilivarastoon säilytykseen. Samalla Emma ja Eve näkivät taideteosten, maalöytöjen, lasi- ja posliiniesineiden sekä huomekalujen tulevat säilytyshuoneet. Kirkonkylässä kun oltiin, niin poikettiin hakemaan kananmunia ja leivinjauhetta, voidaan taas leipoakin. Museolla Emma kirjasi ikonivitriinin tiedot ylös ja piirsi esinekartat vitriinin hyllyistä. Eve työskenteli pelit, leikit ja harrastkset -vitriinin parissa, minä laitoin musiikki- ja kirjoitusvälinevitriinin esineet paikoilleen ja tein hyllykartat.
Tiistai 26.10.
​
Kuvasin loput liitupiiput ja vein vitriineihin. Marraskuussa vietetään valtakunnallista sateenkaarikuukautta, sovittiin Sepon kanssa esitelmästä, jossa hän valottaa Lauri Nautelasta kertovan näytelmän kirjoittaminen prosessia. Terhi kävi viemässä Airille digitoitavana olleen aineiston. Airi oli etsinyt lisää valokuvia, jotka liittyvät Liedon karjalaisiin ja evakkotarinoihin. Pohdittiin myös lehtileikkeiden luettelointia - onko järkevää luetteloida kirjoille tehdylle saatekaaviopohjalle vai arkistoaineiston... Päädyimme kirjoihin, se jotenkin luontui mukavammin. Käytäntö oikeastaan sen sitten näyttää, oliko ratkaisu hyvä.
Maanantai 25..10.
​​
Aina neljän vuoden välein vaihtuu Nautelankoski-säätiön hallituksen puheenjohtaja. Jussi tuli tutustumaan museon toimintaan. Kävimme läpi museon taloutta ja hiukan myös ehdimme kokoelmatoimintaakin ihmetellä.
Perjantai 22.10.
​
Leivoin omenapiirakan sunnuntaita varten ja siivosin keittiön. Timo teki tarjottimille tukevampia telineitä. Martti huolsi ruohonleikkurin, sitä tuskin enää tänä vuonna tarvitaan. Loppupäivän vietinkin sitten taloushallinnon parissa.
Torstai 21.10.
​
Turun yliopiston museologian opiskelijat Maijan johdolla tulivat perinteiselle museovierailulle. Teemana on museo yhteisössään. Kotiseutuportaali on yksi hyvä esimerkki siitä, miten museo on kiinni myös tässä päivässä. Emma ja Eve kertoivat kokemuksistaan harjoittelijoina. Sattumalta yhden opiskelijan isovanhempaa on haastateltu aikoinaan hänen muistoistaan ja elämästään Liedossa. Etsin ja löysinkin haastattelun.
​
Taina laittoi pelargoneille hyönteistorjunta- ja lannoitetikut ja kasteli. Timo etsi ja löysi vitriinien kiinnityslistat, sen jälkeen hän ryhtyi urakoimaan tarjottimien telineitä. Minäkin sain liitupiippuja taas kuvattua, nyt mennään jo numerossa 6024.
Keskiviikko 20.10.
​
Jokipolun rappuset ja koulun saunakeittolan rauniot ja niihin liittyvät asiat vaativat taas huomiota. Pienessä mukavassa tihkusateessa palaveerattiin tekijöiden kanssa, työryhmästä minun lisäkseni vain Marika ja Päivi uhmasivat sadetta. Anitan kanssa etsittiin vanhoja valokuvia kylistä, hän voi pikku hiljaa ottaa vastuuta myös kuvien valitsemisesta. Ehdin ottaa kuvan 25 liitupiipun katkelmasta ja liittää saatetietokaavioiden yhteyteen, vielä 157 odottaa kuvaamista.
Tiistai 19.10.
​
Reea tuli aamupäivällä tervehtimään Johannaa pitkästä aikaa ja Jarkko allekirjoittamaan muutamia papereita. Päivitin nettisivuille museon tarjoamia tutustumiskäyntejä varhaiskasvatukselle ja kouluille. Myös kalenterisivu vaati päivitystä, ehkä siitä nyt tuli hiukan helpommin ymmärrettävä. Liitupiiput olivatkin kuvaamatta, siinä meni loppupäivä eikä riittänytkään. Emma sai ikonivitriinin aika hyvään malliin ja Eve aloitti esineiden laittamista pelit, leikit ja vapaa-aika -vitriiniin. Taina huolehti pelakuista ja puhdisti loput vitriinit, kun Timo laittoi palaneiden lamppujen tilalle uusia.
Maanantai 18.10.
​
Karita pärjäsi eilen museossa hyvin, niin minä pystyin pitämään vapaan viikonlopun. Lepo on tarpeen, että jaksaa taas työskennellä. Aamupäivällä Eve ja Emma jatkoivat lahjoittajien haastattelua ja minä opastin ryhmää. Sitten Eve ryhtyi skannaamaan valokuvalahjoitusta, Emma aloitti ikonivitriinin kanssa ja minä ihmettelin liitupiippuja. Taina kantoi pelakuut tuvasta Lauri Nautelan museon puolelle talvehtimaan, kun ensin kokosimme pöydän niille.
Perjantai 15.10.
​
Anita tuli harjoittelemaan kuvien siirtoa ja rajaamista sekä tallettamista oikeihin kansioihin. Puhdetyönäyttelyssä lainassa olleet tarvasjokelaiset esineet tultiin noutamaan. Samalla puhuttiin hiukan Tarvasjoen esihistoriasta. Kävikin ilmi, että lainanantajat asuvat kivikautisen asuinpaikan lähellä. Suurin osa heidän vanhempiensa aikoinaan tekemistä maalöydöistä on jo aikoinaan toimitettu museoon, mutta yksi on vielä toimittamatta. Sovittiin, että joku päivä joko me lähdemme käymään Tarvasjoella tai he tuovat esineen tänne Nautelankoskelle. Usein on hyvä mennä paikan päälle, niin saa otettua löytöpaikasta valokuvia eri suunnista ja laitettua löytöpaikan kartalle.
​
Uutta näyttelyä ei paljon ehditty rakentaa. Emma selvitti kirjoitustelineen tietoja ja minä kuvasin esille tulevat plootut.
Torstai 14.10.
​
Reea tuli tapaamaan Teroa ja muitakin työmiehiä. Tero ottaa vastuuta luontopolusta, Reko ryhtyy taas hakettamaan, Martti huolehtii pihasta ja puutarhasta. Juha kunnostaa myllärinsaunan ikkunoita ja Timo etsiskelee vitriinien laseja ja kiinnityslistoja. Iltapäivällä vielä Tarja tuli Tainaa tapaamaan. Taina on nyt huolehtinut imuroinnista ja vitriinien pyyhkimisestä, kun minä keskityn esineiden valitsemiseen.
​
Illan ryhmävierailijoille laitoimme tarjolle kahvin kanssa kinkku- ja omenapiirakkaa aika hienoihin astioihin, Maila nimittäin lahjoitti museolle itse maalaamiaan posliineja. Minä opastin kivikauden näyttelyssä ja kerroin Lauri Nautelasta ja tulevasta näyttelystä, Terhi opasti tuvassa. Lea oli mukana ryhmässä ja auttoi meitä.
Keskiviikko 13.10.
​
Juha sai vitriinienpuhdistusurakkansa valmiiksi. Siirrettiin pömpelit näyttelytilaan odottamaan pohjakankaita. Anitan kanssa mietittiin, miten olisi järkevintä luetteloida nyt otettavat kulttuuriympäristön dokumentointivalokuvat. Päätimme laittaa ne kategorian A eli kulttuuriympäristön alle, siellä jokaiselle kylälle oma päänumero, alanumero kiinteistön tai muun olennaisen kuvassa näkyvän kohteen mukaisesti. Muutama museovieraskin poikkesi, onneksi Irmeli oli paikalla ja pystyi irrottautumaan lehtien luetteloinnista hetkeksi. Laitoin äänilevy- ja kirjoitusvitriiniin muutaman esineen, ja hieman toisesta kädestä vaurioitunut Kristus-patsas pääsi ikonivitriinin alahyllyä koristamaan. Katsotaan nyt sitten, toimiiko tämä ajatusmalli.
Tiistai 12.10.
​
Mika soitti aamulla ja pyysi minua käymään Jokipolulla saunakeittolan raunioilla kertomassa rappusten tekijöille, miten lava ja rappuset voidaan rakentaa, etteivät rauniot tuhoudu. No, siinä sitten katsottiin tekijöiden kanssa asioita eri suunnista, ja minä kerroin heille myös vanhasta tiestä, joka on johtanut koululta saunalle. Tie on ollut hiukan hankalasti hahmotettavissa aiemmin, mutta nyt, kun lehdet ovat pudonneet puista ja pensaista, se on aivan selvästi näkyvissä. Kuvissa näkyy vähän huonosti. Tekijöiden kanssa päätettiin, että eivät vielä rakenna rappusia, kun niistä on tulossa todella hankalat ja kummalliset kaikkine mutkineen ja tasanteineen. Jospa vanhaa tienpohjaa voisi sittenkin käyttää reittinä...
​
Museolla Eve ja Terhi olivat törmänneet kummalliseen ilmiöön: dvd:hen, johon Eve digitoi kaksi videotiedostoa, oli jostakin tyhjästä ilmestynyt kolmas videotiedosta. Kaksi Even digitoimaa tiedostoa liittyi samaan asiaan, mutta tämä itsekseen ilmestynyt oli jotakin aivan muuta: siinä oli kuvattuna maataloustöitä, ripillepääsy, kansantanhuja ja ainakin yhdet häät. Video muistutti yhden aiemmin lahjoitetun kokoelman digitoituja videoita, mutta outo juttu.
​
Maarit soitti 1990-lopulla vastaanotetusta lahjoituksesta, joka on ollut Turussa säilytystiloissa jo siis jonkin aikaa. Toivottavasti esineet löytävät uuden kodin joko Mynämäelta tai Loimaan Sarka-museosta. Esineet ovat Mietoisista, joten ne eivät ihan ensisijaisesti ole Liedon museon kokoelmiin liitettäviä, vaikka silloin aikoinaan otimmekin vastuun niiden kuljettamisesta ja lahjakirjan kirjoittamisesta. Samalla puhuimme Lauri Nautelan arkeologisen kokoelman säilytyksestä. Lupasin neuvotella Museoviraston kanssa, josko ne tulisivat Lietoon säilytykseen.
Maanantai 11.10.
​
Tein hiukan kirjanpitoa ja laskutusta aamupäivällä. Työmiehet kantoivat kolmiovitriinien kehikot myllärintuvan vintiltä kahviotilaan odottamaan puhdistusta. Talvehtimaan asettuneet perhoset heräsivät lämmössä, joten Taina toimi hetken aikaa perhoskuiskaajana ennen kuin imuroi kehikot.
​
Klas poikkesi pitkästä aikaa ja kertoi jännittävistä kansainvälisistä hankkeista, joita he Outokummussa virittelevät. Krisse ilmoittautui vapaaehtoiseksi tarinankirjoittajaksi Kotiseutuportaalisivustohankkeeseen. Annoimme Liedon vanha rakennuskanta ja kulttuurimaisema -kirjan Krisselle pohjaksi: siitä on apua, kun hän tutkii vanhoja sanomalehtiartikkeleja ja niiden pohjalta kirjoittaa kylien elämästä.
Sunnuntai 10.10.
​
Karita tuli hyvissä ajoin siivoamaan ennen museon aukeamista. Oli sen verran hiljaista, että hän pärjäsi yksin asiakaspalvelussa. Korjasin siis vain auditorion portaille nopsakkaan laitetut puhdetyönäyttelyn julisteet talteen ja jätin museosta huolehtimisen Karitalle.
Perjantai 8.10.
​
Siirrettiin vitriinit uusille paikoille, Irmeli tuli sopivasti avuksi. Ensimmäiset esineetkin pääsivät jo hyllyille.
Torstai 7.10.
​
Vitriinit ovat nyt tyhjät. Odottavat puhdistusta, ennen kuin voidaan asetella uudet näyttelyyn tulevat esineet paikoilleen. Liitutaulun ripustimme kertomaan näyttelyn rakentamisesta. Illalla oli vielä Jokipolkuhankkeen esittelyä kunnan ja seurakunnan päättäjille. Osaltani kerroin maastossa raunioista.
Keskiviikko 6.10.
​
Liedon sotaveteraanien kokoelmat palautettiin Korsutuvalle. Pirkko ja Leena tulivat avaamaan ovet ja auttamaan esineiden paikalleen laittamisessa.
Tiistai 5.10.
​
Irmeli saapui taas työskentelemään lehtien parissa. Laurin kokoelmissa on vanhoja Maailma-lehtiä, jotka ovat aika huonokuntoisia. Laitettiin jokaisen lehden ympärille happovapaa paperi säilyvyyttä parantamaan. Luetteloinnin jälkeen lehdet pakataan laatikoihin ja viedään Opintien säilytystiloihin turvaan.
Maanantai 4.10.
​
Tero ja Anita aloittivat uusina työntekijöinä. Anita ryhtyy kuvaamaan Kotiseutuportaalisivustoa varten kuvapareja mennyt maisema - nykymaisema. Hän on ollut aikaisemminkin erilaisissa projekteissa, joten työ on tuttua ennestään. Tero tuli Juhan työpariksi ja jatkaa marraskuussa rakennusten kunnostusta, kun Juha siirtyy muihin tehtäviin.
​
Even kanssa ryhdyimme purkamaan puhdetyönäyttelyä. Se on tarkkaa puuhaa. Ensin otimme vitriineistä kaikki Liedon sotaveteraanien esineet ja pakkasimme ne laatikoihin. Pirkko tulee keskiviikkona, silloin viemme ne Korsutuvalle takaisin omille paikoilleen. Sitten oli vuorossa Sulo Heinon lainassa olevien esineiden pakkaaminen. Satu lupasi toimittaa ne omistajalleen. Mukaan pitää aina liittää lainalomake. Siihen merkitään palautuspäivämäärä ja allekirjoitukset, että esineet on palautettu hyvässä kunnossa. Muutkin lainassa olleet esineet pakattiin laatikoihin odottamaan noutamista. Omien kokoelmien esineet jäivät vielä vitriineihin odottamaan. Ja tietysti ennen koko ruljanssia Eve oli valokuvaamalla dokumentoinut näyttelyn.
Sunnuntai 3.10.
​
Karita ei päässytkään pitämään museota avoinna, niin tulin sitten paikalle itse. Ihmisiä oli liikkeellä runsaasti. Monet tulivat vielä katsomaan puhdetyönäyttelyn, joka oli esillä viimeistä päivää. Aki Karhilahti ja Ann-Mari rannikko olivat luontoretkellä Nautelankoskelta Posoon tammireitin varrella, sekin varmaan osin houkutteli väkeä paikalle.
Lauantai 2.10.
​
Lounais-Suomen oppaiden kokous järjestettiin Liedossa, Lieto-Oppaat toimivat isäntinä. Kuutisenkymmentä opasta vieraili museossa. Jaoimme ryhmän kahteen osaan - tai oikeastaan he olivat itse jo jakaneet itsensä ja liikkuivat kahdella bussilla. Terhi opasti tuvassa ja myllyssä sillä aikaa kun minä hoidin kahvitarjoilua. Hyvin sujui ja kotiinkiin päästiin ennen iltauutisia.
Perjantai 1.10.
​
Leivoin sekä omena-raparperipiirakkaa että kurpitsapiirakkaa tämän päivän ryhmää varten ja hiukan huomistakin ajatellen. Kauralastut olivat melkein loppu, leivoin niitäkin muutaman pellillisen. Terhi piti huolta ryhmästä. Valmistauduimme huomista isoa ryhmää varten myös siivoamalla vessat ja hiukan kahviotakin. Huomenna tulevat vasta iltapäivällä, siinä on aikaa valmistella.
Torstai 30.9.
​
Veimme Helvin kanssa luetteloidut ja käärityt ryijyt Opintien säilytystiloihin. Samalla Helvi pääsi näkemään myös taideteosten ja maalöytöjen säilytyksen sekä rakenteilla olevat lasi- ja posliinihuoneen sekä huonekalujen ja muiden isojen esineiden huoneen. Seppo ja Esa-Matti tulivat tutustumaan museoalueeseen tulevaa draamaa silmällä pitäen. Draama voi soljua eri paikoissa, sisällä ja ulkona, myllyssä ja hiukan matkaa luontopolullakin.
Keskiviikko 29.9.
​
Helvin harjoittelua on enää tämä ja huominen päivä jäljellä, mutta hänkin ehti vielä tekstiilien käärimiseen mukaan. Jatkoin hiukan kotiseutuportaalityötä etsimällä Hyvättylän kylästä vanhoja valokuvia. Kun Anita aloittaa työt ensi maanantaina, hän voi ottaa samasta paikasta nykykuvan, saadaan kivoja kuvapareja sivuille.
​
Yleisön pyynnöstä päätimme jatkaa puhdetyönäyttelyä vielä viikonlopun yli. Maanantaina alkaa näyttelyn purkaminen. Emma laittoi asiasta tiedotteen fb:hen.
Tiistai 28.9.
​
Emman haasteet ryijyjen luetteloinnissa jatkuivat. Toinen ryijyistä oli kiinnitetty puiseen rimaan pienillä nupinauloilla. Ne piti varovasti irrottaa, että rima saatiin pois ja ryijy asianmukaisesti happovapaaseen silkkipaperiin käärittyä. Eve oli apuna, yksin on ison tekstiilin kääriminen todella hankalaa.
Maanantai 27.9.
​
Jokipolkupalaveri venyikin iltapäivän puolelle, kun ex tempore lähdimme opintomatkalle Turkuun. Multavierunkadun kohdalla on jokirantaan tehty kävelypolku. Osa polusta on lautarakenteinen ja osa pengerretty. Tuhoutuneiden rakennusten peruskiviä on myös Turussa jätetty paikoilleen ja kyltitetty. Kun veden äärellä ollaan, ei pidä unohtaa pelastusrenkaita.
​
Ehdin juuri ja juuri museolle sikses kun Susannan järjestämän Teams-kokouksen piti alkaa. Meillä oli hiukan teknisiä ongelmia, mutta hyvin ehdittiin palaveerata Vanhalinnan Lauri, Susanna, Terhi ja minä Susannan ajatuksista digitaalistaa lietolaista kulttuuriperintöä. Marraskuussa tavataan ihan livenä.
Sunnuntai 27.9.
​
Poikkesin katsomassa, pärjääkö Karita yksin kahviossa, kun oli hieno ilma ja paljon väkeä liikkeellä. Hyvin sujui. Sovittiin, että vaikka museo periaatteessa menee kiinni uuden näyttelyn rakentamisen ajaksi, niin Karita tulee kuitenkin pitämään kahviota avoinna sunnuntaisin.
Perjantai 24.9.
​
Tulin aamulla hyvissä ajoin leipomaan iltapäivän ryhmää varten omenapiirakkaa. Martti touhusi sadonkorjuussa. Kaksi komeaa kurpitsaa saatiin talteen, mutta porkkana- ja perunasato jäi vähän pieneksi. Hiukan ennen koululaisten saapumista saatiin vielä kertaus uuden paloilmoittimen käytöstä. Asentaja ja tarkastaja tekivät kuukausikokeilun ja katsoivat samalla, että kaikki on asianmukaisesti paikoillaan ja oikein asennettu.
Taatilan koulun 5-luokkalaiset reippaina pyöräilivät museolle. Minä opastin heitä Kivikauden pyyntimiehen jäljillä -näyttelyssä. Terhi vei oppilaat ulos, ensin kalliomaalausten äärelle ja sitten Kukkarkosken kivikautista kalmistoa ja asuinpaikkaa ihmettelemään. Kun koululaiset lähtivät polkemaan takaisin kohti Taatilaa, tulikin iltapäiväryhmä paikalle.
Vielä ennen kotiin lähtöä kokeilin tehdä kurpitsapiirakkaa. Teimme joskus aikoinaan oikein onnistuneen makean piirakan kurpitsasta, mutta Terhikään ei muistanut, miten sen teimme. Kokeilin sitten erilaisia versioita, ja yksi niistä maistui juuri samalta kuin aikaisempikin. Kurpitsasta tehdään survos ja se levitetään piirakkapohjan päälle. Aivan yksinkertaista, ei mitään mausteita, ei edes sokeria survokseen. Jostakin syystä piirakkaan tulee häivähdys vaniljan makua. Ja siemenet tietysti otetaan talteen ensi vuoden kurpitsoja varten...
Torstai 23.9.
​
Aamu aloitettiin aivoriihen merkeissä, kun Emma, Eve ja Helvi järjestivät kulttuuriperintötyötä käsittelevän työpajan. Keskustelimme kulttuuriperinnön merkityksistä ja tulevaisuuden näkymistä sekä vastasimme Opetus- ja kulttuuriministeriön lähettämään kyselykutsuun. Suomella ei vielä ole omaa kulttuuriperintöstrategiaa, mutta asiaan on lähivuosina tulossa muutos, sillä strategiaa valmistellaan parhaillaan. Työpajan kautta osallistuimme keskusteluun strategian kehittämisestä.
Pohdimme paljon muun muassa kulttuuriperinnön suhdetta ympäristönsuojeluun ja kotiseuturakkauteen. Ihminen kiintyy ja samastuu siihen, mikä on häntä itseään lähellä. Paikallismuseot voivat kannustaa kävijöitä tutustumaan juuriinsa sekä löytämään samastumispintaa menneisyyden ihmisten arkisesta elämänmenosta. Kun ymmärrämme oman elinympäristömme kulttuurisen merkittävyyden, haluamme säilyttää sen tuleville sukupolville. Kestävää tulevaisuutta voidaan rakentaa huolehtimalla siitä, että ihmisten yhteys kotiseutuunsa ja sen kulttuuriperintöön säilyy. Ihminen tahtoo suojella sitä, mitä hän rakastaa.
Torstai 23.9. iltapäivä
Lepakkotutkimus poikii kaikenlaista. Thomasin ystävän Alexin vaimo on valmistumassa taiteilijaksi. Prosessiin kuuluu, että pitää järjestää näyttely ulkomailla. No, Rebecca innostui Thomasin lepakoista ja kysyi jo viime talvena hyvissä ajoin, voisiko hän pitää näyttelyn täällä Nautelankoskella ja maalata nimenomaan lepakkoaiheisia taideteoksia. Alex on käymässä Suomessa ja hän piipahti katsastamassa museon tilat.
Keskiviikko 22.9.
​
Välpän asennus sujui ammattilaisilta ilman kommervenkkejä, nyt on taas vesikanava kunnossa. Sulut voidaan avata, eikä tarvitse pelätä, että turbiinisäiliöön pääsee kepakoita tai muuta sellaista, joka voisi vahingoittaa turbiinia.
Tiistai 21.9.
​
Loppuvuoden talousasiat vaativat tämän päivän lähes kokonaan. Emma huolehti omaishoitajien ryhmästä. Hankkeen aineistoja laitettiin järjestykseen. Satu on käynyt haastattelemassa Lauri Nautelan kanssa tekemisissä olleita ihmisiä tulevaa näyttelyä varten. Ja tietysti muutenkin. Hän toi tekemiään haastatteluja arkistoitavaksi.
​
Ohivirtaussulut avattiin ja myllykanavan sulut suljettiin huomista välpänasennusta silmällä pitäen.
Maanantai 20.9.
​
Palautin Lieto-Opistosta kesän aikana lainassa olleet maalaustelineet opistolle. Samalla hain kunnantalolta wc- ja käsipaperia säkilliset. Museolla ryhdyin suunnittelemaan alustavasti ensi vuoden talousarviota ja toimintasuunnitelmaa.
Kotiseutuportaalihankkeen ohjausryhmälle lähetin maksatushakemuksen ja aiemmat päätökset tutustuttaviksi. Kerroin myös hiukan missä mennään ja kysyin mahdollisesta kokoushalukkuudesta vielä tämän vuoden puolella.
Taina jatkoi myllärintuvan siistimistä. Sitten hän puhdisti kokoelmaimurin, silloin tällöin aina täytyy myös puhdistusvälineitä puhdistaa. Martti teki lahoaidalle jatkoa, Juhan aika meni ikkunoiden kunnostamisessa ja Timon tehtävänä oli viimeistellä uuden paloilmoittimen raamit. Eve arkistoi aineistoja, muut olivatkin kaikki etätöissä.
Lauantai 18.9.
​
Tultiin ajoissa valmistelemaan ryhmää varten, ja hyvä oli, että tultiin - ensimmäiset vieraat saapuivat yli puoli tuntia etuajassa. No, ei se mitään, he odottelivat rauhallisesti loppuväkeä kahvilassa. Terhi opasti ensin ryhmää tuvassa ja myllyssä ja minä valmistin sillä aikaa sekä jauheliha- että kasviskeittoa. Ruokailun jälkeen minä otin ryhmän haltuuni Kivikauden pyyntimiehen jäljillä -näyttelyssä ja sillä aikaa Terhi korjasi astiat pöydiltä ja tiskasi sekä laittoi kahvit valmiiksi. Kahvien jälkeen ryhmän olikin jo aika siirtyä Korsulle saunomaan ja uimaan. Siivosimme kaiken huomista päivää varten. Karita tulee pitämään museota avoinna, voidaan Terhin kanssa pitää vapaata.
Perjantai 17.9.
​
Käytiin tukkukaupassa täydentämässä varastoja - muun muassa käsidesiä ja käsisaippuaa on kulunut kiitettävästi kesän aikana. Huomista ryhmää varten piti myös varustautua keittoaineksin. Seppo tuli käymään, sovittiin hiukan draamaan liittyviä käytännön järjestelyjä. Jeankin pääsi paikalle.
Torstai 16.9.
​
Eilinen päivä kului Auringosta ekoenergiaa -hankkeen loppuraporttia ja maksatushakemuksen täydennyksiä tehdessä. Tänään saimme Kotiseutuportaalin maksatuserän lähtemään. Sähköinen asiointi helpottaa raporttien tekemistä huimasti. Emma ja Eve huolehtivat Pahkamäen koulun 1-2-luokkalaisista sillä aikaa kun Terhi ja minä pähkimme maksatuksen kanssa. Loppupäivä olikin sitten Terhillä arkistojen järjestämistä, Emmalla ja Evellä kokoelmien luettelointia ja minulla byrokratiaa, paitsi että keräsin kasvimaalta kehäkukkien siemeniä talteen ensi vuotta varten.
Maanantai 13.9.
​
Aamulla oli Jokipolku-hankkeen maastokatselmus. Lähinnä pohdittiin pohjoispellon polun linjausta, penkkien paikkoja ja viljelypalstoja. 4H:n Tainakin pääsi tällä kertaa mukaan, se oli palstojen suunnittelun kannalta hyvä asia. Ensi kerraksi Tuomo sitten piirtää polulle linjausta kartalle.
​
Eve on ottanut huolehtiakseen Tarvasjoen Karjalaiset ry:n lahjoituksen, ja saikin sen valokuvat luetteloitua. Seuraavaksi hän selvittää, saadaanko Karjalasta lähdön 60-vuotismuistojuhlan taltiointi digitoitua ja silloin myös arkistoitua. Lisäksi Even vastuulle tuli Tarvasjoen karjalaisiin liittyvän haastattelun arkistointi sekä lahjoituskokonaisuus, jossa on haastattelu, muistelukirjoituksia sekä valokuvia Tarvasjoelta. Emmalla on työn alla viime viikolla vastaanottamansa lahjoitus, johon kuuluvat sukukirja, kaksi isoa ryijyä sekä Härmän kansallispuku. Helvi on tämän viikon lomalla, hänellä alkaa harjoittelun loppu häämöttää.
Tainan kanssa oltiin jättipalsamisavotassa. Saatiin aika hyvin perattua sulkujen luota sekä luonnonsuojelualueen polun varsi kosken länsipuolelta. Myllyn ympäristö ja kanavat jätettiin suosista toiseen kertaan. Aamuyön sateet olivat tehneet kivet ja kalliot niin liukkaiksi, ettemme uskaltaneet lähteä niille keikkumaan.
Torstai 9.9.
​
Emma, Eve ja Helvi lähtivät Sagalundiin Varsinaiset Kehittäjät -ryhmän kokoontumiseen. Tehtävänä heillä oli asettua lapsiperheen asemaan ja katsella Sagalundia sillä silmällä. Täällä Nautelankoskella tehtiin myllärintuvassa suursiivo - matot ravisteltiin ulkona ja kaikki lattiat imuroitiin, pöydät ja hyllyt pyyhittiin ja muutenkin katsottiin kesän jäljiltä paikat kuntoon. Ikkunoita ei vielä pesty, se homma tehdään sitten kun laitetaan tuplat paikoilleen ja siirretään pelakuut Lauri Nautelan museoon talvehtimaan.
Maanantai 6.9.
​
Juhalla on menossa myllärin saunan ikkunoiden kunnostus. Kahdesta ikkunasta on lasi rikki, nyt pitää löytää yksi uusi vanha ikkuna, jolloin saadaan jotenkin yhdistelemällä kolmesta ikkunasta kaksi. Jonna tuli tauolta takaisin hommiin, hän ryhtyi heti reippaasti siistimistyöhön. Auditorion ja kahvion lattiat ovat hirveän likaiset, niiden pesusta se lähti.
​
Emma otti vastaan lahjoituksen, johon kuului muun muassa kaksi vanhaa ryijyä Nuolemon talosta. Terhi päivitti tilastot ajan tasalle, Taina hääräsi pelkuitten kanssa, Martti koivukujan ja minä tein kirjanpitoa.
Sunnuntai 5.9.
​
Karitalle tulikin este, niin tulin pitämään museota avoinna. Vierailijoita oli paljon, osa halusi vain kahvilan palveluita, mutta suurimmaksi osaksi vierailijat tutustuivat myös näyttelyihin. Varsinkin, kun kerroin, että Puhdetyönäyttely on esillä enää syyskuun ajan. Poissaollessani Helvi, Emma ja Eve olivat muun muassa huolehtineet koululaisista: Emma ohjasi 2-luokkalaisia tuvassa, Eve ja Helvi opastivat myllyssä.
Tiistai 31.8.
​
Lähetin kuntouttavan työtoiminnan raportit jo tänään, siilä ajattelin pitää loppuviikon taas hiukan lomaa. Aamupäivällä osallistuimme koko joukko - Terhi, Eve, Emma, Helvi ja minä - Varsinais-Suomen museopäivää ruotivaan Teams-kokoukseen. Iltapäivällä menimmekin (Terhi ja minä) ihmettelemään Jokipolkuasioita kirkonkylään. Kesäoppaiden tuntilistatkin piti toimitta palkanlaskijalle. Illalla lepakkokävelyyn osallistui niin paljon väkeä, että piti jakaa kahteen ryhmään. Kyllä se onnistui, kun vieraiden joukossa oli kokeneita lepakkoharrastajia mukana.
Maanantai 30.8.
​
Kaikenlaista pientä kunnostettavaa on koko ajan. Tilasin lisää soraa tien kuoppien täyttämiseen. Isompi asia oli uuden paloilmoitinkeskuksen tilaaminen. Uusi malli on vanhaa leveämpi, ja seinässä oleva syvennys on siis pari senttiä liian kapea. Hiukan vaatii remonttia ennen kuin voidaan uusi laite asentaa. Onneksi vanha vielä toimii.
Sunnuntai 29.8.
​
Varsinais-Suomen museopäivä ja Aurajoentien kulttuuriralli toivat vierailijoita sekä Tarvasjoelle että Nautelankoskelle. Tarvasjoella karstattiin, nyplättiin, virkattiin, neulottiin, tehtiin neulakinnasta ja esiteltiin nyörinpunontaa. Nautelankoskella tehtiin makrameetä ja haarukkapitsiä, neulottiin ja nyplättiin. Oli vilkas päivä.
Lauantai 28.8.
​
Vaikka oli pilvinen päivä, niin vettä ei sentään satanut kasvivärjäreiden patoihin. Aurajoentien kulttuuriralli oli saanut väkeä lähtemään liikkeelle. Lea ja Eve opastivat pääasiassa tuvassa ja Terhi myllyssä, kun Satu oli muiden mataroiden kanssa värjäyspuuhissa. Karita ja minä huolehdimme kahvioasiakkaista ja parhaamme mukaan toimimme myös informaatiokeskuksena.
Perjantai 27.8.
​
Martti siivosi pihan ja leikkasi ruohot viikonlopun kulttuurirallitapahtumaa silmällä pitäen. Koivukujaakin on hyvä siistiä, alimmat oksat ottavat autojen kylkiin kiinni ja pajupuskat koivujen välissä antavat hiukan epämääräisen vaikutelman. Kuopat tiessä vaan syvenevät. Kun tapahtumat ovat kaikki ohi ja liikenne hiukan Nautelankoskentiellä rauhoittuu, voidaan paikata pahimmat reiät ennen talvea.
Torstai 26.8.
​
Varsinais-Suomen museonjohtajien tapaaminen Sarka-museossa pitkästä aikaa livenä, olipas virkistävää. Koska samaan aikaan oli Jokipolkupalaveri kunnantalolla, meni Terhi sinne edustamaan museota. Tapaamiset ja palaverit sujuivat hyvin, ja sattumalta tulimme samalla ovenavauksella takaisin museolle. Viikonlopun tapahtumat vaativat hiukan suunnittelua, samoin Kotiseutuportaalin aineistojen arkistointisysteemi. Mutta kyllä se siitä...
Keskiviikko 25.8.
​
En ymmärrä. Juuri äsken työpöytäni oli tyhjä. Nyt se on täynnä. Diakonissan välineet odottavat aivan viimeisiä pakkaamisia ja sitten vielä esineluettelot pitää tehdä laatikoiden kylkeen. Siirrettiin ne kaikki minun työpöydälleni, koska Helvi ja Emma ottivat urakakseen siivota ja järjestää kokoelmienhoitohuoneen. Kylläpäs onkin mukavaa, kun kaikilla tavaroilla on paikka ja ne myös ovat siellä, missä niiden pitäisikin olla. Laatikostojen kylkeen Helvi kirjoitti vielä laput, mitä missäkin on. Ei tarvitse sitten aina aukoa kaikkia laatikoita, kun etsii pakkausteippiä...
Tiistai 24.8.
​
Satu ja Jean tulivat palaveeraamaan näyttelystä. Jouduin lähtemään juuri kun he saapuivat, mutta Terhin kanssa palaveri sujui oikein mukavasti ja näyttely alkaa pääpiirteissään hahmottua.
Maanantai 23.8.
​
Paloilmoittimen kuukausikokeilun jälkeen lähdin poimimaan viimeiset punaherukat. Vielä tuli kaksi maijallista. Toisaalta hyvä, ettei enempää, jääkaapit rupeavat olemaan aika täynnä.
Lauantai 21.8.
​
Vanhat traktorit parkkeerasivat museon pihalle. Vettä satoi vähän väliä, mutta silti vierailijoita riitti lähemmäs 300 päivän aikana. Traktoreitakin oli näytillä monta kymmentä, muutamasta kuva alla.
Perjantai 20.8.
​
Suruviesti tavoitti meidät eilen illalla. Uskollinen vapaaehtoistyöntekijämme, Nautelankoski-säätiön ensimmäisen hallituksen jäsen Tuomo Peltola oli menehtynyt vain muutama päivä ennen 76. syntymäpäiväänsä. Jäämme kaipaamaan Tuomoa. Hänen työnsä Liedon museossa muun muassa vanhojen karttojen tutkimuksen parissa on edistänyt lietolaisten ymmärrystä kulttuuriympäristöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Työ Liedon kylien parissa jäi kesken. Tuomo ehti kuitenkin tehdä perusteellisen pohjatyön, josta meidän on hyvä jatkaa.
Torstai 19.8.
​
Emma ja Helvi ottivat isot kouluopetuksessa käytössä olleet kartat käsittelyynsä, kun Eve keskittyi leipomiseen. Parin kartan taakse ovat oppilaat saaneet piirtää. Eevan kanssa käytiin läpi portaaliasioita. Tarkistettiin, että lupalomakkeet olivat oikeissa paikoissa ja kaikki asianmukaisesti allekirjoitettu. Lisäksi mietittiin, mistä kulmakunnista olisi vielä hyvä toteuttaa muistelutilaisuuksia, sitten kun kokoontumisrajoitukset vähän lieventyvät.
Vesi on rankkasateiden johdosta noussut joessa jo niin paljon, että padon yli virtaa vauhdilla. Aina yhtä sykähdyttävä hetki: turbiinisiliöön päästettiin vettä ja generaattori yhdistettiin verkkoon. No, eipä siinä kaikki. Piti vielä mennä laskemaan turbiinisäiliön tulppa alas. Se olikin kovin piukkaan juntattu laudan kanssa ylös. Terhi veti lautaa ja minä pidin tulpaa ylhäällä. Se lähtikin sitten niin vauhdilla, että sormi jäi vähän hassusti väliin. Onneksi terveyskeskus on lähellä. Mieluisa yllätys oli, kun entinen kesäopas tulikin ompelemaan sormeni. Mutta nyt on sitten sormi paketissa eikä viikkoon saa oikein tehdä mitään.
Keskiviikko 18.8.
​
Pitkästä aikaa pystyin hiukan keskittymään kokoelmatyöhön. Vein valmiita laatikoita Opintielle, tarkistin Even luetteloimat Suomen Kuvalehdet ja pakkasin ne odottamaan kuljetusta. Tarvasjoen kappeliseurakunnan diakonissan välineetkin ovat melkein valmiit kuljetusta varten. Kyl se siit sit...
Tiistai 17.8.
​
Svenska Yle tekee ohjelmaa Aurajoesta. Tekijät melovat pitkin jokea ja poikkeilevat matkan varrella sinne sun tänne, myös Nautelankoskelle. He halusivat, että kerron jotakin ruotsiksi paikasta ja sen historiasta. Onneksi olen saanut Klasin kanssa puhua ruotsia, ei ollut niin vaikeaa aloittaa. Ehdin lisäksi pilkkoa jo eilen tuomani piirakkaomenat valmiiksi. Eve lupasi leipoa lauantain traktoripäivää varten. Tarvitaan ainakin neljä makeaa piirakkaa ja kaksi suolaista. Plus suklaakakkua ja pikkuleipiä. Ja tietysti juustokakkua.
Maanantai 16.8.
​
Aamupäivällä lähdettiin taas pohtimaan jokipolkuasioita Kirkonkylään. Sitten kun sieltä selvittiin, tulivat Liedon kulttuuriasiantuntijat eli tuttavallisemmin kassilaiset museolle. Olimme suunnitelleet Riston lahjoitukseen liittyen asioita, mutta koska Risto ei päässyt osallistumaan kokoukseen, siirtyi se asia hamaan tulevaisuuteen.
​
Seurakunnan kanssa sovittiin Tarvasjoen kappeliseurakunnan diakonissan välineiden luetteloinnista. Vanhalinnan kanssa suunniteltiin muistelutilaisuutta. Suvi kun lähtee muualle töihin eikä Arttu palaa kulttuurisihteeriksi, niin jonkinlainen tyhjiö on odotettavissa hetken aikaa kunnan kulttuuritoimessa. Helinä ottaa väliaikaisesti vetovastuun.
Sunnuntai 15.8.
​
Varsinainen radioamatööripäivä lähetyksineen houkutteli paikalle noin 60 kävijää. Liedon päivän juhla siirrettiin sateen uhan vuoksi valtuustosaliin. Jouduin hiukan muokkaamaan puhetta, kun alunperin piti juhlan olla ulkona Annantuvan maisemissa. Lea teki taas radioamatööreille ruokaa. Sukutukimusta tekevä museovieras poikkesi ensin Tarvasjoen museoon ja tuli sitten Liedonperän kautta Nautelankoskelle. Kalervo antoi hänelle tietoja eri talojen historiasta Tarvasjoella, Nautelankoskelta hän sai Kaskalan Poron talon inventointitiedot mukaansa.
​
Helvi oli myllyssä ja Emma tuvassa opastamassa. Tarja ja Irmeli olivat aluksi Emman kanssa tuvassa, ruuan jälkeen Lea vapautti heidät. Matias ja Stella huolehtivat kahviosta, Tarvasjoella Arto ja Kalervo olivat Maritan lisäksi opastamassa, kun Selma huolehti kahviosta. Terhi ja minä hääräsimme joka paikan höylinä Nautelankoskella. Päivän päätteeksi huomasin, että joku oli paukauttanut käytävän oven sulkijan pois paikoiltaan. Ei auttanut, viimeisillä voimilla oli pakko hakea A-tikkaat ja kiivetä laittamaan sulkija paikoilleen.
Lauantai 14.8.
​
Radioamatöörit tulivat valmistelemaan huomista päivää varten. Lea teki heille ruokaa. Terhi ja minä avustimme radiomiehiä, lisäksi Terhi terhi teki traktoripäivästä tiedotteen ja lähetti medialla, minä kirjoitin huomista Liedon päivän juhlapuhetta. Matias ja Stella huolehtivat museoasiakkaista.
Perjantai 13.8.
​
Päivitimme Aluehallintoviraston ohjeiden mukaisen suunnitelman esille museon kahvilaan, lisäsimme myös turvalliseen museovierailuun opastavia julisteita näyttelytiloihin. Emma ja Helvi leipoivat viikonloppua varten juustokakkua ja kinkkupiirakkaa ja siinä samalla palvelivat museoasiakkaita. Ritva ja Raimo poikkesivat, nyt heillä oli mukanaan Raimon aikoinaan kotikonnuiltaan vähän pohjoisemmasta löytämä kivikautinen esine. Se osoittautui tuuraksi, hieno ja lähes ehjä. Jatkotoimenpiteistä sovittiin syksymmälle. Syksymmällä pyysin myös Kaskalan kylän menneisyydestä kiinnostunutta etäasiakasta olemaan paremmin yhteydessä. Nyt ehdin vain nopsakkaan skannata ja lähettää hänelle Kulttuuriympäristökirjasta tietoja. Terhin piti lähteä hyvissä ajoin Keisvuoren hautausmaaopastukseen, minä jäin vielä siivoamaan vessat ja kahvion ja auditorion lattiat, olivat kovasti jo pesun tarpeessa.
Torstai 12.8.
​
Saimme arvokkaan vieraan Ruotsista saakka, kun lapsuudenystäväni tuli käymään. Olemme yhdessä leikkineet Nautelankosken maisemissa, ja olikin mukava muistella hauskoja hetkiä yhdessä.
Keskiviikko 11.8.
​
Karita tuli pitämään museota avoinna ja leipomaan loppuviikkoa varten omenapiirakkaa. Helvi ja Emma menivät haastattelemaan Hennaa Kaurinkosken kylän elämästä. Terhi vetää tällä viikolla hautausmaakierroksia. Minä ryhdyin hyllyjen kokoamiseen, että saadaan hiukan taas tavaroita järjestykseen.
Tiistai 10.8.
​
Myllyn vesikanavan ritilän kunnostusta aloitettiin. Juha ja Martti avasivat ohivirtaussulut ja sulkivat pääkanavan. Harri tuli paikalle mittaamaan, minkä kokoinen ritilä tarvitaan. Sitten olikin Aurajokitien kulttuurirallin suunnittelun vuoro, palaveri etäkokouksena. Tapahtuma on iso ja kaksipäiväinen, ulottuu Turusta Oripäähän ja vaatii hyvää organisointia.
Maanantai 9.8.
​
Nälkäinen iltakulkija oli syönyt kasvimaalta porkkanoita ja maistellut myös kurpitsaa. Voi voi, suurin kurpitsa on nyt tuhottu. Toivottavasti muut saavat kasvaa rauhassa. Kurpitsasta saa aivan ihanaa piirakkaa, teimme yksi vuosi ja nimesimme sen Myllärin emännän aurinkopiirakaksi.
Perjantai 6.8.
​
Pikkuapulainen tuli museolle tekemään kaikenlaisia töitä. Hyllytason puhdistus oli aika urakka, ensin pyyhittiin kostealla, ei auttanut mitään. Sitten laitettiin mustikkasuihketta ja annettiin olla vähän aikaa - johan lähti puhtaaksi! Seuraavaksi oli vuorossa hyvin vanhan kolikon tunnistus. Kolikon päälle laitettiin paperi, ja kun pehmeällä lyijykynällä varovasti hangattiin, niin paperiin saatiin kolikon kuva. Se osoittautui vuoden 1921 markaksi. Pienoismallin pupujussille liimattiin pää paikoilleen, ja se pääsi takaisin kivikauden metsäänsä. Ennen kotiin lähtöä käytiin vielä tarkastamassa padon kivien metallikiinnikkeet. Ainakin yksi on ruostunut poikki, pitää uusia ennen kuin veden pinta taas nousee.
Torstai 5.8.
​
Arvokkaita vieraita Turun Yliopistosta kävi tutustumassa museoon. Kerroin heille museon ja luonnonsuojelualueen yleistä historiaa samalla kun katselimme tuvan näyttelyt ja myllyn. Sillallakin oli helppo puhua, kun koski ei kohise. He olivat kovasti iloisia kaikista tarinoista, joita asiasta toiseen poukkoillen kerroin. Joukossa oli myös oma yleisen kirjallisuustieteen professorini. Kerroin hänelle, miten antoisaa opiskelu oli ollut ja miten kiitollinen olen, että sain Jusleniassa viettää monta vuotta perehtyen kulttuurihistorian ja arkeologian ohella myös kirjallisuuden syvälliseen maailmaan.
​
Emma sai Terhin tekemän listan mukaiset arkistoinnit valmiiksi. Seuraavaksi hän ryhtyi tekemään äänitarinaa Kotiseutuportaalisivuille. Eve sai kaikki Tarvas-lehdet luetteloitua ja etusivut digitoitua. Annen lankalahjoituksen jälkeen hän ryhtyi luetteloimaan Tarvasjoen kappeliseurakunnan diakonissan välineitä. Tarvasjoen kotiseutumuseossa on yksi loossi varattu seurakunnan historian esittelylle. Uudistimme näyttelyä jo jokunen vuosi sitten, jolloin siirsimme diakonissan välineet odottamaan jatkotoimenpiteitä. Kukaan ei oikein tiennyt, mitä niille pitäisi tehdä. Tein sitten sellaisen ratkaisun, että luetteloimme ne museon kokoelmiin, mutta niin, että ne säilyvät seurakunnan omistuksessa. Siten ne pysyvät tallessa ja saavat oman säilytyspaikan Tarvasjokihuoneessa.
Keskiviikko 4.8.
​
Kurpitsat, joita luulimme ensin kurpitsoiksi ja sitten meloneiksi ovat ehkä sittenkin kurpitsoita. Aika isoja kumminkin. Martti hoitaa niitä suurella hellyydellä.
Helvi teki Nadjan näyttelystä sivun nettiin ja kirjoitti museon facebook-tilille julkaisun. Hän sai tiedotteen valmiiksi ja lähetettyä eri medioille, sen jälkeen oli taas ison arkistoaineiston järjestelyn ja luetteloinnin vuoro. Eve sai kaikki Tarvas-lehdet luetteloitua Dorikseen, sen jälkeen hän otti esinelahjoituksen ja siihen liittyvän haastattelun käsittelyyn. Emma arkistoi Kotiseutuportaaliaineistoja ja Eeva laittaa aineistoja omiin kansioihin. Paljon on työtä, mutta onneksi on nyt myös paljon tekijöitä.
Tiistai 3.8.
​
Pikkuhiljaa kaikki palailevat lomilta. Reko reippaana aloitti vanhan puutarhapöydän ja -penkin kunnostuksen, Timo sai tehtäväkseen kyltittää vielä latauspisteen paikoituksen, niin ettei tavallisia autoja pysäköidä latauspaikalle. Juha ja Martti lähtivät Annantuvan maisemiin suunnittelemaan kuistin oikaisua ja ikkunoiden irroitusta. Eeva piti oppaille tietoiskun Kotiseutuportaaliprojektista. Helvi sai Nadjan näyttelytiedotteen lähes valmiiksi, hiukan vielä hiottiin ennen lähettämistä. Minun aikani kului suurimmaksi osaksi kirjanpidon ja yleisen järjestelytyön parissa.
Maanantai 2.8.
​
Juha ja Taina palasivat töihin ja Emma ja Evelina aloittivat harjoittelujaksonsa. Löysimme kaikille työpisteen ja työtehtävän. Emma aloitti Kotiseutuportaalin aineistojen arkistoinnin ja luetteloinnin, Evelina aloitti pakkaamalla tekstiilejä. Yritimme käydä Opintiellä viemässä valmiita tekstiilejä säilytystiloihin, mutta ovi oli vielä takalukossa. Eve näki kuitenkin ulkoapäin tulevan työtilansa. Helvi oli mukana ja kävimme kolmestaan kävelemässä Annantuvan lenkin, niin tuli sekin heille tutuksi. Evelina aloitti sitten Tarvas-lehtien sisällysluetteloa, Helvi teki Nadjan näyttelystä tiedotetta. Taina otti vastuun pelargoneista, Juha ja Martti viihtyivät ulkotöissä. Erja litteroi etänä vanhoja haastatteluja.
Sunnuntai 1.8.
​
Meinasikin olla hiukan hankala päivä, kun yksi oppaista joutuikin olemaan pois tämän päivän, eikä vapaana olevista kenellekään sopinut paikata. Minäkään en pystynyt tulemaan paikalle. No, teimme sitten niin, että Terhi oli Tarvasjoella ja Karita tuli Selman kanssa pitämään Nautelankoskea avoinna. Hyvin siitä selvisivät.
Lauantai 31.7.
​
Tultiin pikkuapulaisen kanssa käymään museolla. Thomas olikin tuonut Nadjan taidenäyttelyn, niin yhdessä sitten pystytimme sen auditorioon. Pikkuapulainen halusi piirtää hänkin lepakosta kuvan, ja muutama muukin lapsivieras innostui piirtämään - saimme siis heti täydennystä seinälle. Terttu soitti eilen illalla ja kertoi, että heidän sveitsiläiset mökkinaapurinsa tulevat tutustumaan museoon. He olivat jo ehtineet kiertää näyttelyt Matiaksen johdolla, mutta kävimme vielä uudelleen kamjossa katsomassa Tertun synnyinkodin kuvat Karjalassa.
Perjantai 30.7.
​
Kotiseutuportaalin aineistot pitää kaikki luetteloida luettlointitietokantaan. Eeva palasi jo maanantaina lomalta, tämä viikko kului aineistojen järjestämisessä. Kun Emma ensi maanantaina aloittaa museoharjoittelunsa, pitää olla työpiste ja tehtävät valmiina. Tehtiin myös loppuraporttia varten runko, jota täydennetään kuukausi kuukaudelta. Sillä aikaa kun Terhi kävi kaupassa, minä yritin saada syksyn koulaisvierailusivun kalenterin toimimaan. Se ei oikein tahtonut onnistua, ja hiukan hassun näköiset niistä viikkokalentereista tuli. Mutta ymmärrettävät. Ehkä.
Torstai 29.7.
​
Pidin pari vapaapäivää, ja sillä aikaa olikin tehty oikein suursiivous. Mikko ja Stella olivat pyyhkineet kaikki pinnat yleisötiloissa. Sähköautoilija kiitteli kovasti meidän latausasemaamme ja lupasi lisätä tiedon siitä mobiilisovellukseen. Hoidin myös kuukauden kirjanpitoa ajan tasalle, niin on hiukan nopsempaa sitten ensi viikon alussa tehdä valmiiksi.
Maanantai 26.7.
​
Melonit viihtyvät hyvin käännetyn lehtikompostin päällä. Martti on kastellut niitä joka arkipäivä. Pörriäiset viihtyvät kukissa, ja pieniä meloninalkuja on jo kasvamassa.
Sunnuntai 25.7.
​
Toin vadelmia leipomista varten ja jäinkin sitten oppaiden avuksi. Kaunis ilma houkutteli paljon kävijöitä, mutta kolmestaan selvisimme päivästä kunnialla.
Perjantai 23.7.
​
Arto haki digitoitavina olleita valokuvia aamupäivällä. Iltapäivällä Jean ja Satu tulivat palaveeraamaan tulevasta näyttelystä. Muutama ajatus nytkähti taas hiukan eteen päin. Karita ja Mikko leipoivat gluteenittoman juustokakun ja suklaakakun asiakaspalvelun ohessa. Mikko huolehti vessojen pesusta ja Karita siivosi lopuksi keittiön.
Torstai 22.7.
​
Nyt oli Karitan vuoro leipoa, Mikko jatkoi siivousurakkaa. Martti poimi aamulla punaherukoita, minä toin vadelmia ja raparpereja. Karita loihti ihanan raikkaan piirakan niistä. Mikko moppasi kahvion lattian ja kuurasi vessat.
​
Vietiin navetankruntikyltti paikoilleen, Martti käytti rautakankea ja lekaa, minä asettelin paikoilleen. On meillä kyllä hieno jokiranta-alue kirkonkylässä myös!
Keskiviikko 21.7.
​
Pikkuleivät ovat melkein loppu, joten Selma leipoi sekä kauralastuja että viipalepipareita. Koska pitkästä aikaa aurinko ei paistanut (ainakaan koko aikaa), Mikko pääsi pesemään ikkunoita. Muutenkin päivä kului siivouksen parissa. Järjestin varastossa myyntituotteet hyllyille ja tarkistin, että vielä on kaikkea riittävästi.
​
Helvi siirtyi loppuviikoksi harjoittelemaan etätöiden tekemistä. Hänelle etsimme muutaman haastattelun litteroitavaksi.
Tiistai 20.7.
​
Terhi on päivittänyt museon sopimuskaavakkeita nykyisten tietosuojalakien mukaisiksi. Aineistonkäyttösopimuspohjan lähetimme vielä Jeanille oikoluettavaksi. Hänellä on uusin tieto intimeettisuojalakien soveltamisesta museokäyttöön. Helvi sai taas harjoitella lahjoituksen vastaan ottamista, kun Pekka muutaman vuoden harkittuaan päätti lahjoittaa jo aiemmin näyttelyssä lainassakin olleen valaisimen museon kokoelmiin.
Maanantai 19.7.
​
Helvi otti vastuun eilisen lahjoituserän luetteloinnista. Hän puhdisti esineet, luetteloi ja merkitsi esineisiin tunnistenumeron. Valokuva skannattiin omaan kansioonsa ja luetteloitiin tietokantaan.
Sunnuntai 18.7.
​
Nykyisin Raisiossa asuva entinen lietolainen otti yhteyttä Yliskulman Pyhällön kylästä peräisin olevien esineiden tiimoilta. Kun minulla oli Raisioon muutakin asiaa, kävin hakemassa esineet ja yhden valokuvan häneltä. Selma ja Anni pitivät museosta huolta, Terhikin voi pitää vapaapäivän.
Lauantai 17.7.
​
Vanhat kaksipyöräiset kulkuneuvot valloittivat museon pihan. Reijo toi näytille omat vanhat ajopelinsä, joukossa muun muassa hieno sivuvaunullinen moottoripyörä. Monet olivat innostuneet asiasta, kaiken kaikkiaan paikalle saapui yli 60 asianharrastajaa ajoneuvoineen - osa Salosta, Mynämäeltä, Naantalista ja Oripäästä saakka. Vapaaehtoistyöntekijä Leena piti lukua kulkupelejä ihailemaan saapuneista vierailijoista, joita päivän mittaan kävikin yli 500. Mikko, Matias ja Stella huolehtivat kahvilan palvelutehtävistä. Aluksi Helvi otti valokuvia, mutta sitten hän siirtyi myllärintuvan porstuaan ohjaamaan vierailijoita tutustumaan kamjon puolelle Evakon tie -näyttelyyn ja myllärintupaan, jossa Lea opasti kiinnostuneita. Myllyssä Terhi kertoi non-stoppina myllytarinoita. Minä otin Helvin jälkeen vastuun dokumentoinnista ja muuten häärin aina siellä missä tarvittiin.
Perjantai 16.7.
​
Punaiset viinimarjat ovat jo aika kypsiä. Martti niitti pensaiden ympäristöstä heinää ja muita pitkiksi venähteneitä kasveja, jotta marjoja pääsee helpommin poimimaan. Mahdollisesti jo ensi viikolla. Mutta tänään Helvi ja minä kävimme poimimassa mustikoita, jotta huomiseen vanhojen kaksipyöräisten päivään saataisiin marjapiirakkaa. Oppaat tekivätkin sitten varmaan leipomisennätyksen: kaksi kinkkupiirakkaa, kaksi mustikkapiirakkaa ja kaurakeksejä.
Torstai 15.7.
​
Torstaina tuli kunnasta Kisällin harjoittelija kuvaamaan kesätyövideota. Anni ja Mikko olivat työvuorossa ja heidän töistään kuvattiin juustokakun leipomista, kassan käyttöä, pöytien pyyhkimistä, karkkitötteröiden täyttämistä sekä opastamista. Museon osuus tulevassa videossa on noin puolitoista minuuttia. Paljoa siinä ei siis ehdi näyttää tai kertoa. Helvi päivitti nettisivujen ajankohtaista osiota ja jatkoi kokoelmien hoitoa. Minä pähkäilin varmuuskopioinnin kanssa: niittotalkoitten aikana ollut sähkökatko oli keskeyttänyt varmuuskopioinnin, joten piti ottaa selville mikä kaikki oli ehtinyt kopioitua ja mitkä piti laittaa uudelleen kopioitumaan. Loppupäivästä ehdin vielä jatkaa kesken olevaa lahjoituksen skannausta.
Keskiviikko 14.7.
​
Tänään museolla hääräsi muitakin, kuin meitä varsinaisia museon työntekijöitä. Verna tuli päiväksi töihin avustamaan. Hän muun muassa valokuvasi ulkona ja sisällä, kävi läpi valokuva-albumeita ja vertaili niitä valokuvakirjaan, skannasi valokuvia ja osallistui illalla niittotalkoisiin. Lea saapui tuttuun tapaansa hyvissä ajoin ennen talkoita, jotta saattoi auttaa talkoiden työvälineiden ja tarjoilujen kasaamisessa. Helvi ja Lea ehtivät myös täyttää ja allekirjoittaa Lean lahjakirjan muistokirjoista ja muistelukirjoituksista. Tuli sekin asia nyt kuntoon. Lisäksi viime vuoden harjoittelija Jean tuli moikkaamaan ja kertomaan gradu-kuulumisiaan. Hänellä onkin ollut monenlaista pohdittavaa gradunsa eettisessä puolessa. Vaikka kaikki ei ole mennyt ihan suoraviivaisesti, niin loppu häämöttää jo. Jean on kirjoittanut gradun teossa eteen tulleista asioista Kulttuurihistorian Muisti ja Kerronta -blogiin. Kirjoituksen voi lukea tästä.
​
Helvi ehti päivän aikana täydentää vielä karttatutkimustaan. Hän sai selville, mikä on leveä, vaaleansininen Suomen halki kulkeva rajaviiva, jolle kartassa ei anneta selitystä ja jota monet kävijät ovat ihmetelleet. Asia olikin mielenkiintoinen. Raja on nimittäin vuoden 1918 sodan rintamalinja punaisen ja valkoisen Suomen välissä maaliskuussa 1918. Puhdetyönäyttelyssä esillä oleva kartta on tehty 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa, jolloin kansakuntaa pyrittiin eheyttämään. Tämä näkyi myös opetusmateriaaleissa. Kouluhallitus ajoi vaikenemisen kulttuuria osana eheyttämispyrkimystään. Kun täysi vaikeneminen ei ollut mahdollista, pyrittiin aihetta käsittelemään neutraalisti. Rintamalinja merkittiin karttaan, mutta koska asiasta ei haluttu puhua, ei rajaviivan selitystä karttaan lisätty.
​
Niittotalkoot sujuivat illalla lepposissa ja lämpöisissä tunnelmissa. Tuomo ja Liisa olivat jo iltapäivällä laittaneet seipäät kuntoon, joten talkoot pääsivät hyvin alkamaan. Vaikka yli 30 asteen helle verottikin vähän talkooväkeä, saapui niitylle yli kymmenen talkoolaista. Heinää kaatui ja nostettiin seipäälle, juotavaa kului ja Tainan tekemät voileivät sekä oppaitten leipoma raparperipiirakka maistui. Ja lopuksi päästiin veteraanien savusaunaan ja uimaan.
​
Tiistai 13.7.
​
Martti piti tuttuun tapaan pihan siistinä ja kasvimaan kosteana. Lannoitettakin hän oli tuonut meloneille. Pihan hoito on kävijöiden ja ohikulkijoiden keskuudessa huomattu, ja Martti onkin saanut työstään paljon kiitosta. Osa usein alueen poikki kulkevista onkin jo tullut oikein tutuiksi, kun jäävät monesti hänen kanssaan juttelemaan. Pihan hoidon lisäksi Martti teroitti viikatteet huomisia niittotalkoita varten.
​
Helvin kanssa laitettiin museon kokoelmatietokanta ja digitaaliset aineistot varmuuskopioitumaan. Kopioinnissa menee yleensä pari kolme päivää. Helvi viimeisteli karttatutkimustaan, päivitti museon näyttelyiden tietoja Museoliiton kalenteriin ja luetteloi taas jokusen Suomen Kuvalehden. Itse kävin kaupassa ostamassa leivontatarvikkeita. Näin helteellä tuntuu suolainen piirakka olevan huomattavasti suositumpaa kuin raparperipiirakka tai suklaakakku, joten aineksia tarvittiin taas lisää. Oppaat leipovatkin sitten uuden kinkkupiirakan päivän aikana. Lisäksi he jatkoivat maanantaina aloitettua kasvimaan perkuuta. Minä ehdin loppupäivästä skannata valokuvia. Käsittelyssä on Tarvasjoen karjalaisiin liittyvä valokuvalahjoitus. Valokuvat on lainattu museolle digitoitavaksi, digitoimisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan lahjoittajalle. Yritän saada kuvat mahdollisimman nopeasti skannattua ja palautukseen, luetteloinnin jätän sitten harjoittelijoiden harteille.
Maanantai 12.7.
Tulin maksamaan laskuja ja tekemään hiukan kirjanpitoa ynnä muita byrokratiaan liittyviä asioita. Helvi kirjoittaa tekstiä puhdetyönäyttelyssä esillä olevan kartan yhteyteen. Seppo tuli tutkimaan Laurin arkistoa, joka onkin uskomaton aarreaitta. Lauri on säästänyt paljon myös kartanon elämään liittyvää aineistoa - kuitteja, mainoksia, kutsuja, kirjeitä, kirjanpitoa ja muuta maatilan arkeen liittyvää. Sepon huomiota kiinnitti muutaman mainoskirjeen otsikko, muun muassa DDT:tä mainostava yritys aloitti kirjeensä "arvoisa myrkyttäjä" ja myllynkivinäyttelyn kutsussa Lauria tituleerattiin myllynjohtajaksi. Turun Tienoon toimittaja tuli tekemään juttua nuorten kesätöistä. Karita ja Stella vastailivat mielellään toimittajan kysymyksiin museon asiakkaiden palvelemisen ohessa.
Sunnuntai 11.7.
Kansanlaulukirkko Tarvasjoella pidettiin poikkeuksellisesti vasta nyt, kun kokoontumisrajoitukset ovat hieman höllentyneet. Kirkonmenojen jälkeen kerroin uudesta Karjala - maa - muistot -näyttelystä. Tarvasjoen Karjalaseurasta oli paikalla Arto, ja hän kertoi näyttelyn tekemisestä omalta ja Karjalaseuran kannalta. Uusi näyttely kiinnosti kovasti. Terhi, Helga ja Antti huolehtivat kahvitarjoilusta ja Tarvasjoen Eeva otti valokuvia.
Lauantai 10.7.
Stella ja Anni tekivät lauantaina käsittämättömän urakan: sen lisäksi, että he palvelivat lähes 100 asiakasta, joista yli 20 osallistui myös opastuksiin, he leipoivat myyntiin kinkkupiirakan ja sunnuntain kansanlaulukirkkoa varten kolme raparperipiirakkaa. Minun ei tarvinnut muuta kuin leikata piirakat paloiksi, pakata ne muovirasioihin ja ottaa mukaani.
Perjantai 9.7.
​
Perjantaiaamuna Marttia odotti ikävä näky museon pihalla. Pitkin pihapiiriä ja tietä oli erilaisia pikaruokapakkauksia ja roskia. Harakathan tunnetusti repivät ja levittävät mielellään kaikkea täyteen tungetuista roskiksista, mutta en usko, että ne pihalle ja lähipellolle heitellyt kaljatölkit olivat harakoiden jäljiltä. Kun minä saavuin tuomaan läheisestä luomukanalasta haettuja kananmunia, oli piha jo siisti ja Martti leikkaamassa nurmikkoa.
​
Helvi sai loppuun Timon videoiden listauksen. Minä jatkoin siitä: valikoin, mitä videoita haluttaisiin museon arkistoon ja käyttöön, ja tein videoista kopioita museolle. Suurimman osan päivästä Helvi käytti karttatutkimuksen tekemiseen ja hän onnistuikin saamaan jo aika paljon tietoa kasaan. Minä tein tietokoneisiin tietoturvallisuutta parantavia ohjelmistopäivityksiä ja kävin kaupassa hakemassa leivontatarvikkeita kahvilaan. Matias palveli museoasiakkaita ja Anni ehti pestä lattiat.
Torstai 8.7.
Myllyn vesisiipat ovat saaneet juhannuksen tietämillä poikasia, joten lepakon kakkaa on nyt lattioilla paljon enemmän kuin alkukesästä. Matias saikin tehtäväkseen siivota myllyn. Anni leipoi sillä aikaa kaurakeksejä. Museon kahvilan valikoimaan kuuluu myös kaurakeksien, piirakoiden ja suklaakakun lisäksi viipalepipareita sekä Maritan leipomia gluteenittomia vegaanisia tattarikeksejä.
Ampiaiset ovat jatkaneet aktivoitumistaan luontopolulla, nyt niitä on havaittu myös luontopolulta kallioille johtavien portaiden luona. Teimme Helvin kanssa uusia varoituskylttejä. Helvi päivitti varoitukset museon nettisivulle ja facebookiin, minä kävin viemässä varoituslappuja ulos. Ampiaiset eivät varsinaisesti ilahtuneet, kun kävin koputtelemassa heidän reviirillään. Kävimme Helvin kanssa Tarvasjoella viemässä museolle tarvikkeita sunnuntain kansanlaulukirkon kahvitusta varten. Samalla Helvi pääsi tutustumaan museon näyttelyihin. Loppupäivä menikin sitten Timon videoiden läpikäymisessä ja kopioimisessa.
Keskiviikko 7.7.2021
​
Martti piti pihan kunnossa ja Selma ja Anni hoitivat museovieraat. He leipoivat myös raparperipiirakkaa.
Helvi sukelsi arkistolahjoituksen syövereihin ja alkoi järjestää aineistoa. Vastaan tuli ainakin kirjeitä, postikortteja, päiväkirjan sivuja, perintöasiakirjoja sekä kotieläimiin ja kansanhuoltoon liittyviä papereita. Vanhimmat asiakirjat olivat 1800-luvulta. Aineisto on ensin käytävä läpi ja järjestettävä, ennen kuin voidaan miettiä mitkä asiakirjat museolle digitoidaan. Kaikkea lahjoituskokonaisuuksiin kuuluvia ei aina välttämättä kannata liittää museokokoelmiin kuuluviksi.
Itse pidinkin vapaapäivän.
Tiistai 6.7.2021
​
Tiistaiaamun yllätys oli, kun Lauri Nautelan museon vieressä kasvava kirsikkapuu oli yön aikana haljennut kahtia. - No, saatiin ainakin ainesta lahoaitaan, totesi Martti, ja alkoi karsia ja pilkkoa oksia sekä runkoa. Helvi pääsikin sitten dokumentoimaan sekä revennyttä kirsikkapuuta että Martin työtä. Helvin kanssa jatkettiin vielä tapahtumakalentereihin ja tiedottamiseen perehtymistä, Helvi otti vastuun myös kävijätilaston päivittämisestä. Puhdetyönäyttelyssä käynyt museovieras oli kiinnostunut esillä olevasta Suomen kartasta ja esitti siitä kysymyksiä. Helvi saikin tehtäväkseen tutkia kartta-asiaa laajemmin.
Selma aloitti kesätyörupeamansa, työt ovat hänelle viime vuodesta tuttuja. Karita oli toisena oppaana.
Maanantai 5.7.2021
​
Helvi harjoitteli tiedottamista. Hän syötti tietoja Turun Sanomien menovinkkeihin ja laati tiedotteen niittotalkoista. Lehtien luettelointi sujuu jo rutiinilla. Huomiseksi etsimme yhden arkistomateriaalia sisältävän lahjoituksen, johon liittyy myös mahdollisuus haastatella lahjoittajaa. Seppo tuli tutkimaan Laurin arkistomateriaalia näytelmää varten. Martti hoiti ulkoalueita ja kasteli pelakuut. Karita ja Stella huolehtivat taas esimerkillisesti museovieraista, Stella on jo rohkeasti lähtenyt opastamaan pienryhmiä. Illalla oli ryhmävaraus auditoriossa. Kokouksen osallistujat olivat kiinnostuneita museosta ja näyttelyistä, päästiin kuitenkin ennen kymmentä lähtemään kotiin päin. Pidän muutaman lomapäivän, Terhi kirjoittaa museon tapahtumista.
Sunnuntai 4.7.2021
​
Aurajoen suplautailuun osallistujat rantautuivat iltapäivällä Nautelankoskelle. Tulin paikalle vielä varoittamaan ampiaisista. Vesikin on sen verran jo joessa laskenut, että katsoin parhaaksi irrottaa generaattorin verkosta. Muuten Anni ja Stella pärjäävät hyvin asiakaspalvelussa, että sen puolesta ei tarvitse välttämättä paikalla olla.
Perjantai 2.7.2021
​
Hunajakukat eivät ole itäneet ollenkaan, niinpä toin kotoa muutaman yli jääneen siemenperunan ja Martti istutti ne kasvimaan laitaan tyhjään kohtaan. Saadaan sitten elokuussa uusia perunoita. Martti myös hoiti pelargonit ja antoi niille lannoitetta että jaksavat kukkia taas.
Helvi jatkoi tekstiilien parissa. Hän imuroi kaikki varovasti ja liitti tunnistelaput jokaisen tekstiilin yhteyteen. Sitten aloitettiin Kisällistä keväällä tulleen lahjoituserän perkaaminen. Kisällin esineistä oli näyttely kunnantalolla viime keväänä. Sovittiin, että kun näyttely puretaan, haemme museolle sellaiset esineet, jotka liitetään museon kokoelmiin. Joukossa on erilaisia sähkövempaimia: radioita, hiustenkuivaaja, kannettava levysoitin ynnä muuta. Vielä ehdimme tutustua lehtien luettelointiin. Ne on onneksi kaikki digitoitu heiluriskannerilla, mutta tiedot ovat kirjaamatta.
Tein kesäkuun kirjanpidon melkein valmiiksi, maanantaina täytyy vielä hiukan täydentää, että voin viedä tilitoimistoon. Palkanlaskijalle pitää toimittaa kesäoppaiden tuntilistat ja huolehtia, että kaikki ovat toimittaneet verokorttinsa ja muut palkanlaskentaan tarvittavat tiedot. Otin Stellasta kuvan ja liitin hänet myös henkilökuntakavalkaadiimme.
Torstai 1.7.2021
​
Helvi aloitti kolmen kuukauden mittaisen museologian opintoihin kuuluvan harjoittelunsa tänään. Hän pääsi nopeasti jyvälle kokoelmanhallintajärjestelmästä ja luetteloi Jonnan aloittaman tekstiilikokonaisuuden loppuun sekä digitoi ja liitti kuvat saatetietoihin. Hän ehti myös lisätä tulevia tapahtumia museon Facebookiin.
​
Ampiaiset ovat taas rakentaneet pesän lintutornilta jokirantaan vievien portaiden alle. Terhi laittoi Facebookiin tiedon asiasta. Teimme ja veimme vaarasta varoittavat kyltit portaiden molempiin päihin. Matias tuli mukaan rautakangen kanssa, Terhi käytti lekaa. Matkalla nähtiin kummituspuun lisäksi valtavia takiaisia, ruiskaunokkeja ja ihmeellisen paljon neidonkorentoja, otin niiden kisailusta pienen videopätkän.
Mehiläistarhuri kävi katsastamassa mahdollisia paikkoja mehiläispöntöille. Terhi ja Martti istuttivat yrttimaahan saksankirveliä ja iisoppeja sekä perkasivat koko maan hienoon kuntoon.
Keskiviikko 30.6.2021
​
Kotiseutuportaalihankkeeseen piti vielä täydentää muutama asia ennen kuin Ely-keskus voi tehdä päätöksen maksatuksesta. Jonna otti pukuja esille paperisista pukupusseista ja luetteloi ne tietokantaan, ne myös digitoitiin. Pukupussit sijoitetaan pienesineiden säilytystilaan ja tekstiilit viedään Opintien säilytystiloihin. Vanha voimapaperi ei ole happovapaata eikä niin ollen sovellu tekstiilien pitkäaikaissäilytykseen.
Matias opetteli leipomisen saloja. Katsottiin kaikki yhdessä, miten kannattaa sekoittaa leivinjauhe jauhojen joukkoon ja miten varovasti jauhot yhdistetään muuhun taikinaan. Timo sai navetankrunti-opasteen valmiiksi, nyt enää pitää viedä se paikoilleen...
Tiistai 29.6.2021
​
Loppukuusta aina pitää tehdä paloilmoiitimen kuukausikokeilu, että kaikki yhteydet toimivat sekä hätäkeskukseen että hälytysfirmaan. Sen tehtyäni aloitin kirjoituspöydän siivousurakan, sainkin aika hyvään malliin ennen ensi viikon lomapäiviä. Anne toi 1950-luvulla kehrättyjä pellavalankoja muutaman vyyhdin kokoelmiin liitettäväksi, Terhi otti lahjoituksen vastaan ja täydensi lahjakirjaan tiedot. Terhi myös täydensi kesäoppaiden tehtävälistaa, siitä tuli viiden sivun mittainen. Ainon lisäämä kommentti loppuun meille kaikille muistutukseksi: Hymyile, ole reipas ja palvelualtis!
Maanantai 28.6.2021
​
Juhannuksen aika oli sujunut oikein hyvin, Aino ja Anni ovat luotettavia oppaita ja avoinnapitäjiä. Terhi oli myös lauantaina paikalla, perinteisesti juhannuspäivä on museolla vilkas.
​
Kävin Ikeassa ostamassa uuden korkeamman jalalla avattavan roskiksen kahvilatilaan. Se sopii paikalle paremmin kuin valkoinen muoviastia, joka piti aina kädellä avata. Kyläportaalin raportti vaatii hieman täydennyksiä, lähetin tilitoimistoon pyynnön puuttuvista tositteista. Päivä kului muutenkin taloushallinnon parissa.
Torstai 24.6.2021
​
Aamupäivän lapsiryhmävierailun jälkeen keskityimme Kotiseutuportaalihankeraportointiin. Välissä käytiin kirkonkylässä. Sillä aikaa kun Terhi kävi kaupassa ostamassa kahvilan tarvikkeita minä häärin Annantuvalla. Laitoin Timon tekemät Annatupa- ja Biodiversiteettikyltit paikoilleen. Ne näyttävät oikein hyviltä, tekijäkin sattui paikalle juuri sopivasti. Kun palasimme museolle, tehtiin Kotiseutuportaalihankkeen maksatus valmiiksi ja lähetettiin eteen päin. Aloitimme myös Auringosta ekoenergiaa -hankkeen loppumaksatusta ja raportointia. Saimme paria liitettä vaille valmiiksi senkin.
Keskiviikko 23.6.2021
​
Jonna opetteli luetteloimaan tekstiilejä. Jokainen vaate luetteloidaan tarkasti tietokantaan, mitataan, kuvaillaan, valokuvataan ja lopuksi ommellaan tunnistenumero nurjalle puolelle, mielellään helmaan tai vyötäröön. Timo jatkoi kylttien parissa, hän sai Annantuvan kyltin valmiiksi, huomenna loput. Ennen kuin viemme ne paikoilleen, täytyy nettisivuilla olla hiukan enemmän alueesta tietoja. Minun päiväni meni melko totaalisesti sen asian parissa. Sen verran kuitenkin ehdin, että hain taidenäyttelyä varten maalaustelineet Lieto-Opistolta ennen kuin sulkevat ovet juhannuksesta. Stella ja Mikko huolehtivat museon avoinnapidosta, Reko luontopolusta, Juha saunasta ja Martti pihasta.
Tiistai 22.6.2021
​
Hallitus kokoontui vielä ennen lomia, varsinaisen kokouksen lisäksi ehdimme tutustua aurinkovoimalaan ja sähköautojen latauspisteeseen. Tärkeä asia oli viime vuoden toimintakertomuksen allekirjoittaminen. Uuden säätiölain mukaisesti pitää tilinpäätöksen lisäksi allekirjoittaa toimintakertomus myös. Patentti- ja rekisterihallitukselle voi nykyään lähettää vuosiselvitysasiakirjat sähköisesti. Tosin ohjeissa on, että liitä kaksi pdf-tiedostoa viestiin. No, minulla olisi ollut niitä tarjolla neljä. Tein sitten sellaisen ratkaisun, että tein kolmesta yhden, siten sain aikaan kaksi tiedostoa. Lähetin myös Museovirastolle ja kunnan sivistysjohtajalle toimintakertomuksen tilinpäätöstietoineen.
Maanantai 21.6.2021
​
Martti toi kasteluletkun kesätöihin museolle. Sen kanssa onkin huomattavasti mukavampi kastella kasvi- ja perennamaita kuin kastelukannuilla, varsinkin näin kuumana aikana, kun pitää ainakin kahdesti päivässä antaa kasveille vettä.
Sunnuntai 20.6.2021
​
Stellan ensimmäisenä työpäivänä museossa vieraili lähes 80 asiakasta, Aino opasti Stellaa kahvion pidossa ja museovieraiden opastamisessa. Stella pääsi opastamaan myös itsenäisesti Ainon tuella, se sujui oikein hyvin. Terhin tuomat karkit vaativat myös huomiota osakseen: ensin Aino ja Stella tarkistivat, että toimitus oli lähetyslistan mukainen ja sitten he järjestivät karamellit paikoilleen. Isot truutit omaan laatikkoonsa ja pikkutruutteihin täytettävät irtokaramellit omaansa. Paljon oppi Stella ensimmäisenä työpäivänään: kontrollirullan vaihtamisen kassakoneeseen, erikoiskahvien tekemisen, kahvipapujen jauhamisen, kahvinkeiton, tiskikoneen käytön, kukkien kastelun ynnä muuta.
​
Tarvasjoen Eeva kävi kuvaamassa uudet ja vähän vanhemmatkin näyttelyt Tarvasjoen kotiseutumuseossa.
Lauantai 19.6.2021
​
Karamellien toimittaja soitti aamupäivällä ja kertoi, että karkit on tehty ja pakattu ja noudettavissa. Koska olin Pirkanmaalla viettämässä rantapäivää, pyysin soittamaan Terhille. Terhi pystyikin heti hakemaan karkit. Mikko ja Aino pitivät museota auki. He leipoivat kinkkupiirakkaa asiakkaiden palvelemisen ohessa.
Perjantai 18.6.2021
​
Terhi ja Satu olivat Tarvasjoella täydentämässä näyttelyä. He ripustivat Mannerheimin kirjeestä kertovan julisteen lottapuvun viereen ja järjestivät muutenkin kaikki esineet paikoilleen. Terhi antoi Sadulle museon kokoelmiin digitoituja, lainassa olleita materiaaleja palautettavaksi lahjoittajille ja Satu puolestaan antoi Terhille luetteloitavaksi tulevaa aineistoa. Martti huolehti Nautelankoskella pihan siisteydestä, tyhjensi roskikset ym., Timo siisti tuvan seinustaa ja yhdessä Terhin kanssa perkasi perennamaata. Aino ja Anni huolehtivat mallikkaasti museon avoinnapitoon liittyvistä tehtävistä.
Torstai 17.6.2021
​
Jari tuli aamulla heti hakemaan saatetietokaavakkeiden tietoja. Hän saikin päivän aikana toimistollaan tehtyä tarvittavat muutokset ja muokkaamaan etänä ne meidän järjestelmäämme. Nyt pääsemme taas luetteloimaan arkistoaineistoa tietokantaan. Aamupäivän leiriläisten vierailun jälkeen tehtiin Tarvasjoen näyttelyyn tuleva näyttelyjuliste valmiiksi. Terhi vie sen paikoilleen ennen sunnuntaita. Jonna etsi taustapaperin, leikkasi paperille liimattavat tekstit ja liimasi ne sekä pujotti paperin julistekehyksiin. Taina hoiti tuvan pelargonit ja perkasi perennamaasta vuohenputkia. Juha aloitti saunan ikkunoiden kunnostusta, Martti leikkasi nurmikoita ja Timo teki sähköautojen ja -pyörien latauspisteelle kyltin. Tuomo toi talkoolomakkeita, Liisa ihastui lahoaitaan ja päätti tehdä heti samanlaisen heidän mökilleen.
​
Sitten aloitettiin hankkeiden maksatushakemusten valmistelua. Terhi huolehtii talkoolomakkeista, Eeva tuntikirjanpidosta ja minä talousasiakirjoista. Nyt pidän huomisen ja maanantain vapaata, tiistaina taas palataan asioihin.
Keskiviikko 16.6.2021
​
Luettelointitietokannan arkistokaavioon tarvitaan yksi uusi kenttä. Otimme yhteyden Anygraafin Jariin ja yritimme saada asian hoidettua etäyhteyksin. Koska se ei onnistunut, niin Jari lupasi tulla huomenna aamulla paikan päälle. Kävin Annantuvalla, tai oikeastaan Kyöstilän navetan raunioilla Suvin ja sanataiteilijan sekä yhden mieskuorolaisen kanssa tutkimassa mahdollisia esiintymispaikkoja. Kiipesin kuorolaisen kanssa navetan vinttisillalle koelaulamaan. Suvi ja sanataiteilija olivat yleisönä, kun lauloimme Piippolan vaarilla oli talo ja Soi vienosti murheeni soitto. Yleisö kuuli laulun oikein hyvin ja osoitti tietysti suosiota kovasti taputtamalla.
Museolle palattuani tein ja lähetin työterveyshuollon vuosiraportin (kätevää kun nykyään voi tehdä netissä), Terhi täydensi tapahtumakalenterien tietoja ja Eeva järjesti Kotiseutuportaalin aineistoja kansioihin. Karita jatkoi Matiaksen perehdyttämistä, Jonna ryhtyi neulomaan sukkia myyntiin, Martti, Timo, Juha ja Reko huolehtivat reippaina ulkoalueista. Juhannusruusu kukkii tuvan ovenpielessä ihanasti.
Tiistai 15.6.2021
​
Kävin viemässä kartongit ja muovit keräyslaatikoihin samalla kun vein tilauksen postiin ja hain lisää kahvimaitoa. Terhi on tehnyt hankeraporttia varten talkootyölistoja. Irmeli luetteloi Suomen Kuvalehtiä, nyt on menossa jo vuosikerta 1920. Martti ja Juha järjestelivät ulkovarastoa ja Timo ryhtyi latauspistekyltin tekoon.
Luonnonvarakeskuksen pelargonihankkeesta kävivät ottamassa valokuvia e-Lepaa-näyttelyä varten. He myös näyttivät meille juhannusruusussa majailevat kultakuoriaiset. Marja-Riitta tuli täydentämään hankkeen talkootuntilistoja. Mieskuorokin kokoontui museon pihalla. He ilahduttivat meitä pienellä konsertilla.
Matias aloitti kesätyörupeamansa, Karita ja Terhi perehdyttivät häntä työhön. Leipomisen lisäksi Matias sai palvella asiakkaita, käyttää kassakonetta sekä opiskella opastamista tuvassa ja myllyssä. Lisäksi Karita näytti, miten ovet suljetaan ja tiskikone täytetään ja käynnistetään. Tyhjentämisen opettelu jäi huomiselle.
Maanantai 14.6.2021
​
Katsastettiin taas Kyöstilännotkossa, kun kaivinkone on tehnyt patoaltaita. Samalla suunniteltiin esiintymislavan paikkaa, nyt hiukan eri näkökulmasta. Mika lupasi selvittää, voisiko jokirannan puolelle Kyöstilän saunan raunion lähistölle rakentaa amfiteatterityyppisen ratkaisun. Satu toi aineistoja, suunniteltiin samalla Annantuvan kyltitystä. Lähetin hallituksen kokouskutsun ja yritin saada kirjanpitoa ajan tasalle, mutta aika loppui kyllä kesken.
Sunnuntai 13.6.2021
​
Terhin vapaa jäikin sitten vain yhteen päivään. Marita oli vaalitoimitsijana, niin Terhi meni Karitan kanssa pitämään Tarvasjoen museota avoinna. Kävijöiden opastuksen ja kahvitarjoilun lisäksi Terhi ja Karita päivittivät hinnastoja, näyttelytekstejä ja infotaulun. Lisäksi piti vielä hiukan laittaa tukipaperia lottapäähineeseen ja sotilaan lakkiin. Mannerheimin kirjeen Terhi toi museolle irrotettavaksi kehyksistä ja skannattavaksi uudelleen. Saamme ne paremmin esille, kun laitamme ne hiukan alemmaksi ja vähän eri tavalla.
Lauantai 12.6.2021
​
Oppaina olivat jo edelliskesinä työn oppineet Aino ja Anni, pidimme siis Terhin kanssa vapaapäivän. Pitkästä aikaa.
Perjantai 11.6.2021
​
Pieniä kesäleiriläisiä tuli tutustumaan museon näyttelyihin ennen kuin avasimme varsinaisesti muulle yleisölle. Klas tuli myös käymään, ja hyvä oli että tuli, hän auttoi meitä instagramongelmassa sekä radioamatööripäivään liittyvissä ruotsinkielisissä kiemuroissa.
​
Tehtiin toimintapihan reunalle lahoaita. Siihen saa kätevästi sellaiset risut ja oksat, joita ei pysty hakettamaan. Kaikenlaiset öttiäiset ovat tyytyväisiä. Välimerellistä pelakuumaisemaa ihaillaan kovasti.
Torstai 10.6.2021
​
Avattiin Nautelankosken museon kesä, uudet oppaat tulivat jo aikaisin opettelemaan ja kokeeneemmatkin kertaamaan.
Timo teki myllärintuvan pihalle penkkejä ruotsalaistellingeistä ja veteraanien pattingeista. Siirrettiin muutama iso pelakuu tuvan kuistilta Lauri Nautelan museon ulkoterassin portaille. Juha kunnosti myllyyn meneviä rappusia, Martti laittoi heiniä seipäille ja Reko siivosi risuja pois pihapiiristä.
Keskiviikko 9.6.2021
​
Saatiin kasvimaa kylvettyä loppuun, laitettiin hunajakukkaa vielä yhteen nurkkaan (tosin fasaani kävi heti ottamassa pölykylpyjä, joten ehkä pitää kylvää lisää siemeniä tai koittaa jäykkäpiikkiharavalla tasoitella kylvöstä). Kurpitsoiksi luulemamme hunajamelonitkin pääsivät kompostin päälle. Käytiin tukussa ja valmisteltiin huomista avajaispäivää. Sähköjuttujakin piti vielä päivittää. Turun Sanomissa oli juttu aurinkovoimasta, siinä oli maininta Nautelankosken museon paneeleista ja latauspisteistä sekä tyylikäs valokuva. Iltapäivällä Lieto-Opiston English Discussion -ryhmä kokoontui Tarvasjoella Joukon luona. Käytiin tutustumassa Noidanhautaan ja Tarvasjoen museon näyttelyihin.
Tiistai 8.6.2021
​
Jonna laittoi kasvimaata, kylvettiin salaattia, porkkanaa, basilikaa, tilliä, krassia ja rinkeplummaa. Oli aika paahde, lämpöä +27,5 astetta. Kun saatiin kylvettyä, tulikin yllättävä ukkossade ja kasteli maan. Aika hyvä ajoitus! Aurinkopaneelitiedote herätti Turun Sanomien toimituksessa kiinnostusta ja sieltä valokuvaaja saapui paikalle sopivasti sateen jälkeen. Kun itse eilen otimme kuvia tiedotetta varten, paneelit olivat aivan siitepölyn peitossa. Sade puhdisti ne, ja valokuvaaja sai otettua oikein hienoja kuvia. Museovieraitakin kävi jonkun verran, vaikka museo ei virallisesti auki olekaan. Museon takana niitty on kuin postikortti.
Maanantai 7.6.2021
​
Lähetin kuvia Liedon äijä -koruistamme etäasiakkaalle. Ne ovat aika hienoja, vaikka vähän "kirveellä veistettyjä". Taina hoiti pelakuut, Martti nurmikot ja Juha kunnosti puutarhakalusteita. Terhi päivitti tapahtumakalentereja ja Lieto-viikon tapahtumia. Laadittiin lehdistötiedote aurinkovoimalasta ja sähköautojen ja -polkupyörien latauspisteistä. Illalla oli kesäoppaiden perehdytys.
Sunnuntai 6.6.2021
​
Terhi meni Tarvasjoelle pitämään museota avoinna, minä olin Nautelankoskella. Hieno ilma, kävijöitä paljon mutta ei tungosta. Minna soitti aamulla, sovittiin, että mennään illalla perkaamaan Annantuvan perennamaita. Anna tuli mukaan, hän näytti missä mitäkin perennoja kasvaa. Sitten vaan tehtiin ankarasti pari tuntia hommia, saatiin päivänliljatkin hienosti esiin.
Lauantai 5.6.2021
​
Tulin hyvissä ajoin leipomaan kinkkupiirakan ja gluteenittoman kasvispiirakan iltapäivän yo-juhliin. Seppo tuli tutkimaan Laurin valokuvakokoelmaa. Terhi kuorrutti suklaakakut ja tyhjensi loput tavarat auditoriosta, yhdessä laitettiin lahja-, kukka- ja juomapöydät valmiiksi. Marita toi gluteenittomia raparperipiirakoita. Juhlat onnistuivat oikein hyvin, oli kaunis ilma ja suurimmaksi osaksi vieraat viihtyivätkin ulkona. Siivoamiseen menee oma aikansa, optimistisesti ajattelen, että ollaan iltauutisiin mennessä kotona. Puoli yhdeksän vai kymmenen, se jää nähtäväksi.
Perjantai 4.6.2021
​
Ny on yhä niin kiire, ettei ehdi kuin hiukan laittaa muistiin, mitä on tapahtunut. Aamulla vielä piti käydä kaupassa ja viedä Tarvasjoelta tuotu mallinuken torso Opintielle. Jossain välissä ehdin tehdä toukokuun kirjanpidon, vein sen tilitoimistoon. Terhi huolehti koululaisista, Lea laittoi ruokaryhmälle salaattia ja Irmeli leipoi huomista varten kolme suklaakakkua. Ruokaryhmän jälkeen aloitin hiukan kahvion siivoilua huomista varten, Terhi pesi vessat. Kolme Teams-kokousta olisi ollut päällekkäin aamupäivällä, mutta ei ehditty osallistua niihin ollenkaan. Terhi leipoi illalla kotona gluteenittoman suklaakakun.
Torstai 3.6.2021
​
Ny on niin kiire, ettei ehdi kuin hiukan laittaa muistiin, mitä on tapahtunut. Minä olin nopsakkaan Jokipolkupalaverissa kirkolla ja samalla kaupassa ja vein Opintielle laatikoita säilytykseen, pois auditoriosta. Lähikoulun oppilaista tuli taas kaksi luokkaa jätskiostoksille, Terhi huolehti heistä. Samaan aikaan tulivat lauantain ylioppilasjuhlien isännät tuomaan juomia valmiiksi kylmään. Jonna leikkasi Tarvasjoen näyttelyjulisteet ja laittoi niihin listat. Sitten kerättiin kaikki Tarvasjoelle menevät loput tarvikkeet ja tehtiin näyttely valmiiksi.
Keskiviikko 2.6.2021
​
Terhi sai ommeltua pujotuskujat ryijyille, sitten keräiltiin Tarvasjoelle lähteviä tarvikkeita autot täyteen ja hurautettiin lainamakasiinille. Satu oli odottamassa jo meitä, Arto oli tuonut näyttelyyn tulevia esineitä. Siirrettiin käsityönäyttely tulevan karjalaisista kertovan näyttelyn paikalta toiseen paikkaan ja järjestettiin muutenkin olemassa olevia ja tulevaa näyttelyä niin pitkälle kuin pystyimme ja ehdimme. Huomenna jatkuu...
Tiistai 1.6.2021
​
Koululaisia oli taas monta luokkaa museolla, osa kävi luontopolulla ja osalle pidimme esihistorianäyttelyssä ja myllyssä opastustuokion. Leivottiin uusista raparpereista piirakkaa kahvilakävijöille ja illan ryhmää varten. Jonna käänsi kasvimaan, Juha otti vanhat puutarhakalusteet käsittelyynsä (jospa niistä vielä saisi kunnolliset), Martti leikkasi nurmikot ja Timo kiinnitti korttitelineen kahvioon. Terhi otti urakakseen ryijyjen pujotuskujien ompelun, Jonna silitti lakanakankaita hänelle. Irmeli luetteloi vanhoja Suomen Kuvalehtiä ja löysi taas niin tähän ajankohtaan sopivan ilmoituksen! Vielä ehdittiin pestä vessat ja laittaa kukkia somistukseksi. Ryhmä oli kovasti tyytyväinen vierailuunsa. Päästiin kotiinkin ennen iltauutisia.
Maanantai 31.5.2021
​
Aamupäivällä oli vilskettä, kun koulaiset valloittivat museon. Kirkonkylästä tuli peräti kuusi luokkaa, neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaisia. Pahkamäestäkin kävi yksi luokka pienellä retkellä. Tarja tuli tapaamaan Tainaa, palaveerattiin hetki yhdessä. Tarvasjoen näyttelyjulisteet saatiin hiottua loppuun, mutta lakanakankaita ei ehditty tänäänkään silittää. Latauspisteen asentajat tulivat viimeistelemään sähköasennuksia ja puuseppä toi uuden puutarhakeinun viime vuonna rikotun tilalle.
Sunnuntai 30.5.2021
​
Pidettiin museota avoinna, sen verran oli vilskettä, että lakanoiden silitys jäi maanantaille.
Lauantai 29.5.2021
​
Pidettiin museota avoinna, kun oli Aurajoen matkailutietapahtuma. Tarvasjoen näyttelyyn tulevien ryijyjen taakse pitää ommella ripustusta varten kangaskuja. Siihen tarkoitukseen sopii valkoinen tai valkaisematon, hajusteettomalla pyykinpesuaineella pesty lakanakangas. Laitoin lakanakankaat pyykkiin, huomenna voi silittää ja maanantaina ommella.
Perjantai 28.5.2021
​
Oltiin Annantuvalla hiukan siivoilemassa ja dokumentoimassa sisätilat, ennen kuin ryhdymme tyhjennyspuuhiin. Vajaan on kertynyt kaikenlaista poisheitettävää, kunta lupasi toimittaa meille roskalavan. Sitten kun saadaan vaja tyhjäksi, sinne voidaan väliaikaisesti varastoida ainakin joitakin huonekaluja. Tupa pitää tyhjentää suurimmaksi osaksi, että päästään tekemään vauriokartoitus ja kunnostussuunnitelma. Siitä se sitten lähtee. Tupa on ihana.
Sitten kun sieltä selvittiin, täydennettiin puhdetyönäyttelyä sormuksella ja kahdella valokuvakehyksellä. Se aiheuttaa sitten numeroinnissa muutoksia ja uuden näyttelyluettelon tekemisen. Palveltiin muutama museoasiakas ja samalla hiukan vielä viilattiin Tarvasjoen näyttelyjulisteita. Etsin ja löysinkin sopivankokoisen laatikon kirjatilaukselle, jossa on monta kirjaa. Postin pakettiautomaatti on kätevä!
Torstai 27.5.2021
​
Nyt voi kosken kuohuja katsella livenä youtubessa! Aika hieno.
Teamsin kautta palaveerasimme Jokipolusta. Sovittiin, että tehdään kyltti saunalle, navetanraunioille, biodiversiteettialueelle ja tuvan kohdalle. Ryhdyn siihen puuhaan heti kun ehdin. Radioamatöörit tulivat neuvottelemaan elokuun tapahtumasta ja leimauttamaan viestikortit. Juhanille on myönnetty viestiristi soljella tunnustukseksi hänen ansioistaan viestialan maanpuolustustyössä. Se luovutettiin hänelle museossa.
Keskiviikko 26.5.2021
​
Veimme Opintielle muutaman lasiesinelaatikon säilytykseen. Samalla käytiin kaupassa täydentämässä kahvilan tarvikkeita. Satu toi puhdenäyttelyyn tulevia esineitä ja skannattavia valokuva-albumeita. Ehdin skannata yhden, mutta jatkokäsittely jää ensi viikkoon. Koskelle asennettiin livenettikamera, ehkä jo huomenna saadaan nettisivuille näkyviin! Selviteltiin myös avi:n rajoituksia tulevia ryhmävierailuja silmällä pitäen. Jos on kauniita ilmoja, ei ole mitään hätää, mutta sisätiloissa saa näiden uusien päivitysten mukaan olla vain 10 henkilöä kerrallaan, se aiheuttaa hieman päänvaivaa. Koululaisia rajoitus ei koske, saavat olla luokka kerrallaan. Annantupa oli noussut lautakuntatasolle, selvitin hiukan asioita ja kutsuin muutaman poliitikon perjantaiksi paikalle, kun aloitamme inventoinnin tuvalla.
Tiistai 25.5.2021
​
Päivään mahtui monenmoista. Peräti kolme isoa kuorma-autoa vuorotellen peruutti etuovelle. Ensin tuli jäätelöitä. Sitten seurakunta haki säilytyksessä olleet kattokruunut ja vielä kuljetusfirma toi meille uuden virvoitusjuoma-altaan. Se on kyllä aika hieno. No, Tarja tupsahti Timoa tapaamaan, Johanna tuomaan etätyölistan ja Aurajokisäätiön tehokaksikko kitkemään jättipalsameita luontopolun varrelta. Sepon kanssa oli sovittu jo aiemmin, että hän tulee tutkimaan Laurin valokuvakokoelmaa, ja koska Irmeli kävi vain pikapikaa hakemassa unohtuneita tavaroita, Seppo sai rauhassa työskennellä yksin kokoelmienhoitohuoneessa. Vielä Jarmo soitti ja kysyi, saako toimittaa yhden sotaveteraaneille menossa olevan esineen museoon, niin Markku voi hakea sen täältä kun ehtii. Se onnistui oikein hyvin. Lisäksi palveltiin noin 20 museo- ja kahviovierasta, vastattiin puhelimeen noin 20 kertaa ja sähköposteihin myös. Kaikesta huolimatta Jonna sai lahoaitakompostin käännettyä kasvimaalle ja hiukan aloitettua siivousurakkaa. Huomenna jatkuu.
Maanantai 24.5.2021
​
Martti aloitti koko kesän kestävän ruohonleikkuu-urakan. Hiukan oli päässyt nurmikko pitkäksi, mutta hyvin hän selvisi. Haketusta tehdään vielä vähän, sitten saa haketin levätä kesän yli. Jonna aloitti uutena työntekijänä, tämä päivä meni pitkälti hänen perehdyttämisessään. Ehdittiin kuitenkin vielä oikolukea Tarvasjoen kotiseutumuseoon tulevan evakoista kertovan näyttelyn toisen julisteen tekstit. Kalervo Mäkisen teoksesta On isät täällä taistelleet saatiin Valma Laakson liikuttava muistelma mukaan näyttelyjulisteeseen. Laitan sen tähänkin:
“Junista tuli väsyneitä, nälkäisiä ja suojaa kaipaavia vanhuksia, äitejä pienine lapsineen, yksinäisiä lapsia ja lääkäriä tarvitsevia sairaita. Heidät ohjattiin koululle, Aurantalolle tai suojeluskunnan tiloihin. Heille täytyi saada ruokaa, pesutilat, vaatteita ja lepotilat. Samaan aikaan saapui paljon sankarivainajien arkkuja, jotka kannettiin aseman toiseen päähän. Välillä saapuivat siirtoväen karjaa tuovat junat. Sekasorto oli täyteen ahdetuissa vaunuissa kauhea. Karjanhoitajat eivät olleet pystyneet luomaan pois lantaa, ruokinta ja lypsy oli vaikeaa. Lehmiä oli poikinut matkalla ja monet vasikat kuolleet.” Nälkäisten lehmien huuto jäi pysyvästi Valma Laakson mieleen.
Sunnuntai 23.5.2021
​
Kaunis ilma houkutteli väkeä Nautelankoskelle, pidin museota avoinna klo 18 asti, sitten hiljeni. Vierailijoita oli Sastamalasta ja Liettuasta saakka. Lähempääkin kävi tuttuja, Vahdon kotiseutumuseon väki suunnittelee ensi kesän avoinnapitoa. Kerroin, miten meillä suunnitellaan varsinkin Tarvasjoen kotiseutumuseon kohdalla asiat, Vahdon lainamakasiini on tiloiltaan hiukan vastaavanlainen.
Sähköautojen latausasema sai tulikasteen, toimi aivan erinomaisesti!
Lauantai 22.5.2021
​
Pieniä koululaisia vieraili opettajiensa kanssa museossa, Lea ja Irmeli tulivat auttamaan meitä. Jaoimme koululaiset neljään seitsemän oppilaan ryhmään, niin saimme pidettyä turvavälit oikein hyvin esihistorianäyttelyssä, Aurajokidioraamassa, tuvassa, myllyssä ja luontopolullakin. Kun Terhilläkään ei ollut kiire lähteä kotiin ja ilma on kaunis, pidimme museota avoinna. Varsinaisesti avaamme kesäkuussa. Sain oppaiden työaikalistan väännettyä ainakin alustavaan muotoon ja sovittua perehdytyspäivien aikataulut, siitä se sitten lähtee.
Perjantai 21.5.2021
​
Eevan kotiseutuportaali on edennyt kirkonkulmalle, se onkin sitten viimeinen kulmakunta. Mietimme jokaisen kylän kohdalla mahdollisia haastateltavia. Lea ja Leena pyöräilivät katsastamaan luontopolun, huomenna tulee koululaisia, joita Lea on luvannut paimentaa luontopolulla. Heikki ja Henrik tulivat tekemään viimeisiä säätöjä aurinkovoimalaan ja sähköautojen latausasemaan. Aloitin kesäoppaiden työaikalistan tekemisen, se onkin tänä vuonna aika haastavaa. Satu toi aineistoja ja sovimme, että hän huolehtii Tarvasjoen kotiseutumuseon yläkerran valaistuksen kuntoon sekä toimittaa yhden mallinuken tuunattavaksi Mikalle. Teuvo kuljettaa.
Torstai 20.5.2021
​
Meille suotiin vallan ihana mahdollisuus käydä katsomassa kirkon remontin edistymistä. Konservaattori Piitu tuli käymään museolla. Hänen kanssaan tutkittiin Annantuvan kuntoa ja hän antoi meille hyvät askelmerkit, miten hommassa edetään. Piitu oli meillä aikoinaan myllärin saunan siirtourakassa vastaavana rakennuskonservaattorina. Se oli aikamoinen homma vastavalmistuneelle.
No, sattumalta kirkon vastuukonservaattorit olivatkin Piitun entisiä kollegoja. Pääsimme katsomaan heidän työtään, kirkosta tulee ihanan esteetön ja valoisa. Saimme luvan ottaa kuvia, muutama tähän oheen Annantuvan seuraksi.
​
Illalla ajoin vielä Paimioon tarkistuttamaan jauhesammuttimet.
Keskiviikko 19.5.2021
​
Aamupäivällä kävin Opintiellä nopsakkaan, vein sinne sijoitettavia esineitä paikoilleen. Sitten olikin Kansalliskirjaston järjestämän Teams-koulutuksen aika, aiheena Time Machine Suomessa. Koulutuksessa pureuduttiin muun muassa arkistomateriaalin digitaaliseen pitkäaikaissäilytykseen. Koulutuksen jälkeen kevään ensimmäinen koululaisryhmä vieraili museossa. Käytiin pienoismallin äärellä läpi sekä arkeologisia tutkimusmenetelmiä että ihmisten elämää kivikaudella. Ulkona ehdittiin kalliomaalausten äärellä vielä puhua kivikauden taiteesta. Tänä vuonna ei koronarajoitusten vuoksi voida tehdä muinaistekniikkaa, mutta oheen muutama kuva menneiltä vuosilta, kun ollaan ammuttu jousipyssyllä, irrotettu pajusta niintä ja punottu narua, koitettu sytyttää tulta jousiporalla ja käsin, kaavittu hirvennahkaa pikkukaapimilla, perattu jokirannassa kaloja piiveitsellä ja ripustettu kalat kuivatustelineeseen, maalattu tikulla omia punamultakuvioita pikkukiviin sekä poltettu hapettomasti koivuntuohesta tervaa. Että kaikenlaista.
Tiistai 18.5.2021
​
Museopäivä sujui rauhallisesti, vierailijoita kävi jonkin verran, mutta ei mitään ryntäystä. Irmeli tuli auttamaan jo heti yhdeltä ja Aino koulun jälkeen puoli viideltä. Koska he olivat reippaina kahviossa ja asiakkaiden kanssa, minä ehdin häärätä hirvennahan kanssa. Ei siitä niin hienoa tule kuin silloin 21 vuotta sitten, vähän on nahka reiällinen ja haperokin joistain paikoista. Mutta jonkilainen kuitenkin. Saadaan siitä keskipaikkeilta hyvää nahkanarua kivikauden mallisiin jousiporiin. Taljan tarinaa olen käsitellyt aiemmin viime vuonna, 26.5. ja 18.11. Olisi pitänyt heti viime kesänä olla aikaa laittaa nahka kehikkoon, mutta sellaista aikaa ei vaan löytynyt mistään. Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat vuodelta 2000, viimeinen otettu nyt tästä meidän murheenkryynitaljastamme. Jos ehditään loppuviikosta pingottaa talja kehikkoon, niin laitan lisää kuvia.
Maanantai 17.5.2021
​
Jokipolkukatselmuksessa saatiin taas reippaasti vettä niskaamme, mutta ei haitannut mitään. Museolla järjestettiin kahvio uuteen uskoon, siirrettiin myyntikirjahyllyt jätskialtaan paikalle ja jätskiallas kirjahyllyjen paikalle. Tämä piti tehdä, koska tilasimme virvoitusjuoma-altaan, joka laitetaan jätskialtaan viereen. Se helpottaa taas kesäoppaiden työtä, ihmiset voivat itse valita juomansa, eivätkä ne toisaalta täytä jääkaappia kokonaan. Taina harjasi ja pesi myllärintuvan kuistin lattian, huomiseksi jää enää vessojen siivous.
Sunnuntai 16.5.2021
Tulin siivoamaan hiukan, keittiön ja kahvilan lattiat sain pestyä ja puolet näyttelytilan lattiasta. Pidin taas ovea auki, ja olikin hyvä, sillä Marja-Riitta poikkesi kertomaan missä mennään kyläportaalin kanssa.
Lauantai 15.5.2021
Leivoin kolme mustikka-vadelmapiirakkaa ensi tiistaita varten. Samalla kun olin museolla, pidin ovea auki ja ihmisiä kävikin ihan mukavasti sekä museossa että kahvilassa. Aleksi ilmoitti, että heillä on rannan siivoustalkoot ensi viikon kalastuskilpailuja silmällä pitäen, mutta en nähnyt ketään talkoolaista. Ehkä olivat olleet niin aikaisin aamulla, että olivat ehtineet lähteä ennen yhtätoista pois.
Perjantai 14.5.2021
Vein loputkin pelakuut tupaan ja tein niille kyltit. Nostin isot nimettömät pelakuut ulos. Nyt on luvattu hyvää ilmaa, niin pärjäävät kyllä. Jos pakkanen uhkaa, niin nostetaan taas sisälle. Kaarinasta jo yksi pienryhmä koululaisia vieraili museossa.
Sain näyttelytilan ja kahvion siihen hanttiin, että maanantaina imuroidaan ja pestään lattiat. Tiistaina aamupäivällä leivotaan, siivotaan vessat ja järjestetään myyntituotteet paikoilleen.
Kyllä se siitä sitten taas.
Keskiviikko 12.5.2021
Ensi tiistaina on kansainvälinen museopäivä. Pidämme museota ja kahvilaa avoinna. Siihen pitää valmistautua. Tilasin jäätelöitä, kahvipapuja ja limonadeja. Päivitin myös ulkotaulun ja ikkunamainoksen tekstit. Veimme jo eilen pelakuita tupaan, kun Juha ja Martti ensin ottivat tuplat pois ja veivät ne ja patterit vinttiin. Pikkuinen talitintti lensi seuraksemme kamjoon. Vähän täytyi askarrella ennen kuin saimme sen turvallisesti takaisin ulos.
​
Kalervo ja Marja-Riitta kävivät sekä tuomassa aineistoja että hakemassa niitä. He ovat ahkerasti kirjoittaneet tekstejä kotiseutuportaaliin. Kalervo on muun muassa tutkinut kaikkien Horristen talojen historiaa ja kirjoittanut noin 50-sivuisen tarinan Horristen kylän elämästä.
Tiistai 11.5.2021
​
Tämmöisen me sitten saimme aikaan. Sadun hieno taitto, Villen esihistoria, tutkimustyötä hurjasti ja tekstien tiivistämistä.
Saimme Tarvasjoen karjalaisilta valokuvia yhdistyksen toiminnasta, joita voimme käyttää toisessa julisteessa. Tai oikeastaan kolmannessa. Muutamia esineitä myös saatiin lainaksi täydentämään näyttelyä: vaakunaryijyjä, puhdetöitä (pahkakuppi ja olkikoristeinen rasia), kehystetty valokuvataulu, kaksi standaaria ja raamattu.
​
Kirjastossa on ollut tarinankerrontaprojekti. Kun pandemian takia ei ole voitu kovin suurille yleisöille esittää, niin Elinan surma -balladista päätettiin tehdä video. Sitä kuvattiin tuvassa koko päivä. Oli ilo seurata ammattilaisten työskentelyä.
Maanantai 10.5.2021
​
Kyllä siinä meni sittenkin vielä koko päivä, kun oikoluimme Tarvasjoen näyttelyn ensimmäistä näyttelyjulistetta. Ja vielä huomenna täytyy katsoa, onko varmasti jokaisen lauseen perässä piste ja jokainen sana kirjoitettu oikein.
Perjantai 7.5.2021
​
Saatiin kaksi ihanaa lausetta Villeltä Tarvasjoen evakoista kertovan näyttelyn ensimmäiseen tauluun. Esihistoriaosuus oli meillä hyvin lyhyt, ja koska Ville on tutkinut nimenomaan Karjalan alueen esihistoriaa, pyysimme häneltä apua. Nyt ensimmäinen juliste rupeaa olemaan ihan viimeistä silausta vaille valmis.
Torstai 6.5.2021
​
Kokoonnuttiin vielä Teamsin välityksellä katsastamaan, mitä kuuluu kulttuurille Liedossa. Taija on palannut perhevapaalta kirjastoon ja Lauri kotiutunut Vanhalinnaan. Suvi pitää langat käsissään kunnan kulttuuritoimessa ja Risto Lieto-Opistossa. Yhteinen huomiomme oli, että nyt korona-aikana kaikkien kulttuuripalveluiden rooli on entisestään korostunut, kun yhteiskunta on muuten sulkeutunut monien rajoitusten vuoksi. Hieman uskallettiin jo suunnitella kesän tapahtumia, kuten luonnonkukkapäivää ja Lieto-viikkoa ja sen sellaista. Lauri innostui Vanhalinnassa pidettävästä muistelutilaisuudesta kyläportaalihankkeen puitteissa.
​
Vein stipendikirjat Ilmaristen yhtenäiskoulun historianopettajalle, samalla toin lisää istutusruukkuja taimille ja isompia muovilaatikoita ruukkujen alle, on helpompi kastella kun on monta ruukkua samassa tilassa.
Keskiviikko 5.5.2021
​
Irmeli toi lisää ruukkuja, voin koulia myös hyvin kasvaneita tomaatintaimia omiin ruukkuihinsa. Jos saadaan pitää perennojenvaihtopäivä, niin joku voi innostua miniluumutomaateistakin. Kurpitsat istutetaan myllärin emännän kasvimaalle, käännetyn lehtikompostin päälle.
Tiistai 4.5.2021
​
Eilen kotiin lähtiessäni kohtasin museon pihalla vastuuntuntoisen lenkkeilijän: hän oli kävellyt koiran kanssa ensin maantien vartta ja sitten rantapolkua pitkin matonpesupaikalta museolle. Roskia matkalla oli kertynyt puolikkaan jätesäkillisen verran. Joukossa oli kuulemma paljon myös kasvomaskeja. On outoa, että niitä heitellään luontoon. Ne ovat hyvin vaarallisia kuminauhoineen esimerkiksi pikkulinnuille.
Latauspiste tuli ulkoalueella valmiiksi, nyt vielä yhdistetään johtoja ja sulakkeita ynnä muuta tarpeellista ennen kuin otetaan käyttöön. Ensin ajattelin, että jätemaa voitaisiin hyödyntää jotenkin museoalueella. Mutta kun reippaat työmiehet olivat jo maa-aineksen lapoineet lavalle, niin ajattelin sitten, että ehkä on kuitenkin parempi viedä se pois.
Sain kirjanpidon tehtyä ja vietyä tilitoimistoon, Opintielle en tänäänkään ehtinyt.
Maanantai 3.5.2021
​
Sähköautojen latauspisteelle vedettiin kaapeli. Siihen tarvittiin avuksi pikkuinen kaivuri. Taina otti videopätkänkin, kun pihalle tuotiin lava jätemaan poiskuljettamista varten.
Sunnuntai 2.5.2021
​
Tulin tarkistelemaan paikkoja vapun vieton jäljiltä. Ulkona on hieno ilma, valtavasti retkeilijöitä paikalla. On varmaan ollut vappuattonakin ja eilen illalla, roskikseen oli tungettu nokuroskien lisäksi skumppapulloja.
​
Annantupa on taas herättänyt paljon mielenkiintoa. Tein tuvalle oman sivun, jossa kerrotaan rakennuksen historiasta ja hiukan asukkaistakin.
Perjantai 30.4.2021
Terhi avustaa seurakuntaa Liedon kirkonkylän kolmen hautausmaan pyhiinvaellusreitin toteutuksessa etsimällä tietoja ja valokuvia. Meillä on pitkä, hyvin toimiva yhteistyö Liedon seurakunnan kanssa. Hautausmaakierroksia on pidetty jo lähes parinkymmenen vuoden ajan, yhteisiä jumalanpalveluksia järjestetään aina ensimmäisenä adventtina ja toukokuussa. Liedon seurakunnan ensimmäinen lainakirjasto luetteloitiin museon kokoelmiin, samoin kiertokouluun liittyvä aineisto ja vanhojen valokuvien kokoelma. Minä pakkailinkin lainakirjaston kirjoja taas arkistoon ja sitten ehdin vielä tehdä keittiön perjantaisiivouksen.
Torstai 29.4.2021
Taina ryhtyi ompelemaan tunnistelappuja tekstiileihin. Ihanan suloisia pikkulapsen vaatteita! Terhi skannasi palautettavia valokuvia, minun aikani kului melko totaalisesti taloushallinnon parissa.
Keskiviikko 28.4.2021
Marja-Riitta toi aineistoja museolle, otin ne vastaan ja laitoin Terhin pöydälle, koska Terhi oli etätöissä. Jaamme tehtäviä ja pyrimme pitämään näppimme erossa toisten kokonaisuuksista, että pysyvät niin sanotusti hanskassa. Marja-Riitan aineistoista vastaa Terhi. Tenho (joka kuuluu myös Terhin vastuualueeseen) piipahti - tosin vain ulkona - tyttärensä ja vävynsä kanssa. Heillä oli omat eväät mukana, kahvi lasipullossa villasukan sisällä niin kuin ennen vanhaan heinäpellolla. Sovimme, että Tenhon tytär haastattelee Tenhoa ja nauhoittaa haastattelun. Se on nykyään helppoa, kun melkein kaikissa uudemmissa puhelimissa on äänentallennusmahdollisuus. Timo ja rouvansa tulivat myös paikan päälle katsastamaan, josko heidän tyttärensä ylioppilasjuhlat voisi pitää Nautelankoskella. Avi:n määrittelemien rajoitusten puitteissa se ehkä onnistuu kesäkuussa. Varattiin päivä alustavasti heille. Tämän lisäksi en paljon ehtinyt kokoelmatyötä tehdä: makkarasarvet, petkelit ja haarukat jäivät odottamaan parempia aikoja...
Tiistai 27.4.2021
​
Sinikka (Aurajokisäätiö) ja Tuomo (Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys) tulivat kanssamme katsastamaan luontopolun kuntoa. Sovittiin ylimääräisten reittien sulkemisesta ja hake- sekä pitkospuupaikoista.
Matkalla näimme: sammakonkutua, leveälehtisen käenrieskan, nupullaan olevia keltavuokkoja, kukkivia kiurunkannuksia ja valkovuokkoja, mukulaleinikin lehtiä, kolme telkkää, pähkinäpensaita ja pikkutikan koloja.
Matkalla kuulimme: peipon ja harmaapäätikan laulavan. Ja tietysti samalla vietiin haketta polulle.
Maanantai 26.4.2021
​
Annantuvan ympäristöön ja jokirantaan tulevan kävelypolun paikkaa katsastettiin kylmässä viimassa. Alustavia suunnitelmia on tehty jo aiemmin, mutta nyt olisi aika ruveta tekemään päätöksiä. Jokiranta on haasteellinen, maastossa on korkeuseroja ja ranta on monin paikoin liian pehmeää polulle. Siirrettävä esiintymislavakin pitäisi saada alueelle niin, ettei aurinko paista suoraan päin katsojia.
​
Sähköautojen latauspisteen paikka Nautelankoskella varmistettiin takapihan pysäköintialueelle. Sen verran tulee kaivamista, ettei ihan käsipelillä kannata puuhaan ryhtyä. Päätettiin tilata pikkukaivuri kaivamaan sähkökaapelille reitti.
Perjantai 23.4.2021
​
Pelakuupistokkaiden juuret ovat jo niin pitkiä, että oli hyvä saada ne oikein multaan kasvamaan. Kun maaliskuun lopulla vaihdoin mullat ja siirsin emopelakuut suurempiin ruukkuihin, niin tietysti säilytin vanhat ruukut tarkasti. Nyt en siis tarvinnut kuin salaojitusruukunkappaleita ja multaa. En pessyt vanhoja ruukkuja, ehkä olisi pitänyt. Ehkä olisi pitänyt myös upottaa ne veteen, että oikein olisivat imeneet kosteutta itseensä. Lasittamattomat saviruukut ovat aivan parhaita pelakuille (ja varmaan kaikille muillekin ruukkukasveille). Keramiikaksi poltettu savi on huokoinen ja hengittävä materiaali, se imee itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä, kun multapaakku kuivuu.
​
Ensin siis laitoin salaojitusruukunkappaleita ruukun pohjalle, sitten hiukan multaa ja hyvät juuret kasvattanut pistokas ruukkuun. Sitten lisää multaa - ei kuitenkaan laitoihin asti, pieni kasteluvara helpottaa hoitamista. Ja hyvä on pitää mielessä vanha kunnon muistisääntö: Vaikka järvenpohjaan sateella istuttaisi, niin kasteltava on!
Torstai 22.4.2021
​
Soile soitti aamulla, hän oli käynyt Annantuvalla kävelyllä ja huomannut, että varastorakennuksiin oli murtauduttu. Menimme - Terhi, Juha, Reko, Timo ja minä - tutkimaan tilanteen ja korjaamaan vauriot. Onneksi ei ollut sen suuremmasta ilkivallasta kysymys ja lukotkin saatiin takaisin paikoilleen hyvin. Juha laittoi vielä varmuuden vuoksi pattingin ovien suojaksi. Sinivuokot kukkivat ihanasti Annantuvan metsikössä, kuva ei tee niille oikeutta.
Samalla sitten kun kirkonkylässä olimme, kävimme moikkaamassa Esaa, joka iloisena kukkakioskissa palvelee kaikkia kukkien ystäviä. Otin Esasta pienen videopätkänkin. Sen voi katsoa Tarinoita ja muistoja -sivulta. Sirkka ilmoitti, että Fölin kesäaikatauluja olisi kunnantalolla meitä varten laatikollinen, menimme siis samalla keikauksella hakemaan senkin. Vaikka laatikko oli pieni, niin se painoi yllättävän paljon. Harri oli huolissaan meidän työhyvinvoinnistamme ja gentlemannina auttoi saamaan laatikon kyytiin.
Keskiviikko 21.4.2021
​
Nyt on jo oja kaivettu sähköauton latauspisteelle tulevaa kaapelia varten. Niin ne asiat etenevät, jospa jo ensi viikolla olisi valmis. Selvittelin livekamera-asioita, jos saisimme jonakin päivänä semmoisenkin aikaiseksi näyttämään suoraa kuvaa (ehkä myös ääntä?) kosken kuohuista. Iltapäivä menikin sitten Ekologinen museo -etäkoulutuksessa.
Tiistai 20.4.2021
Haketta tehtiin ja vietiin jo myös itäpuolen polulle. Juha sahasi muutamia pahasti polun päälle kaatuneita runkoja pois. Samalla katsastettiin, mihin kohtiin tarvitaan pitkospuita ja mihin riittää hakekerros. Martti laittoi paksumpia rungonpätkiä seinustalle kuivumaan. Iltapäivällä lähdimme Tarvasjoelle maatalousesineitä ihmettelemään. Niin hienoja kuin vanhat koneet ovatkikin ja tekisi mieli liittää kaikki museon kokoelmiin, niin valitettavasti emme voi. Meillä ei ole isoille esineille kunnollisia säilytystiloja. Lähetin kuvia Sarka-museoon, jos heillä olisi mahdollisuus ottaa nämä Tarvasjoen koneet talteen.
​
Kerroin 4.2. Varsinais-Suomen kulttuurirahastolta haettavista apurahoista. Valitettavasti tällä kerralla meidän hakemustamme ei hyväksytty. Se aiheuttaa nyt hieman mietintää ja talousarvion uudelleen tarkastelua.
Maanantai 19.4.2021
​
Wäinö Aaltosen museon järjestämä Teams-koulutus haukkasi suuren osan työpäivästä. Teema oli tärkeä: yhdenvertaisuus. Turun museokeskuksessa on käytössä palvelulupaus asiakkaalle, josta ohessa plakaatti. Päätimme laittaa vastaavanlaisen palvelulupauksen esille sekä Tarvasjoen kotiseutumuseoon että Nautelankoskelle.
Ehdittiin lisäksi kuitenkin selvitellä yksi valokuvakokonaisuus loppuun (Terhi), hakettaa (Juha ja Martti), levittää haketta luontopolulle (Taina ja Lea), ottaa dokumentoitivalokuvia (Johanna), luetteloida tulitikkuaskien kansia (Irmeli) sekä selvittää, ovatko vakuutukset ajantasalla ja sähköasiat muutenkin aurinkopaneelien asennuksen jälkeen kunnossa (Leena).
Perjantai 16.4.2021
​
Uskollinen vapaaehtoistyöntekijä Into tuli leikkaamaan omenapuun. Viime keväänä otin pienen videopätkän, kun puuta leikataan, nyt tyydyin valokuviin. Iltapäivällä katselimme Teamsin kautta esitelmiä Varsinais-Suomen arkeologisista kenttätöistä. Juha kertoi Liedon Pettisten opetuskaivauksista. Nauhoitin Juhan esityksen, jos vaikka saisin luvan tehdä pienen digitarinan Kotiseutuportaalisivuille.
Torstai 15.4.2021
​
Jopas nyt jotakin: Aurinkopaneelit kytkettiin verkkoon ja nyt ne ovat sitten tästä aamusta klo 10 lähtien tuottaneet sähköä. Otimme opetusvideot mittareiden käytöstä ja sitten joimme tapauksen kunniaksi kakkukaffet.
​
Reko, Juha ja Timo aloittivat hakettamisen ja saivatkin paljon haketta säkitettyä. Lea, Taina, Terhi ja minä kannoimme haketta pahimpiin paikkoihin luontopolulle. Viikonlopuksi on luvattu hienoja ilmoja, odotettavissa on siis kansainvaellus. Sain myös valtionosuusluvut valmiiksi ja lähettetyä Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Huima päivä.
Keskiviikko 14.4.2021
​
Kokoustamme Varsinais-suomen museoiden kanssa ensi viikolla teemalla Ekologinen museo. Ennakkotehtävänä kaikkien museoiden pitää miettiä, mitä olemassaolevia toimintoja on ja mitä voitaisiin vielä parantaa. Meillä on aika paljon jo ekologia edellä meneviä toimintoja. Muun muassa kahvilassa leivotaan itse lähi- ja luomutuotteista kaikki tarjottavat, tulostus on digiajan myötä vähentynyt radikaalisti entiseen verrattuna, vesivoimala ja lähiaikoina myös aurinkovoimala tuottavat ekosähköä, puutarhaa hoidetaan luonnonmukaisesti ynnä muuta. Kaikki mahdollinen uusiokäytetään, jätteet lajitellaan niin pitkälle kuin pystytään - ennen meillä oli myös biojätteitä varten kompostori, mutta niin pitkälle menevä lajittelu osoittautui ylivoimaiseksi. Ulos tarvittaisiin vielä lajittelun mahdollistavat jäteastiat niitä ihmisiä varten, jotka liikkuvat alueella museon aukioloaikojen ulkopuolella.
Tiistai 13.4.2021
​
Aurinkopaneelien asennus etenee, uhkaavista pilvistä huolimatta ensimmäiset paneelit on jo saatu paikoilleen! Terhi on saanut lähes kokonaan yhden ison arkisto- ja valokuvalahjoituksen skannattua. Minä järjestin kirjojen pakkaamisen ohella arkistossa tilaa, että saadaan taas kaikki aineistot turvallisesti säilytykseen. Oi ihana aika entinen...
Maanantai 12.4.2021
​
Teamsin kautta palaveerasimme Varsinais-Suomen aluemuseotutkijan ja intendentin kanssa uudesta kokoelmanhallintajärjestelmästä. Meidän aivan ihanan Doris-järjestelmämme ylläpito loppuu tässä jonkin ajan kuluttua, mutta Aina vaikuttaa oikein hyvältä järjestelmältä sekin. Eikä olennaisesti eroa kustannuksiltaankaan.
Samaan aikaan kun Terhi ja minä etäkokoustimme auditoriossa, paikallislehden toimittaja haastatteli Tarvasjoen Timoa ja Pirkkoa heidän perinteentallennustyöstään. Ja sitten samalla kun kerran olivat täällä, niin Pirkko ja Timo halusivat pienen videopätkän meistäkin teemalla "Mitä museolle kuuluu nyt korona-aikaan". Eevaa he haastattelivat vielä erikseen Kyläportaalihankkeesta.
​
Martti ja Juha tekivät ulkona töitä, Pertti luetteloi kirjakokoelmaa, Irmeli tulitikkuaskien kansia ja Johanna otti kuvia aurinkopaneelien asentajista. Aika hurjapäitä!
Perjantai 9.4.2021
​
Päivi kaipaili tietoja ja valokuvia Aurajoen matkailutien kesäesitteeseen. Lisäsimme sellaisia kohteita, joiden ajattelimme kuuluvan tien vaikutusalueeseen. Muutama valokuvakin löytyi, vaikkei ihan juuri sellaista kuin olisimme halunneet. Kuvassa pitäisi näkyä yhtäaikaa tie ja joki, mielellään iloisia ihmisiä tekemässä jotakin ja auringonpaistetta. Meillä oli kuvissa nuo kaikki elementit, muttei yhdessäkään kuvassa kaikkia yhdessä. Sumukuvassa on hieno tunnelma.
​
Lea tuli puolenpäivän aikaan ja pidimme yhdessä viikon jumppatuokion, Irmelikin pääsi paikalle ja Satu etänä. Hienoa! Loppupäivä kului mukavan ryhdikkäästi kokoelmien parissa.
Torstai 8.4.2021
​
Pertti on varsinainen salapoliisi kirjojen luetteloinnissa. Tänään tuli vastaan taas sellainen kirja, jonka alkusivut puuttuivat, eli mitään tietoa kirjan nimestä, tekijästä, kustantajasta ym. ei ole. Kirjassa kuitenkin esiintyivät henkilöt nimeltä Joel ja Johanna sekä heidän poikansa Taneli ja tämän vaimo Anna. Näillä ei kuitenkaan kirjaa vielä pystytty tunnistamaan. Sitten Pertti havaitsi yhden sivun alareunassa sanan Kaksoset, joka ei sopinut kirjan sisältöön. No, haut eri lähteistä antoivat tuhansia tuloksia, kunnes Huuto.net antoi tuloksen Kaksoset: Kuwaus, Näillä hakusanoilla Finnasta löytyi oikea kirja, ja Pertti pääsi kirjaamaan tiedot luettelointitietokantaan.
​
Luontopolulla katsastettiin Timon ja Rekon tuleva työmaa. Viime vuonna saimme Liedon Sotaveteraaneilta lainaksi pattinkia, josta tehtiin silloin tellingit myllyn ja myllärintuvan seinustalle räystäiden korjaamista ja seinän maalaamista varten. Veteraanit lupasivat, että pattinkeja saadaan nyt käyttää luontopolun pitkospuiden ja kaiteiden tekemiseen, se oli hieno kädenojennus heiltä! Pattinkien kuljetuksesta on kuvia 21.8., myllyn seinustasta 22.10. ja tuvan päädystä 11.12. viime vuonna. Keskellä koskea on yksi puu joutunut veden saartamaksi. Saatiin siitäkin otettua kuva muistoksi.
Iltapäivällä Satu tuli tuomaan aineistoja, jotka liittyvät Pettisten kylään ja asukkaiden haastatteluihin. Joukossa on muun muassa aivan ihastuttava kirje, jonka pieni tyttö on kirjoittanut serkulleen vuonna 1944. Sitä on säästetty perheessä arvokkaana muistona kaikki nämä vuodet, ja nyt kun se skanntaan museon sähköiseen arkistoon, se säilyy myös tuleville sukupolville.
Keskiviikko 7.4.2021
​
Vaikka takaovesta ei saa nyt kulkea, niin ei haittaa mitään. Vihdoinkin monen vuoden haave alkaa konkretisoitua. Lauri Nautelan museon katon länsilappeelle ryhdytään nyt asentamaan aurinkopaneeleja! Turvallisuussyistä laitettiin kululle esto lappeen kohdalta: jos jotakin vahingossa putoaa alas, niin ei osu kenenkään päähän.
​
Yritän raivata tilaa kokoelmienhoitohuoneen valokuvauspaikalle. Pirjon tukkimitta, Veikon ämmänlänget ja Railin höylät pääsivät säilytystilojen puolelle. Kirjoja on niin paljon, että säilytyslaatikot loppuivat kesken. Reko on tarttunut hyvin työn tukkaan kiinni, hiekkatien kuopat on nyt täytetty. Ulkoalueiden huollossa menee nyt melkein kaikkien työmiesten aika, sisähommat saavat odottaa sadepäiviä.
Tiistai 6.4.2021
​
Aamupäivä kului työllisyydenhoidon parissa. Erjan, Johannan ja Juhan sopimuksia jatkettiin. Lisäsin Erjan ja Irmelin kuvat henkilökunta -sivulle. Tai oikeastaan Erjan kädet ja Irmelin profiilin. Nyt puuttuu enää Reko ja uudet kesäoppaat. Irmeli halusi ehdottomasti kuvaan mukaan myös sellaisen tulitikkulaatikon kannen, jossa mainostetaan Korona-kahvia!
Torstai 1.4.2021
​
Luontopolun kunnostus alkaa olla enemmän kuin ajankohtaista. Timo ja Reko saavat ottaa siitä vastuun. Tarvitaan uusia pitkospuita ja paljon haketta, etenkin länsipuolella. Myös portaat pitää kunnostaa ja kaiteita lisätä liukkaisiin, viettäviin paikkoihin. Kävelyllä kohtasimme muitakin reippailijoita. Karvamato ja nokkosperhonen toivottivat meidät tervetulleiksi takaisin museon pihalle.
Keskiviikko 31.3.2021
​
Pelargoniat alkavat jo kukkia, niinpä oli korkea aika siirtää ne isompiin ruukkuihin ja vaihtaa mullat. Samalla hiukan leikkasin niitä, että sain uusia alkuja juurtumaan.
Tiistai 30.3.2021
​
Koska lähikauppa ei saanut hankittua valikoimiinsa kylmäasfalttia, kävin sitten naapurikunnasta hakemassa 10 ämpärillistä paikka-ainetta. Tai oikeastaan minä tilasin ja maksoin netin kautta, ja pakettiautoileva vapaaehtoistyöntekijä haki ne. Martti aloitti Nautelankoskentien reikien paikkaamisen. Viime vuonna paikatut kohdat ovat pysyneet hyvin, mutta asfaltti on jo vanhaa ja uusia reikiä syntyy ja syvenee varsinkin nyt routa-aikaan.
​
Teijulasta on löytynyt ennestään tuntematon kuppikivi. Arkeologian lehtori Turun yliopistosta lähetti tutkimusraportin minulle, ja minä toimitin sen eteen päin kunnan kaava- ja rakennuslautakunnalle, niin tulee heti sitten tietoon. Kuvaa klikkaamalla pääsee lukemaan raportin.
Maanantai 29.3.2021
​
Maaliskuun loppuun mennessä pitää täyttää Museoviraston tilastokysely. Se on varsin yksityiskohtainen, ja niinpä meillä menikin koko päivä lukujen kanssa. Kokoelmia on viime vuonna kartutettu 1828 esineen, 987 valokuvan ja 1084 arkistoasiakirjan voimin. Pandemiasta huolimatta museoita voitiin pitää kesällä auki normaalisti, Nautelankoskella museo oli avoinna 153 ja Tarvasjoella 15 päivänä. Museoissa vieraili yhteensä 7620 kävijää, joista 2689 osallistui erilaisiin työpajoihin ja opastuksiin. Normaalivuosina museoissa vierailee 600-800 koulaista, nyt ennen sulkutoimenpiteitä ehtivät vain lähikoulun kakkosluokkalaiset tutustumaan entisaikojen elämään myllyssä ja tuvassa. Lisäksi vielä kyselyssä täytetään tilastotietoa verkkosivuista, julkaisuista, näyttelyistä, sosiaalisesta mediasta, työntekijöistä ja taloudesta. Eli oikeastaan kaikesta, mitä museotyö pitää sisällään. Kiinteistöjen ja rakennusten kunnossapito sekä investoinnit tulevat nekin esiin talousluvuissa.
Perjantai 26.3.2021
​
Pertti on ahkerasti luetteloinut kirjoja, yritän pakkaamisessa pysyä perässä. Joillekin kirjoille tehdään mittojen mukaan happovapaasta kartongista kotelo, suurin osa voidaan pakata silkkipaperissa laatikkoon. Se hiukan nopeuttaa työtä.
Torstai 25.3.2021
Terhi ryhtyi järjestämään kotiseutuportaalihankkeessa tulleita arkistomateriaaleja kansioihin odottamaan luettelointia. Silloin kun ei heti ehditä luetteloida tietokantaan, täytyy tarkkaan pitää huolta, että tiedot pysyvät tallella ja aineiston yhteydessä. Järjestin hiukan valokuvakokoelmaa nettiin uudella tavalla. Nyt voidaan lisätä myös yksityiskokoelmia vapaasti selattavaksi. Katsotaan nyt, miten lähtee toimimaan...
Keskiviikko 24.3.2021
Siirryimme taas työskentelemään kokoelmien ja tulevien näyttelyiden parissa.
Ruotsalaista etämuseovierasta kiinnosti isänsä aikoinaan sodassa tekemä rasia. Välitin kyselyn Rikulle, hän osaa vastata parhaiten sota-ajan puhdetöihin liittyviin kysymyksiin. Rasia on kyllä hyvin mielenkiintoinen.
Tiistai 23.3.2021
Säätiön hallitus kokoontui hybridikokoukseen, Anna-Maria ja Pentti olivat etänä paikalla, Matti, Jarkko, Raija ja Arja fyysisesti. Käytiin läpi viime vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös, tutkailtiin sähköauton latauspisteelle paikka sekä suunniteltiin infoscreeniä kahvilaan ja livekameraa koskelle. Paljon isoja asioita yhdessä kokouksessa.
​
Juha sai ruostevauriot katolla korjattua, nyt voi aurinkopaneelien asennus taas jatkua.
Maanantai 22.3.2021
Kaikenlaisia pieniä yllätyksiä tulee aina matkan varrella. Nyt huomattiin, että katossa onkin siellä täällä ruostevaurioita. Ne täytyy hoitaa kuntoon ennen kuin asennetaan paneelit katolle.
​
Tilinpäätös valmistui. Sain siitä sitten täydennettyä talousluvut toimintakertomukseen ja lähetettyä hallitukselle huomista kokousta varten. Lea lahjoitti muistokirjojaan museon kokoelmiin. Aloitin niiden skannaamista niin että voi tehdä selattavat albumit nettiin. Yhden sainkin jo valmiiksi, kuvaa klikkaamalla pääsee katsomaan albumin.
Perjantai 19.3.2021
Mietimme Tarvasjoen kotiseutumuseon ensi kesän valokuvanäyttelyn osalta interaktiivista toteutusta, joka kesän mittaan täydentyisi. Alkuun laittaisimme Tarvasjoen kartan kyläjakoineen seinälle ja sitten jotenkin kuvapareja vanha maisema - uusi maisema kartan yhteyteen. Sitten paikkakuntalaiset voisivat hakea museosta laminoituja A4-printtejä vanhoista valokuvista ja koittaa ottaa nykyhetken valokuva täsmälleen samasta kohtaa kuin vanha. Näin pikkuhiljaa saataisiin hieno aineisto kulttuurimaiseman muutoksesta esille ja talteen.
​
Klikkaa kuvaa, pääset Tarvasradion kanssa käymään vanhojen valokuvien kuvauspaikoilla Suomi 100 -juhlavuoden aikana.
Torstai 18.3.2021
​
Tilinpäätökseen täytyy vielä tarkentaa vuodenvaihteen rahaliikennettä sekä hanketukia. Muuten rupeaa olemaan valmis lähetettäväksi hallituksen jäsenille. Tarja tuli tervehtimään Tainaa ja pohtimaan jatkoa Tainan työlle. Eeva oli Ensin opastamana Tarvasjokikierroksella eilen, tämä päivä kuluu eilistä antia peratessa ja vanhoja nauhoja kuunnelessa. Kun paikka ei ole ennestään kovin tuttu, on hyvä lähteä paikan päälle katselemaan minkälaisessa maisemassa liikutaan. Sillä tavalla tarinat aukeavat eri tavalla, kun ne voi sijoittaa aikaan ja paikkaan.
Keskiviikko 17.3.2021
​
Sain kun sainkin kaikki tulitikkulaatikoiden kannet digitoitua, niitä oli laatikossa yhteensä 1598. Irmeli lupasi tulla ensi viikolla luetteloimaan loputkin, 600 hän on jo saanut tietokantaan kirjattua. Haastattelimme kesätyönhakijoita, hirveän vaikea päättää kun haluaisi tarjota kaikille mahdollisuuden työkokemukseen!
Tiistai 16.3.2021
​
Päivä pitenee niin vauhdilla, että pian saa luopua aamun katuvalaistuksesta, nyt vielä laitoin olemaan päällä kuudesta puoli seitsemään. Illalla valot syttyvät seitsemältä, siihen saakka näkee kulkea turvallisesti.
Aurinkopaneelit jo saapuivat, mutta aivan vielä eivät ole katolla asti. Juha ilmoitti, että yksi laatta tarvitaan lisää. No, eihän niitä samoja laattoja enää saa mistään. Täytyy etsiä paras mahdollinen vaihtoehto.
Maanantai 15.3.2021
​
Johanna tuli raportoimaan etätyötehtävistään, litteroitavaa riittää. Taina imuroi pakastimesta otettuja arkistomateriaaleja, Juha laatoittaa, Martti siivoaa ulkoalueita viikonlopun jäljiltä, Pertti luetteloi Liedon ensimmäisen lainakirjaston kirjoja ja Irmeli tikkuaskien kansia (joita minä skannaan vimmatusti, ollaan jo numerossa 1211). Koronasta huolimatta työt etenevät. Satu tekee jo loppusuoralla Tarvasjoen ensi kesän näyttelyä ja muutenkin on aktiivinen nyt Tarvasjoella lahjoittajien ja haastateltavien kanssa. Terhi työstää Tarvasjoen videoita yhdessä Villen kanssa, niin että niitä on hiukan helpompi käyttää kotiseutuportaalisivustolla. Eeva kirjoittaa Tarvasjoen kylien historiaa. Aurinkopaneelien asennuksen esivalmistelutyöt ovat aika loppusuoralla, tällä viikolla varmaan päästään jo itse paneelien asennukseen.
​
Kiinnostavatko sotilasasut?
Perjantai 12.3.2021
​
Lea tuli pitkästä aikaa museolle. Virkistäydyimme hänen kanssaan ja teimme Callanetics-jumpan heti aamutuimaan. Aurinkopaneeliprojekti sujuu aikaulun mukaisesti, ensi viikolla pitäisi jo päästä - ilmoista riippuen - asentamaan paneeleja katolle. Ihan hyvä, että joku ymmärtää, minkävärinen johto tulee minnekin, kun tehdään läpivientejä ja sähkötauluja ja turvakytkimiä ynnä muita. Kesäopashaastattelujen aikataulut saatiin tehtyä ja Teams-linkit kaikille lähetettyä. Myös kokouskutsu hallitukselle tuli valmiiksi.
Torstai 11.3.2021
​
Nyt kun Eeva on saanut perusasiat Tarvasjoen kylistä kirjoitettua, suunnittelimme, miten tästä edetään. Koronatilanteen heikentyminen rajoittaa kokoontumisia ja haastattelujen tekemistä jonkin verran, mutta pienryhmissä voidaan keskustella. Timo lupasi tehdä listaa niistä kylistä, joista hän on jo aiemmin tehnyt haastatteluja. Raijalta Eeva sai yhteystietoja eri kylien asukkaista ja Raija muutenkin lupasi toimia yhteyshenkilönä Tarvasjoella.
Pidättekö muuten elokuvista?
Keskiviikko 10.3.2021
​
Aurinkopaneelien asennustyö on lähtenyt hyvin liikkeelle, vaikka lumisade ja kylmä ilma hiukan epäilyttävät katolle menemistä. Onneksi se ei ole vielä ajankohtaista, nyt vedetään johtoja paikoilleen ja asennellaan turvakytkimiä ja tehdään muita tarpeellisia esivalmistelutöitä. Harjoittelijoiden jäljiltä on kokoelmahuoneen tietokoneen työpöydällä paljon kansioita, joissa on joko loppuun asti tehtyjä tai keskeneräisiä töitä. Terhi ryhtyi perkaamaan niitä.
​
Tulitikkulaatikoiden kansia on kerätty samoin kuin esimerkiksi postimerkkejä, niitä on voinut ostaa aihepiirin mukaan järjestetyissä nipuissa. Laurin kokoelman joukossa oli vielä avaamattomassa nipussa laivojen kuvia, aika hienoja.
Tiistai 9.3.2021
​
Asemanseudun kyläyhdistys palaveerasi eilen illalla museossa Eevan ja Taunon johdolla. Varsinais-Suomen kylät kartoittavat myös kyläläisten toiveita ja ajatuksia, voimat on hyvä yhdistää! Tämä päivä kului pitkälti hallinnon parissa. Saimme valittua kesäopashakijoiden joukosta haastatteluun kutsuttavat. Olimme yhteydessä myös Vanhalinnan museoon ja Zoolandiaan, nyt kun haastattelemme etänä kaikki erikseen emmekä - niin kuin ennen - kutsu kaikkia henkilökohtaisesti yhteishaastatteluun. Tulitikkulaatikoiden kansien skannauskin edistyi, Irmeli on saanut jo 300 kantta luetteloitua. Laurin autosarja ei ole ihan täydellinen, mutta toisaalta yli 1000 kantta odottaa vielä tutkimista.
Maanantai 8.3.2021
​
Viikonloppuna oli kova myrskytuuli, ja sähköt olivat hetken pois lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kävin siis eilen myös museolla liittämässä turbiinin verkkoon. Tänään meinasikin olla liian monta asiaa päällekkäin, mutta kyllä niistä selvittiin. Ensin (onneksi) aloitimme hankkeen täydennysasiakirjoilla, ely-keskus kaipaili vielä muutamia tositteita. Kesäopashaku kuntarekryn kautta on päättynyt, ja saimme listat museo-oppaan työstä kiinnostuneista nuorista. Nyt pitää heistä valita osa haastatteluihin. Kiinnostuneita on yli 200. Haastattelujen pohjalta sitten valitaan kuusi kesäopasta, jotka työskentelevät sekä Tarvasjoen kotiseutumuseossa että Nautelankoskella.
​
Irmeli sai aivan uuden esineryhmän luetteloitavakseen. Lauri on kerännyt myös tulitikkuaskeja ja niiden kansia. Aiomme laittaa niitä esille ensi syksynä avautuvaan näyttelyyn, mutta sitä ennen ne pitää luetteloida ja digitoida. Se ottaa aikansa, noin silmämääräisesti arvioiden niitä on noin 1500. Skannasin kansia heiluriskannerilla ja annoin jokaiselle numeron, jonka jälkeen Irmeli kirjasi tiedot tietokantaan ja liitti kuvan saatetietojen yhteyteen.
​
Aurinkopaneeliasiakin liikahti taas eteen päin. Asentajat tulivat paikalle tutkimaan, mitenkä oikein kaikki paikoilleen laitetaan. Huomenna jatketaan sitä(kin) asiaa.
Perjantai 5.3.2021
​
Nautelankoskentie on kovassa kulutuksessa. Vaikka museo ei ole avoinna, ihmiset ovat tervetulleita ihailemaan komeaa kevätkoskea. Luontopolulle ei ole vielä asiaa, siellä on kovin liukasta. Nyt kun ei enää ole päivisin pakkasta, kuluu vanha asfaltti nastarenkaiden alla, ja kuopat syvenevät päivä päivältä. Selvittelin, josko paikallinen rakennusliike olisi halukas ottamaan valikoimaansa asfaltinpaikkausmassaa, olisi mukavampi noutaa sieltä tarvittaessa kuin ajaa naapurikuntaan. Asfaltin paikkauksesta olenkin kertonut jo viime vuonna, toukokuun 5. päivä.
​
Ennen klo 12 palaveria ehdimme jumpata. Callanetics on sellainen jumppa, jossa venytellään paljon ja vahvistetaan syviä lihaksia. Sopii meille hyvin. Jumpan, palaverin ja lounaan jälkeen pystyimme keskittymään kokoelmatyöhön. Skannasin Liedon osuuden K.Killisen muinaisjäännösluettelosta vuodelta 1878. Muinaisajat ovat kiinnostaneet lietolaisia lukijoita; teos on yksi Liedon Seurakunnan lainakirjaston kuluneimpia kirjoja. Kuvaa klikkaamalla pääsee lukemaan, mitä Killinen Liedosta kertoo.
Torstai 4.3.2021
Pakkasin muutaman kirjan ja lähetin postin automaattipalvelun kautta asiakkaalle. Ohjeet olivat hiukan ristiriitaiset, toisessa kohtaa sanottiin, että älä liimaa mitään paketin päälle vaan kirjoita tunnus sekä vastaanottajan ja lähettäjän tiedot paketin päälle ja toisessa kehoitettiin teippaamaan lappu pakettiin. En sitten liimannut enkä teipannut mitään, vaan kirjoitin selkeästi vaadittavat numerosarjat ja muut tiedot pakettiin. Saas kattoo, meneekö perille.
​
Reea tuli uuden mahdollisen työntekijän kanssa visiitille, Taina imuroi koko yläkerran ja minä sain taas muutaman vanhojen kirjojen kokoelmaan liitetyn kirjan käärittyä silkkipaperiin ja laitettua happovapaaseen laatikkoon pitkäaikaissäilytykseen. Onneksi en ehtinyt pakata kaikkia kirjoja; Pertti soitti ja sanoi, että yhdessä hänen luetteloimistaan kirjoista oli mielenkiintoinen kirjoitus Liedon muinaisjäännöksistä.
​
Satu ja Terhi olivat Tarvasjoella suunnitelemassa kotiseutumuseoon tulevaa Karjalan siirtoväkeä koskevaa näyttelyä. Esineitä pitää hiukan siirrellä huoneesta toiseen, jotta saadaan kaikki sotaan liittyvät aineistot ja tekstit samaan tilaan. Jotain myös otetaan jo poiskin, kun uuttakin tuodaan tilalle. Näyttelysunnittelusession jälkeen tavattiin Karjalasta evakkoon pienenä lapsena lähtenyt Seppo sekä hänen veljensä vaimo Sinikka, joita Satu haastatteli sekä näyttelyyn että Kotiseutuportaaliin liittyen. Sinikka lahjoitti museolle digitoitavaksi valokuvia, jotka ovat olleet esillä aiemminkin Tarvaisten tekemässä evakkonäyttelyssä 2000-luvun alkupuolla.
Kotiseutumuseon vieressä nosti päätään leskelehti.
Keskiviikko 3.3.2021
Oi, kylmää vettä niskaan: joku nainen oli tuohtuneena soittanut paikallislehteen ja moittinut museon naisia laiskoiksi, kun ei viitsitä edes kahvia keittää ja munkkeja paistaa ihmisille, vaikka sunnuntaina oli kaunis ilma ja kosken ihailijoita paikalla paljon. Onneksi paikallislehti on ajan tasalla, toimittaja tuli ihan paikan päälle tänne ja kysyi, miten korona-aika nyt vaikuttaa museon toimintaan, lähinnä museovierailujen näkökulmasta.
​
Minä laiskimus kävin sitten erikoislamppukaupassa hakemassa näyttelyvaloihin polttimoita ja Terhi-laiskimus sillä aikaa tarkisti, järjesti ja skannasi portaalihankkeen maksatushakemukseen tulevat täydennysasiakirjat pdf:ksi sekä pesi vessat. Juha on saanut jo luiskan yläkerran puolen laatoituksen valmiiksi, vain pesu puuttuu. Mutta häntä ei laiskaksi moitittukkaan.
Tiistai 2.3.2021
Auranmaan viikkolehdessä oli kyläportaalihankkeesta artikkeli, sen pohjalta Eeva sai heti yhteydenottoja. Kuntalaiset tuntuvat olevan kovin iloisia hankkestamme ja osallistuvat mielellään tiedon tallentamiseen. Vaikka ei voida fyysisesti paljon olla tekemisissä, niin monet ovat ryhtyneet etsimään valokuvia ja ainakin miettimään valmiiksi jollei jopa ihan itse kirjoittamaan omia muistojaan ja ajatuksiaan eletystä elämästä. Turun Tienoo kirjoitti asiasta jo aiemmin, heti mediatilaisuuden jälkeen.
Maanantai 1.3.2021
Sain helmikuun kirjanpidon valmiiksi ja veinkin sen heti tilitoimistoon. Kyläportaalihankkeen maksatushakemusta pitää vielä täydentää, saimme aikaa perjantaihin saakka. Se on kovin monimutkaista välillä, kun pitää kaikki tositteet ja kuitit ja todistukset maksamisesta skannata ja laittaa pdf-muotoon, että pystyy liittämään sähköiseen palveluun. Muutama allekirjoituskin näytti puuttuvan (!). Sanoisin Detta om dettan tapaan, että skärpning, Nautelankoski!
Perjantai 25.2.2021
Nyt kun on paljon litteroitavaa ja tarvitaan monta konetta, niin hain yhden vanhan tietokoneen Opintieltä museolle. En saanut näyttöä millään toimimaan. Erja onneksi tuli museolle, hän teki taikojaan ja nyt kone toimii taas. Se on sen verran vanha, että luettelointia ei pysty tekemään, mutta kirjoituskoneena toimii hyvin. Sain valokuva-albumin luetteloitua, digitoitua ja palautettua lahjoittajalle. Nyt on taas yksi kokonaisuus valmis, 251 arvokasta kuvaa tallessa.
Tiistai 23.2.2021
Valokuvien luettelointi on mielenkiintoista työtä. On mukava syventyä vanhoissa valokuvissa tallennettuun, jo katoamassa olevaan elämäntapaan. Mutta onpa meillä jotain pysyvääkin - ainakin Aurajoki ja koulu. Kuvassa on lautta, jota soudettiin joella katiskoja ja joskus verkkojakin koetellessa. Sarjan viimeisessä kuvassa Pahkamäen koulun oppilaat ovat ryhmittyneet puukoulun edustalle opettajiensa kanssa.
Maanantai 22.2.2021
Leuto ilma aiheutti liukkausongelman, jota Martti parhaansa mukaan yrittää suitsia. Juha tekee lattiaremonttia ja Pertti luetteloi Liedon ensimmäisen lainakirjaston kirjoja. Siinä on aika urakka. Itse ryhdyin valokuvien luettelointiin, nyt kun on rauhallista ja voi keskittyä kunnolla.
Perjantai 19.2.2021
​
Koko päivä siinä meni, mutta saimme maksatushakemuksen täytettyä Hyrrään ja lähetettyä. Nyt Terhi voi rauhassa lomailla ensi viikon.
Torstai 18.2.2021
​
Turun Tienoossa oli artikkeli Kotiseutuportaalihankkeesta. Muutenkin portaalihanke työllisti meitä, kun ensimmäinen maksatushakemus pitää tehdä. Se on tarkkaa puuhaa.
Keskiviikko 17.2.2021
​
Opintiellä riittää järjestettävää. Aloitin siirtämällä takahuoneesta sinne kiireessä läntätyt Tarvasjoen esineet Tarvasjokihuoneeseen. Kokosin seinustalle hyllyt käsityövälineitä varten. Siitä se sitten lähtee etenemään.
Tiistai 16.2.2021
​
Wixistä löytyi uusi toiminto valokuville: nyt voi valita, aukeaako linkki vai pop-up vai saako suurennettua hiirtä päällä liikutettaessa. Karttojen kanssa voi olla avuksi, kun ne eivät kuitenkaan voi olla kovin isoja nettiin ladattaessa.
Maanantai 15.2.2021
​
Tiedotustilaisuus meni oikein hyvin kaikkien sääntöjen mukaan. Läsnä olivat Pettisten Puustellin asukas, paikallislehden toimittaja, Eeva sekä minä. Omistajan sisarkin tuli hetkeksi käymään, mutta siis alle 10 ihmistä, maskit ja turvavälit. Valokuva otettiin ulkona.
​
Sitten museolla alkoikin taas tavaroiden siirtely paikasta toiseen. Yksi hyllykkö pitää tyhjentää ja siirtää pois lattiaremontin tieltä. Enpä tiedä, minne nämä kansiot sijoitan edes väliaikaisesti, mutta kai se siitä sitten taas.
​
Perjantai 12.2.2021
​
No niin, tunnin nauhasta sain rutistettua noin 8 minuuttia pitkän muistelun, joka keskittyy Pettisten Puustellin eli Heikkilän tapahtumiin 1930-luvulta 1950-luvulle. Kotiseutuportaaliin on tulossa tarinoita eri aikakausilta ja eri näkökulmista, tämä on yksi niistä.
Torstai 11.2.2021
​
Äänite saa odotella huomiseen, koska maanantaina pidettävään tiedotustilaisuuteen tarvitaan napakka tiedote Kyläportaalihankkeesta. Sen laatimisessa meillä meni koko päivä.
​
Keskiviikko 10.2.2021
​
Vein valmiita tekstiilejä Opintielle säilytykseen ja sen jälkeen uppouduin ääninauhan leikkaamiseen. Sain yli tunnin nauhasta nyt alkuun 15 minuuttia pikän tarinan. Aika kuluu keskittyessä aivan huomaamatta, mutta nyt täytyy mennä välillä kotiin nukkumaan ja jatkaa huomenna.
Tiistai 9.2.2021
​
Tarja tupsahti paikalle juuri aloittaneen uuden yksilövalmentajan kanssa. Reealle esiteltiin museon toimintaa ja kerrottiin erilaisista työtehtävistä. Timo lähti esittelemään ulkoalueita ja ihailemaan huikean auringonpaisteen valaisemaa koskimaisemaa heidän kanssaan. Tuli puhetta taukojumpan merkityksestä työkyvyn ylläpitämisessä. Kerroin Callanetics-jumpasta, jota tekisimme vähintään kaksi kertaa viikossa jos auditoriossa olisi tilaa. Nyt emme voi, koska auditorio on täytetty esineillä. Callanetics olikin Tarjalle tuttu, mutta hänellä on käytössään vain kirja. Lupasin toimittaa videon hänelle, niin pääsee jumppaamaan nyt kun me emme voi!
Maanantai 8.2.2021
​
Kokoelmien huolto on tarkkaa puuhaa. Taina on puhdistanut pakastimessa olleita puisia esineitä imuroimalla ja harjaamalla. Karstat vaativatkin sitten hiukan syvällisempää paneutumista ja erikoisvälineitä. Puhdistettaessa pitää varoa, ettei esineeseen tule vaurioita. Hammastikku on hyvä väline moneen asiaan.
Perjantai 5.2.2021
​
Vaikka koronavirus rajoittaa toimintaamme, voidaan silti sopia pienissä ryhmissä tapaamisia. Eeva työskentelee nyt Nautelan kylän parissa, ja hän sai mennä kartanoon tekemään haastattelun kartanon elämästä.
Irmeli luetteloi Mailan morsiuspuvun ja ompeli tunnistenumeron helmaan. Terhi ja Irmeli kannattelivat pukua kun otin tunnistekuvan saatetietoihin liitettäväksi. Nyt voidaan asianmukaisesti laittaa arvokas puku säilöön.
​
Tekstiileihin ei suoraan kirjoiteta numeroa, vaan ommellaan tunnistelappu. Koska kanttinauha oli päässyt viime vuonna loppumaan kokonaan, niin ensin piti käydä ostamassa nauhaa. Irmeli onneksi kävi Turussa muilla asioilla ja samalla muisti kanttinauhapulamme. No, nauhaa ei voi suoraan käyttää, vaan ensin se pitää pestä ja silittää ja kietoa päällystetyn pahvisylinterin ympärille tiukalle rullalle tykööntymään. Sitten siitä voidaan leikata sopivan pituisia pätkiä, kirjoittaa siihen tarkoitukseen varatulla tekstiilitussilla numero ja ommella tekstiiliin. Saatetietoihin pitää kirjata, mihin kohtaan lappu on ommeltu, koska se pyritään ompelemaan nurjalle puolelle niin ettei se häiritse tekstiilin kokonaisuutta esimerkiksi näyttelyssä.
Torstai 4.2.2021
​
Varsinais-Suomen kulttuurirahastolta voivat apurahoja hakea myös yhteisöt. Ensi syksynä avattavan Lauri Nautelan kokoelmista ja elämästä kertovan näyttelyn yhteyteen olemme suunnitelleet draamallista toteutusta, johon voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta. Saimme anomuksen työsuunnitelmineen ja talousarvioineen valmiiksi ja lähetimme sen käsiteltäväksi.
​
Terhi on arkistoinut Kotiseutuportaalihankkeen aikana kertynyttä aineistoa, minä aloitin yhden vanhan äänitiedoston leikkaamista sellaiseen muotoon, että voi liittää sivustolle. Chris on etsinyt vastaavia sivustoja Amerikan kansallisarkiston sivuilta ja löytänyt samankaltaisella ajatuksella toteutettuja äänitallenteita, joko autenttisia tai sitten litteraatioista ääninäyttelijän lukemia. Esimerkkinä autenttisista interviews of freed slaves.
Keskiviikko 3.2.2021
​
Olin hiukan suunnitellut tälle päivälle kokoelmatyötä. Talousasiat vaativat kuitenkin niin paljon huomiota osakseen, että pääsin vasta kahden maissa iltapäivällä esineiden luettelointiin kiinni. No, Marja-Riitan viikate, Irmelin nukenvaunut, Outin mahakelkka ja Lean munakori pääsivät omille paikoilleen säilytystiloihin. Päivitin myös kesäoppaiden työnhakuohjeet nettisivuille, kyselyitä rupeaa tulemaan pikku hiljaa.
Tiistai 2.2.2021
​
Maila lahjoitti hääpukunsa museon kokoelmiin jo jonkin aikaa sitten. Irmeli on luetteloinut sen alustavasti, nyt oli aika haastatella lahjoittajaa tarkemmin. Maila ja hänen puolisonsa tulivat museolle ja kertoivat seurustelustaan ja tietysti erityisesti häätilaisuudesta. Myös hääkuva talletettiin digitaalisesti kokoelmiin.
​
Iltapäivällä Teams-kokouksen merkeissä kerrotiin Kotiseutuportaalihankkeen ohjausryhmälle missä mennään. Saimme hyviä ohjeita maksatukseen ja muutenkin kannustusta jatkaa sivustoa aloitettuun malliin.
Maanantai 1.2.2021
​
Kuun vaihde on taas kirjanpidon aikaa. Sen lisäksi saimme toimintakertomuksen lähes valmiiksi ja ehdimme Klasin opastuksella täydentää tietojamme etäkokouksien järjestämiseen Teamsin avulla. Päätimmekin ryhtyä kutsumaan Klasia Outokummun tietotoimistoksi (OTT), hän kun auttaa meitä monissa muissakin asioissa. Taina vaihtoi näyttelytilaan palaneiden lamppujen tilalle uusia, Martti huolehti ulkona lumitöistä, Juha työskenteli luiskan laatoituksen parissa ja Pertti luetteloi valokuvia. Johanna haki lisää aineistoa etätöihin, hän on myös dokumentoinut talvimaisemaa.
Lauantai 30.1.2021
​
Tulin vähäksi aikaa järjestämään arkistoa. Tämä nyt meneillään oleva kokonaisuus on itselleni myös henkilökohtaisesti mielenkiintoinen, sillä järjestän edesmenneen isäni jäämistöä. Isäni oli innokas historiantutkija, ja varsinkin eläkkeelle jäätyään hänellä oli aikaa perehtyä tutkimukseen. Joukossa on sukutukimuksia, yhdistyshistoriikkeja, monografioita, henkilökohtaisia muistelmia, puheita ja niin edelleen. Varsin ajankohtaista museollekin juuri nyt, kun meneillään on kotiseutuportaalin luominen. Kuvaa klikkaamalla pääsee lukemaan tekstin kokonaan.
Perjantai 29.1.2021
​
Aivan hulvaton päivä alkoi teams-kokouksen järjestämisen yrittämisellä. Olin saanut illalla ohjeita, mutta emme vaan kyenneet loistavilla atk-taidoillamme kutsumaan toisiammekaan kokoukseen. Oli pakko soittaa atk-tukeen, ja sieltä saimme tarvitsemamme tiedon ja sitten lähti rullaamaan. Eeva lähetti Marjolle ja Sadulle vahingossa tunnukset eikä linkkiä wixin katselua varten sillä seurauksella, että siellä hääräsi kolme ihmistä yhtäaikaa, eikä Eeva pystynyt tallentamaan tekemiään muutoksia. No, onneksi ei ollut kuin muutaman minuutin työstä kysymys. Seppo ja Lotta tulivat tutustumaan Laurin kokoelmiin tulevaa näyttelyä silmällä pitäen ja taas kerran ajattelin, että kyllä meillä pitäisi olla enemmän aikaa kokoelmien järjestämiseen. Irmeli oli löytänyt vuoden 1963 Kotiliedestä teko-ohjeet sellaisille nukenvaatteille, joita meidän kokoelmissamme on. Mukana tuli vielä kehotus syödä ruista, että pysyttäisiin nuorina...
Torstai 28.1.2021
​
Liedon kulttuuritoimijat kokoonnuttiin Vanhalinnassa, mukana meidän lisäksemme olivat kirjaston, Lieto-Opiston ja Vanhalinnan edustajat. Pääasia oli varmaankin tutustua Vanhalinnan uuteen toiminnanjohtajaan. Lauri on meille tuttu ennestään, ollaan opiskeltu samaan aikaan ja oltu opetuskaivauksillakin yhdessä. Lauri oli myös saunakaivauksilla aikoinaan kun myllärin saunan siirto oli ajankohtainen. Keskusteltiin tulevista mahdollisista yhteistyökuvioista ja Lieto-viikosta sekä jälleen kerran mietittiin mahdollisuuksia tukea nuorisoa nyt. Sitten kun palattiin museolle, yritettiin kutsua etäkokous koolle. Ei onnistuttu.
Keskiviikko 27.1.2021
​
Laitetaan taas välillä vähän kuvia piristämään muuten niin harmaata sivua. Irmelin luetteloimaan kokonaisuuteen kuuluu myös kasvitarhan hoitoon liittyvää aineistoa. Mustajuurta kutsuttiin ennen köyhän miehen parsaksi, porkkana kuuluu vielä nykyäänkin ehdottomasti kotipuutarhaan.
Tiistai 26.1.2021
Marjo kävi hakemassa uusia nauhoja litteroitavaksi, tein kirjanpitoa sillä aikaa kun Terhi ja Eeva pohtivat Marjon kanssa aineistoja. Saatiin hankkeiden indikaattorilomakkeiden tiedot syötetyksi Hyrrään. Kyläportaalihankkeen kanssa menikin sitten loppupäivä, kun mietittiin ohjausryhmän kokouksessa esille otettavia asioita.
Maanantai 25.1.2021
Kyläportaalihankkeen seurannat pitää ilmoittaa kuun loppuun mennessä. Terhi päivitti indikaattorilomakkeeseen tulevia tietoja samalla kun mietittiin yhdessä järkevä tapa arkistoida hankkeen lomakkeet jatkossa. Luetteloin arkistoaineistoa, osasta tein sellaiset pdf-tiedostot, jotka pystyy sähköpostin liitteenä lähettämään aineistopyyntöjä tehneille. Päivitettiin myös Kantti kesti -video nettisivuille - sekä tarinoihin että sotasivuille, niin on helpompi löytää.
​
Perjantai 22.1.2021
Välillä täytyy tehdä jotakin aivan muuta, ettei väsy. Tein alustavan suunnitelman seuraavalle näyttelylle. Aloitin pohjapiirroksesta, johon asettelin vitriinit paikoilleen ja pohdin, mitä mihinkin vitriiniin tulisi esille. Käsikirjoituksen tekeminen meillä alkaa usein juuri konkretiasta. Kun saadaan suuntaviivat selkeiksi, alkaa tutkimus, jonka pohjalta kirjoitetaan näyttelytekstit.
Torstai 21.1.2021
Eilinen päivä meni vielä tilastoissa ja toimintakertomuksen parissa. Tänään keskityimme kohdeavustuksen hakemiseen, eli hankesuunnitelman laatimiseen. Juha on jo aika pitkällä luiskan irronneiden laattojen kiinnittämisessä. Taina tyhjensi pakastimen ja ryhtyi puhdistamaan siellä olleita esineitä. Täytettiin pakastin saman tien uudelleen ja laitettiin päälle. Kolmen viikon kuluttua otetaan päiväksi pois ja sitten uudelleen kahdeksi viikoksi päälle, niin saadaan tuholaiset tuhottua.
Tiistai 19.1.2021
Kävin tilitoimistossa ja vapaaehtoistyöntekijän luona hakemassa ja viemässä tositteita. Juha teki lattiaa, Pertti luetteloi valokuva-albumia ja Johanna siirsi valokuvia kansioihin.
Satu toi Kyläportaaliaineistoja. Terhi, Eva ja Satu pitivät hankepalaverin, miten haastattelujen kanssa edetään ja ylipäätään nettiin tulevista aineistoista. Marja-Riitta tuli hakemaan aineistoja, joiden pohjalta hän kirjoittaa tarinoita. Terhi kävi vanhoja aineistoja läpi ja kirjasi aiheita excel-taulukkoon, niin niitä on hiukan helpompi hahmottaa. Marjo lähetti valmiita litteraatioita ja hänen kanssaan sovittiin seuraavat työtehtävät.
Maanantai 18.1.2021
Päivitin etusivulle tiedot kyläportaalihankkeesta ja tein ajankohtaista-palkin alle oman sivun asiasta. Muuten päivä meni tilastojen laatimisen parissa.
Perjantai 15.1.2021
Kaunis aamu, vaikka kylmä. Terhi otti kuvia lumisesta koskesta aamuauringossa. Päivitin etusivun kuvan ja Terhi laittoi hiukan talvikuvia myös Faceen ja Instaan. Sinikka oli aamupäivän kanssamme pohtimassa Kyläportaalisivuja. Museoviraston tilastokysely avautui kävijöiden osalta. Täytimme ja lähetimme Nautelankosken ja Tarvasjoen tiedot, mutta Annantupa pitää lisätä kohteena ennen kuin pääsemme lisäämään siellä käyneet museovieraat myös tilastoon.
Torstai 14.1.2021
Kotiseutuportaalin tekeminen vaatii paljon myös vapaaehtoistyötä. Tuomo tuli aamupäivällä neuvottelemaan, minkälaisia karttoja sivustolle laaditaan. Aloitetaan kylärajoista sen mukaan, miten ne isojaon täydennyksessä 1900-luvun alkupuolella on määritelty. Marja-Riitta haki vanhoja äänitteitä litteraatioineen. Niitä ei voi ihan sellaisenaan julkaista sivuilla, Marja-Riitta lupasi kirjoittaa muistelmia tarinamuotoon. Mattikin poikkesi ja katsoi hiukan alustavasti paikkaa web-kameralle, joka lähettäisi livekuvaa koskesta ehkä jopa äänen kanssa suorana nettiin.
Keskiviikko 13.1.2021
Jatkoin tilastojen ja toimintakertomuksen parissa. Tänään ohjelmassa oli mediatilaston laatiminen. Lunta oli eilisen jälkeen tullut taas lisää paljon, olimme kaikki aamupäivän tekemässä polkuja sekä tuvalle, myllyyn että sillan yli.
Tiistai 12.1.2021
​
Tilastot ja toimintakertomuksen teko sekä kotiseutuportaali vievät nyt kaiken työaikamme. Irmeli onneksi reippaana tulee museolle tekemään luettelointityötä, niin saamme taas pitkään odottaneita esineitä ja arkistoaineistoa järjestykseen. Kylä käsitteenä on nykyihmisille vieras ja vaikeakin asia, sain aloitettua portaalin etusivulle selostusta. Siitä on hyvä jatkaa. Lumipyräkkä vaati Juhan, Martin ja Timon työpanoksen ulkona.
Perjantai 8.1.2021
​
Muutama hankala kartta odottaa digitoimista. Siinä tarvitaan vähintään kolme ihmistä, kun iso kartta levitetään auki ja otetaan kuva. Pääsimme vähän alkuun, kun Irmelikin tuli paikalle. Kuva on 1940-luvun puutarhasuunnitelmasta.
​
Terhi teki kävijätilastoja ja täydensi talkoolistaa, muutama museovieraskin poikkesi.
Torstai 7.1.2021
​
Terhi ja Pertti palailivat joululomilta ja ryhtyivät heti työhön aivan kuin ei mitään väliaikaa olisi ollutkaan. Pertti digitoi ja luetteloi sellaista Lauri Nautelan valokuva-albumia, jossa on kuuluisien ihmisten potretteja. Laitan muutaman kuvan tähän, voi yrittää tunnistaa... Terhi aloitti kävijätilastoista. Vastasimme myös espanjalaisen väitöskirjatekijän kyselyyn sellaisista museoiden kokoelmista, jotka eivät ole esillä yleisölle. Oli taas ihan hyvä pohtia, minkälaisia meidän säilytystilamme ovat. (Itse asiassa ne ovat ihan hyvät, mutta vaan aivan sikin sokin tällä hetkellä.) Kyselyssä tuli esille myös se, miten säilytyksessä olevia objekteja tuodaan esille. Esimerkiksi me teemme valokuvista nettiin näyttelyitä, selattavia albumeja ja karttapohjalle liitettyjä kuvia. Hauraita esineitä voisi nykyään mallintaa 3d-tekniikalla tai tulostaa kosketeltaviksi objekteiksi. Meillä pyörii lelupuimuri netissä, sekin on yhdenlainen tapa tuoda esinettä elävästi esille.
Tiistai 5.1.2021
​
Saatiin vähän taas luettelointia eteen päin, kun Irmeli reippaana käveli museolle töihin. Vanhainkodista aikoinaan lahjoituksena saatu 1800-luvun parranajo- tai toilettipeili sekä vähän uudempi parranajosetti löysivät paikkansa säilytystiloista.
​
Tein talkootilaston niin pitkälle kuin pystyin, muutaman talkoolaisen tiedot puuttuvat vielä. Mutta aika paljon on taas vapaaehtoistyötä tehty, yli 130 talkoolaista ja melkein 900 tuntia!
Maanantai 4.1.2021
​
Sain joulukuun kirjanpidon valmiiksi ja vien mapit samantien tilitoimistoon, niin päästään tekemään tilinpäätöstä. Vaikka vuosi oli erikoinen ja jouduimme rajoittamaan avoinnapitoa keväällä ja ryhmien osalta myös syksyllä, niin selvisimme ilman suurempia kommervenkkejä. Loppuvuodesta piti hiukan kiristää ja siirtää joitakin hankintoja tämän vuoden puolelle. Mutta ei mitään isoja, lähinnä sellaista jatkuvasti kuluvaa tavaraa kuten kanttinauhaa tekstiilien numeroille ja kansioita arkistomateriaaleille. Nyt alkaa sitten toimintakertomuksen tekeminen tilastojen laatimisella.